Aikuisoppiminen 2

Kun aikuinen  kohtaa särön,  seuraa hämmennys. Hän voi 1) selittää asian
pois 2) vetäytyä tai 3) ryhtyä selvittämään  säröytymistä ja oppia.

ANITA MALISELLA on oma teoriansa hankalaan kysymykseen, miksi aikuisen on vaikea oppia uutta. Malisen teoria sopii minusta parhaiten muutostilanteisiin. Kyky muuttua voidaan palauttaa kyvyksi oppia. (Järkevän) muutoksen vastustaminen olisi näin oppimisvaikeus. Malisen teoria selittäisi tätä oppimisvaikeutta.

Malisen  Särö-teoria löytyy mm. hänen väitökirjastaan (2000). "Towards the essence of adult
experiential learning. A reading of the theories of Knowles, Kolb,
Mezirow, Revans and Schön."   Jyväskylän  yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta.

Pähkinänkuoressa:

"Aikuinen on konservatiivinen ja itsekäs. Aikuisen itseohjautuvuus on myytti. Aikuisella ei ehkä ole sisäsyntyistä tarvetta oppia uutta. Elämänkokemukseen täytyy saada syntymään särö, jotta todellista uuden oppimista voisi tapahtua. Särö voi syntyä elämänkokemuksen ja ravistelevan oppimis-kokemuksen törmätessä yhteen. Ellei tällaista säröä tai epäilystä synny, opiskelijan tapa ajatella tai toimia ei muutu. Oppimiskokemusten täytyy siis murtaa turvallista elämänkulkua ja sen jatkuvuutta. Tällöin aikuisessa herää tarve todelliseen oppimiseen, joka muuttaa hänen tapaansa ajatella ja toimia."

Optimaalinen särö tekee ihmisen uteliaaksi ja houkuttelee oppimaan, eikä pelota. Se on suurempi kuin pelko tai häpeä, joka osaamattomuuteen liittyy.

Hieman pidempänä

MALISEN mukaan aikuisen oppijan lähtökohtana on hänen elämänkokemuksensa. Tähän kokemukseen täytyy saada syntymään särö, jotta todellista uuden oppimista voisi tapahtua. Särö voi syntyä elämänkokemuksen ja ravistelevan  oppimiskokemuksen törmätessä yhteen. Ellei tällaista säröä tai epäilystä  synny, opiskelijan tapa ajatella tai toimia ei muutu, hän vain suorittaa  kurssin tai tentin.

Aikuisen oppimisprosessia on pidetty  itsestäänselvyytenä, eivätkä sen enempää opettajat kuin tutkijatkaan ole olleet kovin kiinnostuneita itse oppimistapahtuman tutkimisesta. Aikuiskoulutuksen nykyisiä  muotoja ja sisältöjä olisi Malisen mielestä kuitenkin aika arvioida kriittisesti. Tärkeintä olisi tietää, miten aikuinen oppii.

Malisen mukaan aikuisen oppimisen ominaislaadun määrittelyn lähtökohta on oppijan
elämänkokemus, joka muodostaa oppimisen kiistattoman perustan. Tämä  vuosien varrella kertynyt osaamisen, tiedon, taidon ja tunteiden  kokonaisuus on epätäydellisenäkin "totta" aikuiselle oppijalle itselleen. Oppimista voisi näin luonnehtia aikuisen omien "ennakkoluulojen"  ylittämiseksi.