Ja sitten on ihmisiä, jotka uskovat edellisen heimon mielestä väärin: misinformaatioon, kansainvälisiin erityisesti Kiinan johtamiin salaliittoteorioihin ja sekavia ennustaviin profeettoihin. Heidän todellisuudessaan media välittää tarkoituksella valeuutisia ja esim. koronarokotteisiin on kätketty geenejä muuttavia mekanismeja.
Kuulun itse edelliseen kuplaan. Molemmat kuplat hämmästelevät, mikä saa tuon toisen kuplan ihmiset uskomaan heille ilmiselvästi valheilta näyttäviä väitteitä.
LUIN tähän päänsärkyyn Johanna Vehkoon Ylen sivuille 15.12. 2020 kirjoittaman jutun "Valheenpaljastaja: Miksi uskomme valheisiin?". Ei siihen koko ongelma purkaudu, mutta auttoi päänsärkyyn.
Miksi uskomme valheisiin?
Jutussa Vehkoo esittelee tutkimuksiin viitaten psykologiset mekanismit, joiden takia hurahdamme väärään tietoon. Mekanismeja, jotka saavat meidät uskomaan myös väärään tietoon ovat mm. lumetotuusvaikutus, motivoitu päättely ja vahvistusharha.
Kun kohtaamme valheen, aivoissa käynnistyy kaksivaiheinen prosessi. Tiedon vastaanottamisvaiheessa aivot hyväksyvät automaatttisesti uuden informaation totena, ehkä vain sekunnin murto-osan ajan. Vasta sen jälkeen aivot alkavat prosessoida tuota tietoa. Tässä toisessa vaiheessa aivojen täytyy tehdä töitä ja päätös siitä, voiko tieto pitää paikkansa vai ei. Joskus prosessin toinen vaihe jää tekemättä.
Lumetotuusvaikutus tarkoittaa altistumista, siis sitä, että uskomme lähes mitä tahansa, kunhan sitä toistetaan meille tarpeeksi. Tutkimustulokset osoittavat, että ihmiset alkavat pitää totena tutuksi tulleita väitteitä. Ei kuitenkaan kaikkein hulluimpia. Kun saman valeuutisen näkee monta kertaa, siitä jää muistijälkiä. Jonkin ajan kuluttua aivot alkavat pitää tätä tuttuutta virheellisesti merkkinä siitä, että tuttu asia on totta. Jopa henkilöt, jotka tietävät, että väite ei ole totta, alkavat pikkuhiljaa uskoa siihen, jos ja kun toistoja tulee tarpeeksi.
Miksi aivomme toimivat näin? Ajatusvinoumat kehittyvät siksi, että ne helpottavat arkipäiväistä elämäämme. Emme voi joka kerta pysähtyä arvioimaan, mikä on totta. Aivomme eivät ole sopeutuneet monimutkaiseen informaatioympäristöön, jossa koko ajan satelee uutta tietoa.
Entä, jos väite oikaistaan? Ihmiset ottavat vastaan oikaisun, mutta se ei vaikuta jo tehtyyn päätökseen esim. olla ottamatta rokote. Vaikka väärä tieto korjataan, se jää mieleemme kummittelemaan. Uskomme sittenkin ensimmäisena kuulemamme tiedon. Ensimmäisen kuultu misinformaatio on synnyttänyt ehkä vahvankin tunnereaktion, oikaisu taas ei herätä vastaavaa tunnetta.
Motivoidulla päättelyllä tarkoitetaan sitä, että ihminen alkaa pitää omaa näkemystään tukevia perusteluita vahvempina kuin omia näkemyksiään haastavia perusteluita. Erityisen herkkiä tälle ovat ne, joilla on paljon tietoa ja voimakkaat näkemykset. Tällöin ihminen luo itse itselleen misinformaatiota. Oletan, että tässä viitataan itse kunkin ns. olettamusperustan - esim. käsitys ihmisestä- ohjaavan vaikutukseen.
Vahvistusharhalla tarkoitetaan sitä, että meillä on taipumus omaksua tietoa, joka sopii omaan maailmankatsomukseen ja hylkiä tietoa, joka ei siihen sovi. Oppimispsykologiassa puhutaan ns. valikoivasta tarkkaavaisuudesta. Ihminen hylkii tietoa, joka sotii hänen omaa maailmankuvaansa vastaan.
Kun ihminen on altistunut valheille toistojen kautta, hän alkaa haluta vahvistusharhan ja motivoidun päättelyn vuoksi uskoa valepuhetta. Lumetotuusvaikutuksen ansiosta hän alkaa pitää sitä oikeasti totena.
Kuinka toimia toisin?
1. Vehkoon mukaan, se että tunnistaa ym. psykologiset mekanismit, auttaa jo torjumaan misinformaatiota.
2. Kun haluaa kumota väärää tietoa, on varottava toistamasta alkuperäistä misinformaatiota sellaisenaan, koska toisto voimistaa valheen vaikutusta.
3. Jos väärää tieto on pakko toistaa, kannattaa kertoa heti alkuun selkeästi, että se ei pitänyt paikkaansa.
4. On selitettävä, mihin oikeat faktat perustuvat ja miksi aiempi informaatio oli virheellistä tai harhaanjohtavaa. Kun uskomus kumotaan, sen jättämä aukko mielessä täytyy täyttää korvaavalla selityksellä.
5. Uutta tietoa kannattaa toistaa moneen kertaan, jotta vastaanottajan aivot alkavat tottua siihen ja hyväksyvät sen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti