Terveisiä EKOAY:n koulutus- ja vaikuttamisseminaarista

 

Espoon ja Kaunaisten opettajat kutsuivat toisen kerran virkahenkilöitä ja poliitikkoja  koulutus- ja vaikuttamisseminaariin Haikon kartanoon.  

Seminaarin juuret ulottuvat 1980-luvun lopun yhteysopettaja-risteilyihin. 2000-luvun alussa silloin puheenjohtajana toiminut Hannu Suntio  keksi kutsua mukaan päättäjiä.   Vuorovaikutus-tapahtumien perusidea oli luoda foorumi dialogille.  

Perinne jatkui vuoteen 2023 saakka. Se keskeytyi vain kerran koronakriisin vuoksi syksyllä 2020. Tuolloin seminaari pidettiin  Katajanokalla maissa. 

Itse olin mukana risteilyillä ensimmäisen kerran vuonna 1989, ja vedin kuvioon kuuluvia päättäjädeittejä vuodesta 2005 aina syksyyn 2013 saakka. Olin siis tänä syksynä  Haikossa taatusti kokenein seminaarilainen :-)

Seminaari on kaksipäiväinen. Itse kuuluin niihin, jotka olivat mukana vain lauantain. 

Seminaariin saatiin EKOAY:n hallituksen jäsenten lisäksi noin 80 yhteysopettajaa.  Meitä kutsu-vieraita oli parikymmentä. Poliitikkoja taisi olla kaikista puolueista.  Demareita kartanossa oli viisi:  Elina Kokko, Markku Lievonen, Markku ja Pauliina Sistonen ja minä. 

Lauantain ohjelma

Varsinainen ohjelma alkoi klo 10.30 ja päättyi klo 16.  Välissä oli 45 minuutin lounas.

Ensimmäinen osa

Ensimmäinen osan päivää muo-dostivat lyhyetalustuspuheen-vuo-rot. Minna Mäkelä ja Anu Vilkki toivottivat kaikki tervetulleiksi ja avasivat seminaarin tarkoituksia.

Kutsuvieraista oman puheenvuo-ronsa käyttivät Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan puheen-johtaja Mia Laiho, Kauniaisten vastaavan valiokunnan puheenjohtaja Elina Moisisto ja perus-opetuksen johtaja   Juha Nurmi. 

Puheenvuoroissa korostettiin, että Espoo   haluaa panostaa lapsiin ja  nuoriin. Opettajien osaamista arvostetaan, ja sitä halutaan kehittää. Espoo- tarinassa  jokainen lapsi ja nuori saa kasvaa omaan parhaimpaansa. Espoo on lasten ja nuorten pääkaupunki.  Huolissaan ollaan lukutaidon heikkenemisestä. Suomalais-nuorista vain 56 % saavuttaa tyydyttävän tason (tason, jolla selviää)  lukutaidossa Haasteita tuo myös se että vieraskielisiä on Espoossa jo 32 %. Sekin tunnistettiin, että oppimisen tuen uudistus myllertää. Mutta myös omasta jaksamisesta on pidettävä huolta.  Ei pidä tavoitella erinomaisuutta.

Hyviä uutisia  kuultiin tiloista.Seuraavan 10 vuoden aikana perus-korjataan  ja lisärakennetaan 10 koulua  ja 4 kokonaan uutta koulua

Tämän jälkeen esiteltiin loput kutsuvieraat. Jokaisen piti tiivistää  kolmella lauseella,  mitkä ovat tärkeimmät asia, josta toivoi keskus-telua opettajien kanssa tässä seminaarissa?  Yleisimmät toiveet olivat: Mitä opettajille kuuluu? Miten oppimisen tuen uudistaminen on käynnistynyt? Mikä on koulujen todellinen resurssitianne?

Toinen osa

Sitten alkoivat ns. deitit.  Kutsuvieraat oli jaettu neljään ryhmään ja joka  ryhmällä oli oma keskusteluteemansa:

Ryhmä 1: OPPIMISEN TUEN UUDISTUS. 

Ryhmä 2: MONIKIELISET OPPILAAT KOULUSSA. 

Ryhmä 3: HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS KOULUSSA

Minä olin ryhmässä 4: RAHOITUS JA RESURSSIT.  Tähän ryhmään kuuluivat Mia Laiho (kok), Martti Hellström, (SDP) Aili Pesonen (Kesk), Anu Kantola (Vihreät), Juha Nurmi, Petri Lindroos (OAJ) ja Satu Mollgren (kok, Kauniainen).

Opettajatkin oli jaettu neljään ryhmään; Me keskustelimme  tästä teemasta heidän kaikkien kanssa.  Eniten aikaa käytettiin  koulujen resurssikaavan  toimivuuteen ja tuen resursseihin. Niistä riitti huolta. Juha Nurmi avasi resurssilaskun excelliä ja lupasi, että siihen tehdään korjauksia, jotta kaikissa kouluissa olisi resursseja oikeudenmukaisesti.

Kolmas osa

Lauantain viimeinen tunti oli varattu OAJ:n puheenvuoroille. Petri Lindroos kertoi valta-kunnallisesra tilanteessa. Meillä on iso  huoli: tyhjenevät  kunnat, josta seuraa että  opettajatarve  vähenee. 

Palkkakehityksestä oli hyviä uutisia: Kolmivuotisen  palkka-ohjelman  2025-2028 aikana  palkat nouseva 9,17 %.  Opetusvelvollisuuksien oikeucdenmukaistaminen  ei valitettavasti edennyt

Sari Jokinen on uuden oppimisen tuen erityisosaajia. Hän osasi sanallistaa uudistuksen keskeiset tekijät ja myös resursseihin liittyvät haasteet. Laitoin itselleni ylös mitä niistä ehdin (toki omin sanoin)

• Uusi malli on kolmikerroksinen: 
• Kaiken pohjana ovat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt (mm. ryhmäkoot ja jakotunnit). Samassa (tavallisessa) opetusryhmässä ei voi olla kuin 5 erityisopettajan antamaa oppilaskohtaista tukea tarvitsevaa oppilasta). Opetuksen järjestäjän on turvattava nämä järjestelyt. Se vaatii resursseja.   
• Seuraava  kerroksena on ryhmäkohtainen tukimuodot. Siihen kuuluvat opettajan antama yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan (koko luokalle) antama opetus muun opetuksen yhteydessä.  Joksikin aikaa voidaan muodostaa myös joustava ryhmä. Tänä lukuvuonna (ainakin) joka koululla on oltava ryhmäkohtaista tukea varten korvamerkitty resurssi. Espoossa se tarkoittaa keksimäärin 3 tuntia viikossa/luokka. Espoossa lisäksi myös tukeen ”määrärahaexcellissä” muitakin kohtia mm.  alueen haastavuus
• Huippuna on oppilaskohtaiset tukitoimet (erityisopettajan antama opetus): Oppiaineen yksilöllisitäminen on viimeisiä keinoja. Uusi nimi: oppimäärä rajaaminen. Näihin ei tullut lisäresursseja valtiolta.

Laki tai OPH eivät vaadi kirjaamaan ryhmäkohtaisia tukia oppilaskohtaisesti

Tuen uudistus lisää erityisopettajien yhteistyötä luokan- ja aineenopettajien kanssa.  

Erityisopettaja voi jatkossa antaa opetusta sekä muun opetuksen yhteydessä että pienryhmässä ja antaa myös kokoaikaista opetusta pienryhmässä yksittäisissä oppiaineissa-  jos hänellä on siihen oppiaineeseen pätevyys. Tällöin laaja-alainen erityisopettaja voi opettaa kokonaisia oppiaineita ja olla arviointivastuussa.

Erityisluokkamuotoiseen opetukseen uudistuksella ei ole suurta  vaikutusta. Erityisluokissa opiskellaan jatkossakin erityisluokanopettajan opetuksessa kokoaikaisesti useita oppiaineita. 

 

Yhteenvetoa huolenaiheista

Kokosin kuulemani perusteella listaa  huolenaiheista, joihin tarvittaisiin  ratkaisuja.

• Opettajien ei tarvitse kirjata ylös, kuka saa ryhmäkohtaista tukea (vaikka moni virasto näin vaatii).
• Vaativan tuen oppilaille  (mm. kehitysvammaiset) tarvitaan lisää resursseja, 
• Aggressiivisesti käyttäytyville pikkulapsille pitäisi olla kuntoutumispolku. Sairaalakouluihin lisää paikkoja?
• Laaja-alaisille erityisopettajille tulisi järjestää mahdollisuus suorittaa ns. monialaiset opinnot.
•  Koulujen saama resurssi polarisoi kouluja. Osa saa liian vähän. Osa jopa liian paljon. Tulisi ottaa huomioon muutakin kuin sosiaaliekonominen tausta. Ns. hyvillä alueilla voi olla esim. lastenkoteja, joista kouluun tulee hyvin haastavia ja paljon tukea tarvitsevia oppilaita.
• Opettajat tarvitsevat selkeitä ohjeita ja täydennyskoulutusta (työajalla).

 

Tukea on tulossa kouluille:  Täällä on sairaalakoulu ja  Aarnivalkean koulussa  on kuntouttava piste.  Tulossa on toinen kuntouttava piste.

Kiitos hienosta päivästä, EKOAY. Kuulimme, mitä opettajille kuuluu.  Ensimmäisen päivän iltaohjelma ja huomisaamu jäivät minulta väliin. Varasin itsekkäästi aikaa ihan omalle perheelle.