OPS 2016- työssä on revolutionääristä henkeä. Vai onko?

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen

OPH julkaisi vuoden 2016 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden yleisen osan kommentoitavaksi  yli vuosi sitten marraskuussa. Se, miten saatu palaute on otettu huomioon, nähtäneen maaliskuussa, kun perusteita seuraavan kerran saa kommentoida.

ERITYISESTI minua kiinnostavat seuraavassa opsissa  aihekokonaisuudet korvaava tulevaisuuden edellyttämän laaja-alaisen osaamisen idea. Ymmärrän, että koska tuntijakoon ei kesällä 2011 saatu tilaa  (= omia tunteja) oppiaineita yhdistävillä kokonaisuuksille, niin nyt näitä  kokonaisvaltaista ikäänkuin perusopetuksen yleistavoitteisiin suoraan-  eikä ainetavoitteiden kautta - tähtääviä ratkaisuja  yritetään "ujuttaa" koulujen toimintakulttuuriin uudella tavalla. Mm. Kanadassa Quest- konferensseissa vierailleille ajatus on tuttu. Suomessa opetuksen logiikka on käytännössä kulkenut reittiä:  yleistavoitteet - aines- ainetavoitteet- järjestelyt/menetelmät, jolloin oppiaineet ovat toimineet tavoiteasetannan suodattimena. Tämä on varmaankin yksi syy siihen, että opetussuunnitelman toteuttaminen on nähty ennen muuta  oppiaineksen  läpikäymisenä.

Kanadan Ontarion Yorkissa on Michael Fullanin johdolla reitti ollut toinen: Yleistavoitteet- osatavoitteet- järjestelyt/menetelmät - aines. Näen, että vuoden 2016 opsissa on samaa - revolutionääristä tahtoa.

Mitä perustetekstiluonnoksessa  oikein sanottiin?

POIMIN tekstistä seuraavia "todisteita" väitteelleni (joskin näyte 5 on perinteinen)

(1) "Valtioneuvoston asetuksessa säädetyt tavoitteet ohjaavat tarkastelemaan perusopetusta kokonaisuutena, jossa oppilaan kasvuun, oppimiseen ja kouluaikana muotoutuvaan osaamiseen vaikuttavat sekä opiskeltavat tiedot ja taidot että koulun toimintatavat. "

(2) " Osaaminen kehittyy eri oppiaineita opiskeltaessa, kouluelämän kaikissa tilanteissa ja muussa toiminnassa koulun ulkopuolella.  Osaamisen kehittymiseen vaikuttaa omaksuttavia tietosisältöjä enemmän se, miten koulussa työskennellään, miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus järjestetään ja miten oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan."

(3) " Perusopetuksen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti laaja-alaisen osaamisen tehtävänä on edistää oppilaan kehitystä ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä ja tukea hänen valmiuttaan suuntautua tulevaisuuteen ja edistää kestävää kehitystä."

(4) " Laaja-alainen osaaminen auttaa vastaamaan 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenten keskeisiin haasteisiin. Näitä haasteita yhdistää pyrkimys kestävään elämäntapaan ja kehitykseen. Kestävän kehityksen ulottuvuuksien keskinäisten yhteyksien ymmärtäminen edellyttää monipuolista oppiaineiden välistä yhteistyötä."

(5) "Laaja-alaisen osaamisen kehittäminen vaatii jokaisen oppiaineen opetuksen ja koulun muun toiminnan tietoista suuntaamista yhteisiin tavoitteisiin.  Kukin oppiaine rakentaa oppilaan osaamista oman tiedonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisen kehittämisessä tarvitaan oppiaineiden välistä yhteistyötä ja tiedonalarajojen ylittämistä. Oppilaiden mahdollisuus työskennellä yhdessä ja yksin itselleen merkityksellisten kysymysten ratkaisemiseksi on välttämätöntä."

(6) "Tavoitteeksi asetettava laaja-alainen osaaminen kuvataan  perusopetuksessa rakentuvana oppilaan oppimisena. Osaamisen alueita yhdistää pyrkimys oppilaan identiteetin vahvistamiseen sekä kestävän tulevaisuuden edellyttämän osaamisen kehittämiseen."

MINUSTA samaa yritystä on myös lukion tuntijakotyöryhmän radikaaleimmissa versioissa: irtauttua yksittäisen oppiaineiden tyranniasta.

Seitsemän eri tulevaisuuden vaatimaa laaja-alaisen osaamisen aluetta
OPH:n perusteluonnoksessa laaja-alainen osaaminen jaetaan seitsemään osaa.

1. ajattelu ja oppiminen
2. kulttuurin osaaminen,  vuorovaikutus ja ilmaisu
3. itsestä huolehtiminen, arjen hallinta ja turvallisuus.
4. monilukutaito
5. tieto- ja viestintätekninen osaaminen
6. työskentely, opiskelu ja työelämässä tarvittava osaaminen
7. osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus

ANALYSOIN nuo osa-alueet, revin irti toisistaa nuorelta toivottavat ominaisuudet, opeteltavat taidot ja opetusta koskevat lupaukset. Ihan helppoa se ei ollut, koska teksti on kirjoitettu eeppisesti.  Mutta kyllä teksteissä itua oli. Mutta konkretiaan on vielä matkaa.

VOIN pitkälti yhtyä siihen palautteeseen, jota OPH on saanut opetuksen järjestäjiltä ja netin välitykseltä muiltakin asiasta kiinnostuneilta: 

- Myönteistä huomiota on kiinnitetty  laaja-alaisen osaamisen kuvauksiin. Vastaajien mukaan tämä vahvistaa opetuksen eheyttä ja korostaa  tulevaisuusorientaation ja opetuksen laaja-alaisuuden sekä koulun kehittämisen tärkeyttä. Laaja-alaisen osaamisen kuvaamista pidettiin tärkeänä uutena osa-alueena opetussuunnitelman perusteissa. Suomenkielisistä vastaajista 87 % ja ruotsinkielisistä vastaajista 83 % oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta on oikea tai melko oikea.
- Opetuksen järjestäjät olivat oivaltaneet laaja-alaisen osaamisen ”uusiksi aihekokonaisuuksiksi” ja näin ollen opetuksen eheyttämisen kannalta keskeisiksi.
- Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet todettiin hyviksi ja tulevaisuuden kannalta juuri oikeiksi.
- Etenkin kiitosta saivat  ajattelu ja oppiminen, tieto- ja viestintäteknologian osaaminen, monilukutaito. itsestä huolehtimisen ja arjen taidot sekä työelämätaidot. Enemmän näkyvyyttä toivottiin yrittäjyydelle ja yrittäjyyskasvatukselle. Tähän liittyen myös yritteliäisyys laaja-alaisena taitona nousi esiin, ja niin ikään sen toivottiin näkyvän osaamisen määrittelyssä.
- Monilukutaidon avaamista toivottiin.
- Toivottiin osaamisalueiden konkretisointia oppiaineosioissa, jotteivät ne jää ”yleisohjeeksi”.
- Kestävän kehityksen näkökulman nostamista tekstiin pidettiin tärkeänä, ja todettiin ympäristötietoisuuden ja globaaliajattelun jääneen liian kevyeen asemaan.

EN ihan kaikkeen yhdy (oletan, että taustalla on huoli eräiden aineiden asemasta).
- Kielitaidon selkeämpää näkyvyyttä osana laaja-alaista osaamista toivottiin.
- Ruotsinkielisissä vastauksissa toivottiin kahden kansalliskielen näkyvyyttä laaja-alaisessa
osaamisessa.
- Käsillä tekemisen ja käden taitojen selkeämpää näkyvyyttä osana laaja-alaista osaamista toivottiin useissa kommenteissa. Niiden todettiin myös tulevan aikanaan oppiaineiden yhteydessä selkeämmin esiin.

NÄHTÄVÄKSI jää "kuohitaanko" laaja-alaisen osaamisen idea sittenkin vain uudeksi läpäisyaiheiden listaksi, vai löytyykö tahtoa ajaa sen kautta uudenlaista pedagogista ajattelua ja rajata oppiaineiden pedagogista tyranniaa.