Espoon tarina
3-sivuisessa osassa on kolme otsikkoa: Mistä olemme tulossa? Missä olemme nyt? ja Mihin olemme menossa.
Historiaosuus on tosi napakasti ja tiiviisti ja neutraalisti kirjoitettu. Kiitos.Tätä päivää kuvataan yltiöpositiivisesti. Ongelmat eivät näy-lukuunottamatta talous. Yleensä tulevaisuus skenarioissa uskalletaan ollaan myös kriittisiä.
Tulevaisuus-osiolla on hieman hämmentävä epiteetti: Espoo on lasten ja nuorten pääkaupunki. Sillä varmaan viitataan lasten ja nuorten määrän poikeukselliseen kasvuun. Otsikkoa voisi lukea myös niin, että lapsilla ja nuorilla olisi oikeasti valtaa Espoossa. Niinhän ei oikeasti ole. Voisi olla? Toki tekstissä on myös lupauksia: Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kasvaa, oppia ja harrastaa. Espoosta halutaan Suomen turvallisin kaupunki. Ihmisten ja luonnon hyvinvointia edistetään ja kaupungin viihtyisyyttä, Teksti korostaa kivasti yhteisöllisyyttä-
Kiitosta ansaitsee eettinen suhtautuminen maahanmuuttoon. Kulttuurien ja äidinkielten moninaisuus on rikkaus ja vahvuus" (ilmankos ei kelvannut Persuille).
Läpi strategian korostuu pyrkimys talouden tasapainoon. " Espoo on taloudellisesti kestävä".Ymmärrän. Useissa kohdissa korostuu usko yrityksiin ja niiden innovaatioihin Espoon "pelastajina". " "Espoo on Suomen innovaatiopääkaupunki".
Tiekartta Espoo-tarinan tulevaisuuteen 2025–2029
Tiekarttaa taidetaan kuljettaa toimialoittain ja yksiköittäin? Ensimmäisenä käsitellään kasvun ja oppimisen toimialan alaa. Epiteetti on komea: " Espoossa jokainen lapsi ja nuori voi onnistua ja yltää parhaimpaansa". Luvataan hyvät oppimistulokset sekä riittävää tukea että ylöspäin eriyttämistä. Luvataan, että koulupoissaolot vähenevät ja koulu-uupukseen puututaan. Hyvinvointi vahvistuu. Tärkeitä asioita. Puuttuu vaan keinot.
Muita lupauksia
" Hallitusti kasvavan Espoon kaikki kaupunginosat ovat viihtyisiä ja turvallisia". Alueet ovat tasapainoisia. Luonto on lähellä. Liikenne on sujuvampaa. Kaavoitetaan tilaa työpaikoille.
" Espoo etenee hiilineutraaliksi ja parantaa luonnon tilaa."
" Espoo on paras paikka innovoida, yrittää ja työllistää." Tuetaan StartUppeja.
" Elinvoimaa kulttuurista" (ei lupauksia rahoituksesta tai rakennuksista)
" Espoo onnistuu kansainvälistymisen mahdollisuuksissa ja haasteissa"
" Henkilöstö voi hyvin ja hyödyntää kumppanuuksia"
" Espoon talous on kestävällä pohjalla". Lainakanta pidetään vuoden 2025 tasolla. Tulorahoitus selkaiseksi, että se riittää pitkällä aikavälillä koulu-, päiväkoti- ja infrainvestointeihin. HUh! Meillä on huutava pula näistä paikoista.
Nyt ei ilmeisesti vielä tehdä uutta Takea.
Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja
Nyt kun en ole valtuustoryhmän jäsen, saan kai olla myös kriittinen, vaikka demarit ovat strategian hyväksyneet? Tämä Espoon tarina piirtää hyvin kauniin, vastuuntuntoisenkin tavoitekuvan. Mutta se siirtää monia huolestuttavia asioita syrjään. En löydä esim. sanakaan asunnottomuudesta.
Mutta se ei sisällä keinovalikkoa. En löydä mitään työkaluja henkilöstöpulaan, en työttömyyden vähentämiseen, en huumeongelmiin. En ratkaisuja huutavaan tilapulaan päiväkodeisss ja kouluissa ja väistötilaratkaisuissa.
Näin minä Espoon tarinan luin. Lue sinäkin se:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti