Rampa ankka

25 vuotta sitten, maaliskuun 3. päivänä sain kotiin sähkeen. Siinä luki näin:

"Tulev. reht.  Mart. (af) Hellstr.

Koska olet mon. kuulust. jälk. tull. val. aur. kou. reht. hal. onnit. ja toiv. terv. tull. joukk.

Yrit. ker. voim. joht. meit uus. ja vanh. torv.

Toiveikk. syks. odott.
op.kunta".

EDELTÄJÄNI Olavi Lamberg oli sähkeen jälkeen rampa ankka.  Irtautuminen vanhasta alkoi rytinällä ja samalla kiinnittyminen uuteen.

Tänään 20.3. olen  itse samassa tilanteessa. Uusi rehtori (Ulriika Huima) on valittu. Epävarmuuden aika  on päättynyt. Nyt on Ulriikan aika saada onnitteluja ja tervetulotoivotuksia. Niin sen kuuluukin mennä.

JA minun on nyt vuorostani aika olla vahdinvaihtoon asti rampa ankka. Nimitys on varmaan kaikille tuttu?  Alunperin sitä on käytetty Yhdysvaltain presidentista hänen viimeisen valtakautensa lopulla. Wikipedia esittelee asian näin:

"Rampa ankka (engl. lame duck) tarkoittaa poliitikkoa tai muuta päätöksentekijää, jonka kausi on päättymässä eikä hänellä siksi ole entisenlaista toimintakykyä eikä poliittista uskottavuutta, mutta hän joutuu kuitenkin tekemään tehtävänsä vaatimia ratkaisuja. Nimitystä käytetään erityisesti, jos poliitikon seuraaja on jo valittu, mikä supistaa huomattavasti hänen toimintakykyään, sillä syntyy epäselvä tilanne, kun huomio ja odotukset kohdistuvat seuraajaan."

REHTORILLE, joka väistyy, tilanne voi olla varsin koetteleva. Itse asiassa vetäytyminen voi olla psyykkisesti koko johtajauran vaikein johtamisteko. Eroosio iskee, oli asema hankittu pelolla tai kiintymyksellä. Yhteisö voi kääntää vanhalle selän, ja odottaa avoimesti uutta messiasta. Väistyvästä voi tulla  entistä yksinäisempi.

ON itse asiassa outoa, kuinka vähän tutkijoita on "vallan vaihto" tai rehtorin vaihdos koulussa  kiinnostanut. Kyseessä on kuitenkin merkittävä muutos.

Löysin muutaman linkin. Anneli Jääsalo (2000)  kuvaa pro gradussaan koulua, jossa mm. rehtori vaihtui hämmennyksen aika- termillä.  Vaihdos voi aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuuden toimista (Rajakorpi ja  Salmio 2001, 244). Jopa koulun idea saattaa hukkua. Espoon musiikkiopiston tiedotteessa (2007) kuvataan rehtorin vaihdosta toisaalta  "oivalliseksi hetkeksi katsoa sisimpään".  Johtajan vaihdos tuo mahdollisuuksia. Johtajan vaihdos voi epäonnistua tai viedä parempaan aikaan...
Kyse on uuden rehtorin ominaisuuksista. On myös vaihdolle otollisia ja epäotollisia hetkiä...

VÄISTYVÄLLE rehtorille vaihdos on itsekasvun paikka. On osattava ajatella nimenomaan kouluyhteisön etua ja tuettava omalla toiminnalla vaihdokseen liittyviä  prosesseja. Rehtorin vaihdos on hyvin toimineen ryhmän hajoamisprosessi. Tuckmanin mukaan  ryhmäkehityksen viimeinen vaihde on lopetus (adjourning), johon liittyy  voimakkaita tunteita: surua, haikeutta, kiitollisuutta, eroahdistusta. Opin aikanaan ryhmän kehitysvaiheista, kuinka sitä voi helpottaa. Ryhmän ns. lopetustyö  on tärkeää.

MUTTA samaan aikaan väistyvä rehtori voi pieneltä osin auttaa kouluyhteisöä muodostumaan uudeksi ryhmäksi. Tuckman kutsuu tätä vaihetta muodostumisvaiheeksi (forming). Siinä keskeistä on samaistuminen uuteen johtajaan. Vanhan rexin tulisi tukea tuota samaistumisprosessia eikä sitoa ryhmää itseensä.

MUUTOSTEOREETTISESTI uskon, että kouluyhteisön kannalta kaikkein tärkeintä on, että uusi johtaja  viestittää kolmea messagea:
(1) Lisään mahdollisuuksianne onnistua (Decin ja Ryanin suoriutumisen tarve)
(2) Teille tärkeissä asioissa (autonomian tarve) ja
(3) Pidän teistä jokaisesta (tarve saada huomiota itselle tärkeiltä)

Onnistumisen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman pian määritellään onnistumisen ehdot. Tässä auttaa toinen muutosteorian työkalu.

Kaikissa muutostilanteissa työn hallintaa vahvistaa, kun ymmärretään, mikä muuttuu. Mikä jää pois? Mitä uutta pitää tehdä? Mikä jatkuu?

PS. OLEN tallettanut lastun  alussa esittelemäni sähkeen. Monesta syystä. Se on ollut työhuoneeni seinällä pian kaikki nämä vuodet. Tänään oli oikea aika ottaa se pois seinältä. Talteen.