Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

torstaina, tammikuuta 23, 2014

Ruumiillisen kurituksen kieltämisestä kouluissa 100 vuotta

RUUMIILLINEN KURITUS on suomalaiskouluissa kiellettyä. Oppikouluissa ruumiillinen kuritus kiellettiin jo vuonna 1872. Kansakouluissa kielto säädettiin vuonna 1914. Siis sata vuotta sitten.

Juhlavuosi. Mutta hiljaista on :-). No minä pidän tästä meteliä perjantaina Educassa.

Vanhemmilta ruumiillinen kuritus kiellettiin vuonna 1983/1984 lailla "lapsen huollosta ja tapaami-soikeudesta" (t361/1983).

Maailmassa on noin 240 valtiota. Niistä eräiden tietojen mukaan vain 24:ssä ruumiillinen kuritus on lailla kiellettyä. 19 näistä maista on Euroopassa. 79 maassa on lakeja, jotka sallivat opettajille lasten ruumiillisen kurittamisen koulussa.  Kouluissa tapahtuva ruumiillinen kuritus on kokonaan kielletty 30 maassa (2011).

RUUMIILLISELLA KURITUKSELLA on pitkät juuret.  Se on ollut perinteinen osa sekä kansan että koulun kasvatustapoja. Alkukantaisissa heimoissa vanhemmilla oli jopa oikeus tappaa oma lapsensa, mutta muutoin niissä kasvatus oli lempeää. Ruumiillinen kuritus yleistyi Suomessa maaseudulla ilmeisesti kirkon vaikutuksesta kristinuskon levitessä keskiajalta alkaen.  Lapsia kasvatettiin kuuliaisuuteen, nöyryyteen ja vaatimattomuuteen. Välineenä käytettiin vitsaa.

Varsin moni kasvatuksen klassikkokin on suositellut ruumiillista kuritusta. 1600-luvulla vaikuttanut J.A Comenius oli kurin ystävä.” Kuriton koulun on kuin vedetön mylly”. Hänen mielestään ruumiillista kuristusta sai käyttää moraalisten rikkomusten ehkäisemiseksi. Pietismin kasvatusopin perustaja  Francke piti lapsen luontoa langenneena ja turmeltuneena. Lapsen ” luonnollinen itsenäisyys” oli pietistien mukaansa murrettava. Ruumiillista kuritusta käytettiin paljon, ja rangaistuksista piti vielä kiittää. Moraalisista rikkeisiin ruumiillista kuria kannatti  myös mm. muutoin vapautta kannattanut Ratke.

KOULUISSA kuritusta on ollut alusta asti. Kaikki tuntevat mm. Spartan kaupunkivaltion julmat kasvatustavat. Kuri liittyi tällöin sotilaskasvatukseen. Kun koulu siirtyi kirkon instituutioksi, kuri liittyi taisteluun "lihaa" ja perisyntiä vastaan. Keskiajan hämärissä luokissa lattiaa peittävät oljet olivat veren peitossa raipparangaistuksista. Eikä Lutherkaan tuominnut ruumillista kuritusta. Myöhemmin tuli myös kokeiluja, joissa oppilaat saivat osallistua kurinpitämiseen.

KANSAKOULULAITOKSEN suuri vaikuttaja J. Pestalozzi jakeli itse reippaasti korvapuusteja. Ennen kansakouluaikaa opettajat löivät Suomessakin mielellään oppilaitaan. Se oli yksi tapa saada edes "jotain eloa passiiviseen, haluttomaan, mykkään möykkyyn". Suomen kansallisfilosofi J.V. Snellman erosi nuorena miehenä opettajan hommista juuri kurituksen vuoksi. Sivistyminen oli hänelle taistelua luontoa vastaan. Kasvava tarvitsi kasvatusta kurinalaisuuteen. Suomen kansakoulun isä Uno Cygnaeuskin taipui Senaatin kannan mukaisesti ruumiillisen kurituksen kannattajaksi hänkin.

Kauhistellessamme tätä meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että  1800-luvulla sai aikuisiinkin käyttää monia rangaistustoimenpiteitä kuten jalkapuuta ja esim. lukukinkereilla pöydän alla istuttamista. Myös isännällä oli oikeus kurittaa alaistaan fyysisesti, jos tämä rikkoi ns.kotikuria.

KANSAKOULUISSA ruumiillinen kuritus oli sallittua vuoteen 1914 saakka.  Vuoden 1866 Kansakouluasetuksen rangaistuskeinoihin kuului ruumiillinen rangaistus. Väitetään, että suuri osa opettajista ei noudattanut ruumiillisen kurituksen kieltävää lakia moneen vuosikymmeneen. Monissa kouluissa esim. 1920-luvulla punikkien lapsia pantiin järjestykseen kurittamalla. Oppivelvollisuuslaki (1924) vielä kiristi tilannetta, kun koulua alkoi olla pakko käydä. Muistelmissaan jopa presidentti Mauno Koivosto kertoo käyttäneensä nuorena sijaisopettajan toimiessaan lukijan mielestä aika erikoisia kurikeinoja.

ARVELEN, että tänään tuskin kukaan kasvatusoppinut tai opettaja puolustaa  ruumiillista kuritusta. Opettajat eivät saa käyttää ruumiillista väkivaltaa, ja jos niin toimivat, joutuvat siitä rikosoikeudelliseen vastuuseen. Ehkä ansio kuuluu sitkeille kurituksen vastustajille, jotka ovat olleet humanisteja ja filantroopeja. Kurituksen kuuluisia vastustajina ovat olleet mm. Key, Locke. Montaigne, Rousseau sekä monet muut lapsikeskeisen kasvatuksen profeetat.

VAIKKA RUUMIILLINEN kuritus on kouluissa kiellettyä, opettajille ja rehtoreille on annettu vuoden 1998 perusopetuslainsäädönnössäoikeuksia käyttää voimakeinoja mm. muiden oppilaiden turvallisuuden takaamiseksi. Näitä oikeuksia on juuri tänä kesänä lisätty. Mutta se on toinen juttu. 

Ei kommentteja: