Huikea viikko nro: 40

USKOKAA vaan: Lokakuussa voi olla tosi upeita viikkoja, vaikka onkin eläkkeellä. Ja ehkä juuri siksi. Nro 40 oli  sellainen.  Sitä tunsi itsensä etuoikeutetuksi, ihan kuninkaalliseksi. Tällaisen viikon  jälkeen on hyvä tallentaa highlightsit muistiin.

Maanantaina 29.9.
KYLLÄ emeritus-rehtoria hivelee, kun Auroran uusi rexi kyselee. Sitä tuntee olevansa tärkeä.

Kaikille, jotka ovat snellmaninsa lukeneet, on selvää, että politiikkaan osallistuminen on osa omaa sivistysprosessia. Maanantaina sivistyin ensin laajennetussa KH-ryhmässä ja sitten illalla valtuuston kokouksessa. Sivistystä osoitin erityisesti hillitsemällä luontoani ja olemalla hiljaa :-)

Kännykkään tuli videoclipsi, jossa lapsenlapsi ryömii. Uskomatonta.

Tiistaina 30.9.
HUIKEA päivä. Palautin Macin Auroraan. Välituntia opettajainhuonessa ihan kuin ennen vanhaan. Hienoja tyyppejä.

SITTEN Eduardo Anderen luentoa kuuntelemaan. Upeaa porukkaa sali täynnä: Kansanen, Komulainen, Kukkasniemi, Välijärvi... Vaikutuin. Liikutuin, kun luin kirjan esipuheesta:

"From Martti Hellstrom, I learned the total commitment and motivation of Finnish teachers and principals who make of their education career a life project..." Huh!

ILLALLA naputin muistiinpanot luennosta  lehtijutuksi Luokanopettajaan. Juttu saattaa mahtua tammikuun 2015 numeroon. Tuli kovin kotoinen olo :-)

Keskiviikkona 1.10
LOKAKUU! Emeritus-professori Pertti Kansasen post-doc-ryhmä kokoontui kolmannen kerran Siltavuoressa. Hienoja tutkimusaihioita syntymässä. Innostus tarttuu.

Pertti oli kaivanut minulle upean kirjapaketin. Sain sen juuri ja juuri mahtumaan Vespan kontiin. Pian
saatte lukea Kyöstiöstä!

Illalla kokoontui vielä Espoon perinneseuran johtokunta. Lupasin pitää luennon aiheesta: 10 suurta suomalaista pedagogia. Vespan kontiin 100 kappaletta Pirkko Kivimäen ja Esko Uotilan tekemää teosta Aurora Karamzinista jaettavaksi valtuustolle ennenkuin tuhoavat kartanon.

Teimme vuosien varralle yhdessä Jukka Jokirannan kanssa
kymmeniä clipsejä, joita voi ylpeänä näyttää erilaisissa
koulutustapahtumissa. On se sellainen näyttelijä. Kuvan clipsi
käsittelee työrauhaa.

Torstaina 2.10.
PITKÄSTÄ aikaa koko päivän luentokeikka. HAMK kouluttaa oppilaitosten esimiehiä, ja minun vastuullani oli pedagoginen johtaminen. Aluksi Ketosta ja Myllyrintaa.

Sitten kokemuksen äänellä diat. Lounastauko ja itsenäisesti koulun arvokenttien priorisointia. Sitten koulun johtamisen diat.

Kuudessa tunnissa päästään tosi syvälle, kun on oikea porukka.  Ja ilmapiiri pysyy korkealla mm. oppimiskeskus Auroran clipseillä.

KOTONA noin klo 17. Vaimon tekemää juustopiirakkaa. Pari tuhtia lasia konjakkia, ja onnellinen ukko nukkui klo 19.

Perjantaina 3.10.

13 tunnin yöunet! Omassa, hitaassa tahdissa naputtamaan konsultointiraporttia.

Vähän tuli kuitenkin kiire, ja sitten Vespalla kohti Helsinkiä. Parin tunnin tiukka neuvottelu ja  lopullinen raportti sähköpostiin.

Sitten taas Vespan selkään ja avaamaan Espoon uutta monikulttuurisuustilaa Espoon keskustaan. Tarjolla oli myös monikulttuurista ruokaa.

KELLO 17.30 kotona. Hyvällä mielellä. Hiukka haikeana lukee, kuinka ProRExi-koulutus on jälleen kerran ollut ainutlaatuinen. Nyyh, kun ei kuulu enää joukkoon, mutta tosi iloinen kaverien puolesta.

EIKÄ se tähän lopu. Viikonloppuna  saa  tehdä politiikan harrastuksiin liityviä hommia; telttavierailua jäsenkirjeitä ja nettilehteä. Ja kokea silakkamarkkinat.