Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

sunnuntaina, maaliskuuta 16, 2014

Syvää analyysiä peruskoululaisten osaamisesta

Professori Jouni Välijärvi oli Luokanopettajaliiton vuosikokouksen keynote-
puhuja.
MINÄ olen Jouni Välijärvi-fani. Välijärvi osasi tiivistää upeasti Pisan, TIMMSIN ja PIRLSIN tuloksista suomalaisen peruskoulun vahvuudet ja haasteet. Tässä totuus pähkinänkuoressa:
  • Lukutaito on suomalaisen  koulun vahvuuksia. 4- luokkalaisemme ovat selvästi edellä muiden maiden keski arvoon verrattuna. Tulokset eriytyvät sukupuolen mukaan meillä jo neljännellä luokalla. Tytöt ovat parempia.
  • Matematiikassa olemme yhä hyvää kansainvälistä keskitasoa. Tässä aineessa poikien ja tyttöjen erot ovat pieniä. Myös alueellisesti erot ovat pieniä. Mutta asenteissa on paljon kehitettävää.
  • Luonnontieteissä olemme maailman kärjen tuntumassa. Heikosti suoriutuvia on miellä vähiten maailmassa. Alueelliset erot ja erot sukupuolten välillä ovat pieniä. Luonnontieteessä pärjäämme paremmin perustiedoissa ja -taidoissa kuin soveltamisessa.
  • Ylipäätään suomalaiset saavuttavat taito-tavoitteet hyvin. Järjestelmämme toimii hyvin myls heikompien osalta.
  • Sen sijaan asenteisiin, oppimismotivaatioon, sitoutumiseen, pitämiseen, arvostukseen ja luottamukseen itseen liittyvät tavoiteet saavutetaan (eri aineissa) heikosti. Henkilökohtaiseen merkityksen kokemisessa ollaan meillä vertailun alapäässä.
  • Tytöt menestyvät kaikissa aineissa paremmin meillä kuin pojat. Sama trendi on muuallakin, mutta meillä ero on suuri.
  • Pojista 8 % lähtee peruskoulusta saavuttamatta minimilukutaitoa
  • Alueelliset erot ovat pieniä. 
  • Koulujen väliset erot ovat meillä pieniä.

  • Uutena tietona voidaan pitää sitä, että meillä luokkien väliset erot  saman koulun sisällä ovat suurempia kuin muissa pohjoismaissa. 4.-luokkien osalta korrelaatio on välillä .12-.13, ja kasiluokilla .26- .30!
  • Pisassa Suomen kohdalla käänne vuonna 2006. Se oli huippuvuosi. Sen jälkeen pudotusta, joka vastaa noin 0,5- 1,5 vuoden kehitystä.
Miten näitä asioita voisi selittää?

PLUS-asiat
  • Alueellista tasa-arvoa voi selittää tasaisesti ympäri maata jakautuva opettajankoulutus.
MIINUS-asiat:
  • Aasian maat ovat kaikissa mittauksissa matematiikassa kärjessä. Heillä koulunkäyntiin suhtaudutaan erilailla kuin meillä. Koko luokka opiskelee toisissaan. Tavoitteet ovat seinillä. Seinillä on myös koulutyön sankarien kuvia. Pohjoismaissa  erotetaan vapaa-aika ja kouluaika. Aasiassa  kouluun käytetään 24/24. 
  • Luonnontieteessä meitä paremmin pärjäävissä maissa opetus on tieteellistyylisempää.
  • Matematiikka on Aasiassa keskeisin oppiaine. Se on sisällöiltään vaativampaa, meillä matematiikassa opiskellaan pikemmin soveltavia asioita (joita myös Pisa mittaa).
  • Motivaatio on korkea maissa, joissa koulunkäyminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii ponnistelua.
  • Pojat kokevat ympäristön muutoksen herkemmin. 
  • Rehtorien vastauksissa syiksi esitetään kielteisten piirteiden kasvua koulukulttuurissa.
  • Oppilaiden mukaan opetus ei liity heidän omaan kulttuuriinsa.
Mitä pitäisi tehdä?

Tiedot ja motivaatio korreloivat voimakkaasti. Motivaatioon on kiinnitettävä huomiota. Oppimiseen on saatava enemmän iloa. Oppilaiden oma kiinnostus tulisi ottaa paremmin huomioon. Pakko ei ole ratkaisu.
Saman koulun eri luokkien välillä olevat erot ovat meillä suurehkot. Mistä ne johtuvat?
Huomiota on kiinnitettävä poikien koulunkäyntiin. Tytöt ovat nyt parempia myös matematiikassa.
Iso kysymys on yleissivistyksen arvon oheneminen. Ylioppilaiden määrä on pudonnut 55 %:sta 48 %:iin. Samaan aikaan ammatillinen koulutus on kehittynyt.

2 kommenttia:

Mikko Jordman kirjoitti...

Muistan lukeneeni jostain, että Suomessa vanhempien koulutustausta selittää koulumenestystä enemmän kun OECD-maissa keskimäärin. Uskomatonta, jos on totta.

Miksi ruotsalaiset pärjäävät kaikessa muussa paremmin, paitsi koulussa, vaikka koulun pitäisi olla kaiken perusta?

Mikä on yleissivistys? Olen kysynyt monelta, mutta kukaan ei osaa vastata. Miten sitä sitten arvostetaan?

Ennen oli lupaus hyväksyä tulevaisuudesta kaikille ja erityisesti sille, joka käy koulunsa. Mitä nyt on? Rumasti sanoen itsekkyyttä. Kauniimmin sen voi sanoa henkilökohtaisen merkityksen rakentamista ja yhteisön kuulumisen tarvetta.

Velvollisuus on yleissivistyksen lisäksi määriteltävä uudelleen. Pelkkä talvisota ei enää synnytä velvollisuutta eikä Suomeen syntyminen tunnu ainakaan loton päävoitolta.

Mitäs tehdään?

Rauno kirjoitti...

Tuo raportti oisi jokaisen open hyvä lukea.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/okm20.pdf?lang=fi

Olen just samoilla linjoilla Martti. Kiinnostavaa on Pisassa taustat ja se millaisia haasteita koko raportin syvempi analyysi heittää koulujen toimintakulttuurille. Se on paljon tärkeämpää kuin jonkin yksittäisen oppiaineen pisteet.