Kirjassa on 6 päälukua. Silanderin lisäksi kirjoittajina ovat Marja Kylämä, Hannu Linturi, Pasi Mattila (oppimisympäristöt) ja Mauri Laakso (pelillisyys).
KIRJAN kaksi ensimmäistä lukua ovat mm. armotonta hyökkäystä vanhanaikaista johtamista vastaan.
Tietointenssiivisen organsiaation toimintakulttuuri on kirjoittajien mukaan asiantuntijakulttuuri, jossa asiantuntijat vastaavat strategisesta ydintoiminnasta ja määrittelevät itse omat tehtävänsä. Uuden ajan johtaja on leaderi, ajattelun johtaja. Hän tukee asiantuntijakulttuuria ja johtaa asiantuntijuutta visiolla, linjauksilla, tavoitteilla ja strategialla, eikä johtaminen kohdistu työn sisältöön eikä yksityiskohtiin.
”Nykyisten opetussuunnitelmien perusteiden kontekstissa oppilaista kasvatetaan lähinnä ymmärtämättömiä tietotekniikan kuluttajia, mutta ei aktiivisia tuottajia, koska oppilaille ei opeteta esimerkiksi ohjelmointia tai yleensäkään tietokoneen toimintalogiikkaa (algoritmista ajattelua)."
Tulevaisuusteesit
KIRJAN minusta ehdottomasti mielenkiintoisin artikkeli on tulevaisuustutkija Hannu Linturin essee "Työkaluja tulevaisuusjohtamiseen." Linturi näkee, että olemme kahden aikakauden rajamaastossa.
Muutos ei jätä yhtään instituutiota koskemattomaksi, niinpä myös koulu uudistuu lähivuosina, mutta tavalla, jonka muodot eivät meille vielä yksiselitteisesti avaudu.
Linturi esittelee 36 perusopetukseen liittyvää tulevaisuusteesiä ja lisäksi nipun muita lukiota ja verkko-opetusta koskevaa. Poimin ja niputin (otsikoin) niitä uudelleen. Näitä voisi hyvin käyttää koulun muutosta eri foorumeilla pohdittaessa ajattelun avartajina.
Koulun tehtävä
- Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esille kaivaminen ja tukeminen.
- Koulut ottavat, mutta myös saavat tehtäviä ylläpitäjältään tutkia, selvittää tai valmistella toiminta-alueensa palveluja (ympäristö, liikenne, terveys, kirjasto, harrastus) osana koulun oppimis- ja opetustehtävää. Opiskelussa keskeistä on autenttisten ongelmien pohdinta ja ratkaisujen etsiminen Suomen ja maailman kysymyksiin.
- Koulun toiminnallinen yhteys ympäröivään yhteiskuntaan on sisäänrakennettu opetussuunnitelmiin.
- Koulut hakevat lisärahoitusta yhteistyöllä paikallisen elinkeinoelämän kanssa sekä lahjoituksina ja perintöinä.
- Huoltajalähtöisen kotiopetuksen määrä Suomessa on moninkertaistunut vuoden 2010 tasosta (n. 300 kotioppilasta).
- Suomeen on perustettu ensimmäinen islamilainen peruskoulu.
- Suomessa on alueita, joilla ei tarjota perusopetusta
- Peruskoulun aloittamisikä ja rakenne harmonisoidaan Euroopan unionissa.
- Oppivelvollisuus alkaa viisivuotiaana.
- koulun oppisisällöt on perattu, oppiaineita on hävinnyt ja olemassa olevistakin oppiaineista on poistettu valtava määrä turhaa ja vanhentunutta.
- Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen tieto on erotettu käsitteellisesti toisistaan. Ensin mainittu on tietoa ilmiön tai oppiaineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä tapahtumista ja asioista kuten siitä, että luang Prabang on kaupunki Mekong-joen rannalla Pohjois- laosissa. Opetuksen ja opettajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.
- Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä.
- Jatkuva kiire ja tehokkuusajattelu on työnnetty syrjään.
- Suurissa kaupungeissa joka toinen perhe valitsee lapsilleen englanninkielisen perusopetuksen.
- Suomalaisissa kouluissa on rasismin ja vihapuheen nollatoleranssi. Rasistinen kommentti tai toiminta johtaa lapsen tilapäiseen erottamiseen.
- Vuonna 2030 koulut ovat avoimia oppimis- ja tapahtumakeskuksia, joissa on yhdistetty eri koulumuotojen, kirjastojen sekä liikunta- ja kulttuurielämän palveluita. Oppimis- ja tapahtumakeskuksina koulut pääsevät integroimaan formaalia ja informaalia koulutusta ja oppimista toisiinsa.
- Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6–8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä.
- Koululaiset osallistuvat kouluaterioiden valmistamiseen ammattihenkilöstön tukemana.
- Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana”.
- Vuoden 2030 peruskoulussa opetellaan ja opitaan kyky organisoida – valita ja toteuttaa – omaa oppimista sekä myöhemmän koulutuksen että työ- ja kansalaistoiminnan resurssiksi
- Opiskelijalla on käytössä oma henkilökohtainen oppimisympäristö (PlE), jossa hän voi itse asettaa oppimisensa tavoitteet sekä valita haluamansa sisällöt ja työskentelymuodot.
- Vuonna 2030 peruskoulun opettaja(kunta) on yhteiskunnan tärkein sivistysagentti, joka moniammatillisen yhteistyön johtajana sekä formaalin ja informaalin oppimisen sillanrakentajana ohjaa oppilaita riittävään yleissivistykseen, joka on elinikäisen oppimisen tiedollinen ja asenteellinen perusta.
- Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.
- Vuonna 2030 kunkin (perusopetuksen) vuosiluokan vastuuopettajalla on käytössään riittävä opetusresurssi, jonka avulla hän voi tiimiyttää opetusta toisten opettajien, koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten avustajien, esimerkiksi vanhempien, avulla.
- Eläkeläiset osallistuvat erilaisin tavoin ja toimintamuodoin koulun työhön.
- Kaikissa kouluissa on hitaan oppimisen tiloja, joissa ei ole tietokoneita, ei verkkoyhteyttä eikä muutakaan teknologiaa lukuunottamatta ehkä liitutaulua, kyniä ja paperia sekä lehtiä ja kirjoja.
- Rikastuvat fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat erilaiset oppimisen polut ja tavat, joiden itseohjautuvasta käyttötaidosta tulee yksi sivistyksen avaintaidoista.
- Merkittävä osa jokapäiväisestä koulunkäynnistä tapahtuu virtuaalitodellisuudessa.
- Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin sekä tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa.
- Yleissivistävään koulutukseen on kehitetty oma näyttö(tutkinto)järjestelmä.
- Vuonna 2020 jokaisella oppijalla on käytössään verkkopohjainen sähköinen portfolio, jonne koko opintopolku ja kaikki opiskelijan tuotokset sekä arvosanat on taltioitu.
- Verkko-oppimisympäristö -ohjelmistot voivat antaa automaattisesti palautetta opiskelijan tehtävistä tai ohjaavat opiskelijan oppimista.
- Suomalainen peruskoulu on pudonnut kansainvälisten oppimisvertailujen kärjestä.
- Opettajakoulutus on yhdistynyt ja tuottaa kelpoisuuden yhtenäisen perusopetuksen opettajaksi. Tältä kelpoisuuspohjalta voi erikoistua erityisopetukseen, maahanmuuttajaopetukseen jne.
Tässä linkki:
http://tomut.meke.wikispaces.net/file/view/Johtajuudella+toimintakulttuurin+muutokseen.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti