Elinkeinofoorumi 2021 oli tarkoitettu yrittäjille ja elinkeinoelämän vaikuttajille. Niinpä täl-lainen Tmi-yrittäjäkin uskaltautui mukaan.
Kahden tunnin ohjelma antoi paljon aja-teltavaa. Itselleni tärkeimmät osiot olivat ehkä kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän tilannekuva Espoon johtamisen haasteista alkaneella 2020-luvulla, Sitran yliasiamies Jyrki Kataisen mainio sessio 2020-luvun globaaleista muutoksen ajovoimista ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivun ennusteet talouden kehityksestä seuraavien kahden vuoden aikana.
Espoon johtamisen haasteet
KAAPPASIN Mäkelän esityksestä talteen mielenkiintoisen dian. Klikkaamalla saa kuvan suuremmaksi ja hieman selvemmäksi.
Espoon strategiassa: Espoo-tarinassa on asetettu tavoitteeksi, että kaupunki kasvaa taloudellisesti, sosiaalisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla.. Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen yhteisö, joka ratkaisee kasvun tuomia haasteita yhdessä asukkaiden, yritysten, oppilaitosten ja yliopistojen kanssa.
Koronan jälkeen on elvyttävä ja uudistuttava. Johtamisen haasteita ovat seuraavat:
- KASVU: Espoo kasvaa huimaa vauhtia. Vuonna 2060 täällä on jo 430 000 asukasta. Maahanmuutto muuttaa väestön rakennetta.
- DIGITALISAATIO, DISRUPTIO ja KAUPUNKI PALVELUNA: Digitalisaatio laa-jenee kaikkeen. Samoin idea kaupungistä palveluna (vrt. School as a service). En-tisaikojen disruptiivisia muutoksia aiheuttivat esimerkiksi painokone, höyrykone ja sähkö.
- DEMOKRATIAN MURROS: Digitaalisuus muuttaa myös tapoja, joilla asukkaita osallistetaan. Tässä merkittävä työkalu on analytiikka: Sen avulla voidaan en-nakoida asukkaisen tarpeiden muutoksia – jo ennen kuin he itse niistä kertovat.
- JULKINEN TALOUS: Kasvu on kallista. Espoolta viedään kohtuuton osuus: miljardi euroa sen luomasta taloudellisesta kasvusta muualla Suomeen.
- KESTÄVÄ ESPOO: Espoo on kestävän kehityksen edelläkävijä.
Jyrki Katainen: Maailmaa muuttavat megatrendit
SITRASSA on tunnistettu muutosvoimia, jotka vaikuttavat globaalisti. Näitä mega-trendejä, drivereita voi hyödyntää tai ohjata tai sitten jäädä niiden riepoteltavaksi. Ne luovat nimittäin myös uusia kasvunmahdollisuuksia yrityksille. Kaappasin myös Kataisen keskeisen dian talteen.
Kataisen keskeinen viesti oli, että ekologisella jälleenrakentamisella on kiire. Käynnissä on merkittävä luontokato. Luonnon monimuotoisuus häviää. Talouskasvusta ei kuitenkaan voida luopua. Ekologisessa jälleenrakentamisessa talouden tulee käyttää hyväksi 5-10 vuoden aikajänteen suurimpia draivereita. Näitä ovat:
- VÄESTÖ, joka ikääntyy ja monimuotoistuu. Kuinka vastata tähän haasteeseen? Reilusti vai eriarvoistavasti?
- VALLANKÄYTTÖ muuntuu verkostomaiseksi? Onko suuntana keskitetyt vai osallistavat päätökset?
- TALOUS hakee suuntaa. Käyttääkö se ympäristöä resurssina? Vai parantaako se ympäristön tilaa?
- TEKNOLOGIA sulautuu kaikeen. Työ ja koulutus muuttuvat. Koetaanko uudet ratkaisut mahdollisuutena vai uhkana? Digitalisaatio tulee tuottamaan dataa raaka-aineeksi. Tämä data auttaa ennakoimaan asioita. Dataan perustuva talous tulee synnyttämään uusia palveluita.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu: Talouksien avautuminen
NORDEASSA arvioidaan, että maailman talouksista Kiina, Yhdysvallat ja Eurooppa ovat toipumassa koronan jälkeen nopeaan tahtiin, paljon nopeammin kuin pankki- ja eurokriisistä. Kasvun oletetaan olevan vuoden aikajänteellä 6 %:n luokkaa, mikä on ennätystahti 50:een vuoteen. Koronan aikana on ostettu koneita, rakennettu asuntoja ja kunnostettu koteja ja mökkejö, ostettu elektronikkaa ja vapaa-ajanvälineitä. Näin on imetty teollisuuden tuotteita. Ihmisille on kertynyt säästöjä, ja viruksen helpottaessa pa-toutunut kysyntää kasvattaa jälleen mm. matkailu- ja ravintola-alaa. Toinen syy talou-den kasvuun on elvytys. Kaikkialla elvytetään. Paluu vanhaan normaaliin tapahtuu nopeasti.
FOORUMIN ohjelmassa oli myös elinkeinojohtaja Tuula Antolan vetämä "paneeli" suomalaisesta omistajaosaamisesta. Kauppakorkeakoulun dekaani Timo Korkeamäki ja Ensto Invest Oy:n hallituksen jäsen Lari Raitavuo kertoivat mm. lahjoitusvaroilla perustettavasta omistajuus- professuurista,
KUULIMME myös mainiosta casesta: Mikael Westerlund esitteli konkreetin innovaation, jossa ympäristön ongelmien ratkaisemista - tässä tapauksessa merien biodiversiteetin katoamisen osalta - on syntynyt liiketoimintaa.
BUSINESS Espoo näytti osallistujille myös uuden brändivideonsa ja elinkeinopäällikkö Harri Paananen, esitteli tämän yrityspalveluverkoston toimintaa.
Tilaisuutta juoksutti napakasti Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Saija Äikäs, joka myös poimi chatista alustajille kysymyksiä.
Tmi: ProRector takkaa ja pokkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti