VUODEN 4. viikko oli ihan KYMPIN viikko. Tällaisia ei liikaa tule.
Helsingin yliopiston OpeUra- hanke heräsi PANDEMIA-lamaannuksesta.
Saimme tehyä nastan aukeaman maiseriluokanopettajien urapoluista maaliskuun Luokanopettajalehteen. Ja samalla vanhemmat, oikeaa julkaisukanavaa yhä etsivät artikkeliaihiot heräsivät henkiin.
KÄVIN ottamassa vaalikuvan. Vei tunti-paria toipua tuloksesta. Mutta turha on peiliä/kuvaajaa syyttää, kun naama on oma. Vaihdoin vanhuksen naaman käyntikorttiin.
VIIKON huippu oli tämänpäiväinen PED0062 teemaseminaarin avaussessio.
Kun yliopisto tarvitsi, lupasin ottaa vastuulleni johdattaa yksi aikuiskasvatustieteen ryhmä tutkimuksen teon maailmaan. Jokainen osallistuja laatii pienen tutkielman, pedagogisen tuotteen tai tekee kirjallisuuskatsauksen itselleen tärkeästä kysymyksestä.
32 tunnin aikana etsimme yhdessä sopivaa aihetta, tehdään tutkimussuunnitelmat, saadaan niiistä palautetta, otetaan opiksi ja kootaan aineisto, pidetään esitelmä, niellään opponenttien palaute ja viimeistellään oma raportti.
HIENO porukka.
HUIKEA paluu 1980-luvun assistentin kuvioihin Ratakadulla. Niin etuoikeutettu olo. Kesällä tulee 67 vee täyteen. Nyt nautitaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti