Valinta ei ollut ihan helppo. Oli ensin aukaistava itselle: mitkä ovat hyvän rehtoriseminaarin kriteerit. Jaoittelin kysymyksen kahteen osaan: (1) Yksittäiset luennot /luennoitsijat, sillä useinhan seminaari koostuu juuri niistä ja (2) seminaarikokonaisuudet.
Parhaan luennon kriteerit
Minulle paras luento on sellainen, joka jättää pitkäkestoisen vaikutuksen omaan ajatteluun, ja tässä tapauksessa nimenomaan johtamisen käyttöteoriaan. Eikä pelkästään ajatteluun, vaan sen tulisi myös johtaa joihinkin konkreettisiin johtamistekoihin. Kriteeri on siis äärimmäisen subjektiivinen.
Luennot 1989-2014
1. Michael Fullan
2. Esa Saarinen
3. Pauli Juuti
4. Pekka Himanen
5. Jorma Heikkilä
6. Kauko Hämäläinen
8. Antti Aro
9. Juhana Torkki
10. Irmeli Halinen
JA muutama perustelu kustakin.
Fullanin muutosjohtamisen mallit ja hänen toimintansa mm. Quest-hankkeessa ovat olleet minulle innostava esimerkki pian 10 vuotta. Fokusoituminen, datan kerääminen, yhdessä kehittäminen, rinnalle meneminen... Pauli Juuti liikkuu samalla maaperällä. Sitä paitsi hänessä ruumillistuu antiikin retoriikan humiliaatio - samoin kuin Irmeli Halisessa. Olla taitava ja sopivan tietämätön siitä. Torkki puhui Espoon rexeille retoriikasta tasan kerran, mutta luulen, että löysin retoriikan silloin. Syntyi pysyvä harrastus. Jorma Heikkilä oli uskomaton luovuus-professori, joka käynnisti Turussa ns. muutosagenttikoulutuksen. Hänen luentonsa 90-luvulla oli huikean hauska ja samalla pysäyttävä.
Esa Saarinen luennoi Espoon rexeille joskus 90-luvulla. Hän samoinkuin Pekka Himanen 2000-luvulla korostivatt oman palamisen ja sytyttämisen tärkeyttä johtamisessä. He pukivat sanoiksi sen, mitä itse hapuilin. Saariselta opin uuden sanan: hallintovekkuli. Konkreetisti vaikutus näkyi siinä, että harrastustoiminnalle löytyi yhä kestävämpää perustetta. Rehtori Timo Pässilä teki Hakalan koulua esitelessään lähtemättömän vaikutuksen nuoreen Marttiin. Raju muutosmies - nyt jo koulualalta muualle siirtynyt, kuten niin monet 80-ja 90-luvun reformistit. Hakalasta sai mallin mm.Aurora-seminaari.
Antti Aron luento milleniumin taitteessa käsitteli työyhteisön hyvinvointia- ja mitä se ei ole. Parin tunnin luento avasi monin tavoin silmiäni. Kauko Hämäläinen on listalla viiltävän terävän huumorinsa vuoksi. Se tekee luennosta älyllisesti herkkua. Listalle kuuluisi myös henkilö, joka opasti minua ryhmäilmiöihin, mutta eri syistä hän on toivonut, ettei nimensä näy minun blogeissani. Moni kuitenkin arvaa, kenestä on kysymys. Ben Furman on luennoitsijana supermies, vaikkei listalla nyt olekaan.
Parhaan seminaari(kokonaisuuden) kriteerit
Minulle paras seminaarikokonaisuus on sekin sellainen, että se jättää pitkäkestoisen vaikutuksen omaan ajatteluun, ja menomaan johtamisen käyttöteoriaan. Eikä pelkästään ajatteluun, vaan hyvä seminaari johtaa konkreettisiin johtamistekoihin tai koulun kehittämistoimiin. Kriteeri on siis tässäkin kisassa äärimmäisen subjektiivinen.
Seminaarit
1. Fullanin seminaari(t) (2005-)
2. Koulunjohdollinen peruskoulutusohjelma Heinolassa ja samaan aikaan käynnistynyt Espoon oma rexikoulutusohjelma (1990-luvun alku)
3. Oppilaitosjohdon kouluttajaohjelma (2003-2006)
4. Ylen Rexit remonttiin- koulutusohjelma (2010-luku)
5. Vuosituhannen ops-kehittäjäkoulutus (2000-luvun alku)
6. Quest-seminaarit (2000-luku)
7. Kulttuurikoulut-kehittämishanke (1989-1992)
8. Oppilaitosjohdon erikoistumisohjelma (PD), Espoo- Opera (2000-luvun alku)
9. Espoon tarjoaman JET-rehtori ohjelman seminaarit (2000-luvun puoliväli)
10. Espoon kaupunginjohtajan dialogisen johtamisen seminaarit (2010-luku)
JA muutama perustelu kustakin. Fullanin kaikki seminaarit (mukaan lukien Questit) ovat olleet loistavia kokonaisuuksia, joissa on käytetty oivaltavasti oppimateriaaleja ja kehitetty koulutuksen metodiikkaa. Olen yrittänyt jäljitellä. Seminaareihin kuuluu luentoja, työpajoja, vierailuja, ohjelmallisia iltamia... Metodisesti upea oli myös Ylen rexit remonttiin ohjelma- joka suoritettiin netissä. Siinä oli upeita videoita, välitehtäviä, keskusteluja... Kelpaa malliksi vieläkin. Samoin Olli Luukkaisen ja Elise Tarvaisen vetämä ops-koulutus 2000-luvulla. Se vaikutti suoraan Espoon ops-prosessiin.
Hyvä seminaari saa aikaan muutosta ja tukee sitä. Tässä suhteessa Auroran osalta ainutlaatuinen oli Kouluhallituksen kulttuuriprojekti, johon pääsimme "keittiön kautta" syksyllä 1989 Toivasen Tapion ansiosta. Siitä itse asiassa lähti käyntiin kaikki "taidehörhöilymme". Samaan saliin koottiin samasta jutusta innostuneita, mutta jokaisella oli oma juttunsa.
Listan kärjessä on myös 90-luvun alussa suorittamani rexien peruskoulutusohjelma. Siellä rakentuivat rehtorin identiteetin perusteet ja vuosia kestäneet kollegasuhteet. Omaa väitsökirjatyötäni tukivat upeasti mm. pd-koulutus, jossa sain työstää perusajatuksiani, sekä oppilaitosjohdon kouluttajaohjelma, jonka myötä sain vastuulleni vetää Opekon oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelmoa -millä oli iso vaikutus myös omaan johtamisajatteluun.
JET-ohjelmassa oli paljon tilpehööriä, mutta kehittämishankkeeksi noussut työhyvinvointihanke "Pedagogiikan voimal(l)a" oli koulummee todella tärkeä ja antoi mm. käsitteitä puhua vaikeasta asiasta: työn imu ja työn kuormittavuus.
Listan lopulla on kaupunginjohtajamme käynnistämä kaikkia esimiehiä koskeva koulutusidea, joka toteutetaan jälleen toukokuussa. Siinä luodaan valtavalle organisaatiolle yhteistä johtamispuhetta.
Yhteenvetoa
YKSITTÄISET luennotkin voivat jättää syvän jäljen. Mutta niitä on harvassa. Tämänkin pikku itsereflektion pohjalta väitän, että rehtoria ja koulun arkea kehittävät enemmän johdonmukaisesti etenevät, pitkäkestoiset koulutukset, joissa lähtökohtana ovat oikeat akuutit ongelmat. Yksilölliset välityöt ovat oleellisia, ja teorian ja arjen dialogi. Vähemmän silppua. Kokonaisvaltaisuutta. Kaksisuuntaisuutta.
LIITE MUISTISTA LÖYDETYT SEMINAARIT:
Akvaario-projektin seminaarit (Oph) * Ala- ja erityiskoulujen rehtorien itse järjestämät seminaarit (mm. Hampuri, Lontoo, Kööpenhamina) * Ala- ja erityiskoulujen rehtorien itse järjestämät uusille rehtoreille tarjoutut perehdytysseminaarit * EKOAY:n seminaarit (mm. Tallinnassa) * Espoon kaupunginjohtajan dialogisen johtamisen seminaarit * Espoon koulujen johtoryhmien valmennus (Efeko) * Espoon oma muutosjohtamisen seminaari * Espoon omat lukuvuoden avausseminaarit * Espoon omat 2-3 päivän rexiseminaarit (Dipolissa, Turussa, Vierumäellä, laivalla ) * Espoon omat talous- ja stratregiaseminaarit * Espoon omat teemaseminaarit (mm. kriisiviestintä) * Espoon oma mentori-rehtorikoulutusohjelma * Espoon oppimiskeskusten seminaarit * Espoon ops-työpajat (1990-luku) * Espoon peruskoulun rehtoreiden ja koulunjohtajien oppilaitosjojhdon peruskoulutus (Heinolan kurssikeskus)* Espoon tarjoaman JET-rehtori ohjelman seminaarit * Espoon tehostetun tuen -hankkeen seminaarit * Freenetin virtuaalikoulun seminaarit * Fullanin muutosjohtamisen seminaari Lontossa (Microsoft)* Ilo elää-seminaarit (Koulun kerhokeskus) * Johtamisen koulutusohjelma Espoon kaupungin esimiehille (TalentHaus) * Joustava järjesteyt esi- ja alkuopetuksessa Espoossa (Helsingin yliopisto) * Koulunjohdollinen peruskoulutusohjelma Heinolassa * Kulttuurikoulut-projektin seminaarit (Kouluhallitus) * Luotsikoulu-seminaarit Opi ja kasva-seminaarit * Oppilaitosjohdon erikoistumisohjelma (PD), Espoo- Opera* Oppilaitosjohdon kouluttajaohjelman seminaarit (Oph ja Opeko) * Pääkaupunkiseudun yhteiset rehtoripäivät * Quest-2009-seminaari (York) * Quest 2010-seminaari (York) * Rehtoreiden ja koulunjohtajien koulutusohjelma ( Vantaan täydennyskoulutuskeskus) * Rexit remonttiin(YLE) * Ryhmänohjaus ja kasvatustaidot- koulutus * Suojelulohkon päällikön peruskurssi (Valtion Pelastusopisto) * Terve Koulu-seminaarit * Tulevaisuuskasvatushankkeen seminaarit * Vantaan täydennyskoulutuskeskuksen Espoolle järjestämä oppilaitosjohdon koulutusohjelma * Vuosituhannen opetussuunnitelmaprosessi- ennakoiva kehittäjäkoulutus.
2 kommenttia:
Mä olen aina pitänyt Matti Rimpelästä, osaa ärsyttää ja haastaa...ja silti asiasisältö on aina täyttää rautaa.
Fanitan Rimpelää, mutta hän ei ole osunut näiden seminaarien alustajaksi.
Lähetä kommentti