1. Pedagogisesti hyvä koulu
Johtoarvo: oikeus kasvaa ja oppia, lapsen hyvä.
”Pedagogisesti hyvässä koulussa opetustyö perustuu opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelmaa työstetään, seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti. Ops-työ on hyvin johdettua ja informoitua sekä asianmukaisesti resursoitua. Työhön otetaan mukaan keskeiset toimijat - henkilökunnan lisäksi myös oppilaat ikäkauteensa sopivalla tavalla. Opetussuunnitelman toimivuutta, toteuttamista ja toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti.
Opetuksessa sovelletaan monipuolisesti opetuksen tavoitteiden mukaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja opetusryhmän koon ja kokoonpanon mukaan. Oppilaiden yksilöllisyys, aikaisempi osaaminen ja oppimisen erityiset tarpeet otetaan huomioon opetusta eriytettäessä, opetusmenetelmiä valittaessa ja arviointia kohdennettaessa.
Koulussa kehitetään ja käytetään joustavia toimintamuotoja, joilla koulut pystyvät erilaisia oppijoita ja kohtaamaan tukea tarvitsevan oppilaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Opettajilla on riittävästi tiedollisia, taidollisia ja oppimisympäristöön liittyviä valmiuksia opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lähikoulussa.
Oppilaat opiskelevat tavoitteellisesti, ja opetustilanteissa on hyvä työrauha. Opettajat jaksavat myös puuttua oppiaiden huonoon käytökseen.
Pedagogisesti hyvä koulu näkee erilaiset oppilaat rikkautena. Opettajat ovat innostuneita työstään, lapsista ja opetettavista asioista. Koulussa on kehitelty juuri tälle koululle ja näille oppilaille istuvia opetusmenetelmiä, ja siellä vallitsee oppilaan kasvua kunnioittava ilmapiiri. Koulu tekee kaikkensa edistääkseen ja tukeakseen jokaisen oppimista ja kasvua.”
2. Organisaationa hyvä koulu
Johtoarvo: ”koneiston” tehokkuus, opetuksen järjestäjän hyvä.
” Organisaationa hyvällä koululla on selkeä identiteetti, visio tulevaisuudesta ja koulun missiosta siinä. Toimintaa ohjataan ajantasaisilla strategioilla.
Koulun toiminta on organisoitu ja koordinoitu taitavasti. Prosessit toimivat. Koulun talous on kunnossa. Toiminnan tarpeet ovat tiedossa, ja käytettävissä olevat resurssit on sovitettu tarpeisiin. Resurssit on kohdennettu tarkoituksenmukaisesti.
Henkilökuntaa on riittävästi, ja oikeat henkilöt ovat oikeilla paikoilla organisaatiossa. Työt ja vastuut on jaettu fiksusti. Opetusryhmät on muodostettu niin, että niissä voidaan toteuttaa opetus ja ohjaus opetussuunnitelman mukaan, saavuttaa opetukselle asetetut tavoitteet ja ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet.
Koulun tilat, varustetaso ja opetusmateriaalit ovat asianmukaiset, ja ne tarjoavat edellytykset myös eriyttää opetusta oppilaiden tarpeiden, opetusryhmän koon ja tavoitteiden mukaan. Oppimis- ja työympäristönä koulu on terveellinen ja edistää koulussa viihtymistä. Tieto- ja viestintätekniset ratkaisut ovat suunnitelmallisia ja vastaavat nykyisen kehityksen haasteisiin.
Koululla on toimivat ja selkeät johtamisjärjestelmät. Toimintaa johdetaan vahvasti, koordinoidaan rationaalisesti ja seurataan systemaattisesti. Tieto kulkee kitkatta kaikkiin suuntiin. Koululla on toimintaa vahvistava yhteistyöverkko.
Koulu toimii tuloksellisesti; Panos- tuotos-suhde on kunnossa. Oppilaat menestyvät valtakunnallisissa testeissä ja erilaisissa kilpailuissa.
Arki sujuu ja työt tehdään kunnolla.”
3. Yhteisönä hyvä koulu
Johtoarvo: hyvinvoiva ja työtilassa pysyvä kouluyhteisö; yhteisöllisyys, sopu, hyvä henki, kouluyhteisön hyvä.
” Yhteisönä hyvässä koulussa on hyvä henki. Oppilaat ja koulun aikuiset ovat ylpeitä koulustaan ja arvostavat toisiaan.
Koululla on selkeät, yhteiset arvot, jotka ohjaavat toimintaa. Erilaisten ongelmatilanteiden hoitamiseen on olemassa selkeät, yhdessä sovitut toimintatavat, joita myös käytetään.
Koulun toimintakulttuuri on avoin, vuorovaikutteinen sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistamista arvostava. Kaikkien mielipiteitä kuullaan. Kaikilla on tunne, että he tulevat kuulluiksi.
Koulussa on käyty läpi kodin ja koulun yhteistyön tavoitteet, toimintatavat ja sisällöt siten, että koulun henkilökunnalle ja huoltajilla on selkeä käsitys kodin ja koulun yhteistyön rakenteista ja toimintatavoista.
Opettajat, muut aikuiset ja oppilaat tekevät yhteistyötä ja auttavat, tukevat ja kannustavat toisiaan. Ihmiset välittävät toisistaan ja kunnioittavat toistensa työtä. Yhteisö tuntee yhteisvastuuta tehtävistään ja toisistaan.
Tieto kulkee kaikkiin suuntiin, ketään ei jäteä pimentoon.
Ilmapiiri on turvallinen ja välittävä. Ongelmat ratkotaan avoimesti, ja virheistä otetaan opiksi.
Kenenkään ei anneta pudota. Ketään ei syrjitä.”
4. Julkistena palvelulaitoksena hyvä koulu
Johtoarvo: viranomaistoiminnan lainmukaisuus, yhteiskunnan kannalta hyvä.
” Julkisena palvelulaitoksena hyvän koulun toiminta perustuu ajantasaiseen tietoon valtakunnallisen koulutuspolitiikan tavoitteista ja kehittämislinjauksista.
Oppilaat ja heidän huoltajansa saavat heille säädöksissä luvatun mukaisen laadukkaan opetuksen ja muut palvelut. Koulupalvelut ovat luvatun tasoisia.
Koulu noudattaa menettelytavoissaan julkisin varoin rahoitetulle toiminnalle asetettuja vaatimuksia. Säädöksiä ja normeja noudatetaan. Virkatehtävät hoidetaan tunnollisesti.
Oppimisympäristö on turvallinen ja terveellinen. Kiusaamiseen puututaan.
Toiminta on johdonmukaista ja ennustettavaa. Palvelut järjestetään asiallisesti, oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja viivytyksettä.
Hallinnon asiakirjat ja arkistot ovat moitteettomassa kunnossa. Opetussuunnitelma on yksi keskeisimpiä asiakirjoja. Mm. kriisitilanteita varten on kehitetty yhtenäiset toimintamallit, ja keskinäisestä vastuunjaosta on sovittu. Koululle on laadittu asian- ja ajanmukaiset turvallisuusohjeet, ja niitä päivitetään säännöllisesti
Virkavastuu oppilaista kannetaan kunnialla.”
5. Työpaikkana hyvä koulu
Johtoarvo: hyvin tehty, mielekäs ja turvalinen työ, työnantajan ja työntekijän hyvä.
”Työpaikkana hyvässä koulussa työ on palkitsevaa; koulun työt koetaan mielekkäiksi ja arvokkaiksi ja henkilökunnalla on mahdollisuus tehdä ne hyvin. Työ antaa haasteita, mutta ihmisiltä ei vaadita mahdottomia. Työhön on järjestetty riittävästi aikaa.
Välineet ja tilat ovat turvalliset, terveelliset, modernit ja viihtyisät.
Opettajiin ja muihin koulun ammattilaisiin luotetaan, heitä kuunnellaan ja he saavat vaikuttaa koulua koskevaan päätöksentekoon. Esimiestyö on dialogista.
Työn tavoitteet ja säännöt ovat kaikille selkeät. Työt on jäsennelty ja jaettu hyvin ottaen huomioon tehdyt sopimukset, palkkausperusteet ja kunkin yksilölliset edellytykset, elämäntilanne ja vahvuudet. Henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat kunkin koulun toiminnan tarpeita. Opetushenkilöstön työtä tuetaan kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen riittävillä palveluilla.
Työstä saa kunnollisen, oikeudenmukaisen ja virkaehtosopimuksen mukaisen korvauksen.
Työsuhteet ovat pitkäaikaisia ja turvattuja. Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi olevilla työsuhteilla
Henkilöstölle järjestetään perehdyttämiskoulutusta sekä mahdollisuudet oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena.”
6. Hyvä koulu energisoivana osana jokaisen omaa elämää
Johtoarvo: hyvinvointi, jokaisen yksilön hyvä.
” Onnellisen oman elämän kannalta hyvään kouluun /työpaikkaan tullaan mielellään. Kouluaika tuo opettajille ja oppilaille iloa, merkitystä ja tyydytystä elämään. Koulu liittyy luontevasti muuhun elämään. Jokainen saa olla oma itsensä: toimia luovasti ja itselleen istuvalla otteella, toteuttaa itseään. Erilaisuus hyväksytään.
Tehtävät on mitoitettu kunkin elämäntilanteen ja voimien mukaan. Pienten ja isojen ihmisten hyvinvointi on toiminnan keskiössä.”
(7.) Kokonaisuutena hyvä koulu
Johtoarvo: arvojen tasapaino, yhteinen, systeeminen hyvä.
” Hyvässä koulussa löydetään tasapaino eri arvokenttien odotusten välillä. Toiminta kaikilla arvokentillä on laadukasta ja joustavaa. Tehdyt ratkaisut edistävät kohtuullisesti kaikkia koulun toiminnassa tärkeitä arvoja.
Kokonaisuuden kenttä on muutoskenttä. Muutokset kohdistetaan muutosta aidosti tarvitseviin ongelmiin. Ratkaisuiksi valitaan ideat, jotka aidosti poistavat ongelman. Muutoksissa käytetään viisasta muutosotetta, jossa korostuu hyvä suunnittelu, kaikkien niiden osallistaminen, joita muutos koskee, sekä ahkerasti yhdessä tehty työ.
Muutosten onnistumiseen vaikuttaa keskeisesti se, missä määrin koulu on ns. työtilassa. (Hellström 2004).”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti