R.I.P. Auroran vanha koulurakennus ?

HIEMAN haikea olo. Auroran koulu siinä muodossa, johon minä sain tulla syksyllä 1989 rehtoriksi, on 24 koulupäivän jälkeen tiensä päässä. Vanha päärakennus vuonna 1981 rakennettuine puu-siipineen jäänee kummitus-taloksi. Käytännössä siellä käydään vain syömässä ja pitämässä muutamia ainetunteja.

ENSI lukuvuoden ajan leikin kahden koulun yhteistä rehtoria. 1.-3.-luokat jatkavat koulun vuosina 2004 ja 2008 rakennetussa parakissa tosi ahtaissa tiloissa. 4.-6.-luokat matkaavat päivittäin bussilla Kalajärvelle. Ahdasta tulee olemaan sielläkin. Aurorassa vuosien aikana kehitetty toimintakulttuuri jatkunee yksinkertaistettuna parakissa, mutta Kalajärvellä on syytä sopeutua emokoulun toimintatapoihin. Moni asia on ajateltava uudella tavalla.  Monesta hyvästä on aika luopua.

MUTTA ei auta itku markkinoilla. Seuraavien viikkojen aikana on yhdessä henkilökunnan kanssa organisoitava asiat, mm. muutto. Lista auki olevista asioita on pitkä (esim. kansliapalvelut, oppilashuollon tilat, monistus, puhelimet...). Neuvoteltavaa riittää. Kunhan  vain tietäisi, keiden kaikkien kanssa:-). Ja onneksi on työn alla koko koulun näytelmä Ronja.

400 000 käyntiä tässä blogissa!

USKOMATONTA! Juuri tällä hetkellä tämän blogin laskuri on kertonut, että sivuilla on käyty 400 000 kertaa.

BLOGI avattiin 12.1.2007- siis kuusi vuotta ja about neljä kuukautta sitten. Lastuja on  blogissa ollut yhteensä 2592.  Suosituin lastu on ollut "Tuntematon sotilas ja johtaminen". Siellä on käyty 6806 kertaa. Yhteensä julkaistuja kommentteja on 1150.

Käyntejä on ollut  lähes koko ajan noin 10 000 kpl/kuukausi. Huippu oli lokakuu  2012, jolloin käyntejä oli  lähes 18 000.

Nöyrä kiitos.

Väkivalta ja pedagogiikka

Päivitetty 25.4.

LOMAT on lusittu, ja takana on oikea työpäivä. Koulun jälkeen ajoin Helsinkiin Akavatalolle  OAJ:n järjestämään työsuojeluvaltuutettujen koulutustapahtumaan. Järjestäjillä oli hätä, kun yksi oikea luennoitsija oli peruuttanut, ja minä sitten lupasin paikata. Sovimme teemaksi väkivallan pedagogiikan näkökulmasta. Teema osoittautui hyvin mielenkiintoiseksi. Perusteesini oli, että oikealla tavalla (ilman kauhistelua) ymmärretynä väkivalta ( siis etymenologisesti: valta joka perustaa voimaan) läpäisee kaiken kasvatuksen. Kasvatus on tästä vinkkelistä kasvattajan  ja kasvatettavien pääsääntöisesti ystävällismielistä taistelua. Aikoinaan opettajat murskasivat oppilaan perisynnin  turmelemaa tahtoa mm. hakkaamalla. Myöhemmin omaa tahtoa koulittiin mm. nolaamalla. Nyttemmin pakottamisen tilalle on tullut erilaiset suostuttelun, taivuttelun ja motivoinnin keinot.

Pitkään  oppilaiden ainoa keino vastata oli pilkka. Kasvatusopin historia tuntee mm. erilaiset karnevaalipäivät, joissa opettajat saivat huutia. Pitkään kestänyt vastaisku on antaa opettajille pilkkanimiä, häiritä opettajaa ja olla tekemättä vaadittuja asioita. Siis aktiivista ja passiivista vastarintaa.

Kun minä olin murrosikäisenä Tossussa teimme kaikenlaista kurjaa  provosoidakasemme opettajia. Tämän päivän oppilaat tekevät samaa kuvaamalla kännyköillään.

KASVATUKSEN perusparadokseja nimittäin  on, että kukaan ei halua tulla toisten kasvattamiksi. Ja silti muu ei ole mahdollista.

PEDAGOGIIKKA on käsitemaailma,  jossa karu todellisuus nähdään arvokkaana, kauniisti, eettisesti. Usein pedagogiikka on Pertti Kansasen sanoin "sunnuntaipedagogiikkaa". Se on sitä silloin, kun se ei tunnista kasvatuksen liittyvää taistelua vallasta, sanoo MH.

LASTEN ja nuorten vastaanpaneminen on luonnollista ja upeaa. Todellinen kasvattaja löytää satoja rakentavia keinoja kohdata se. Luennon lopuksi esittelin tässä blogissa aiemmin kuvaamaani kasvatuksen kartan ja kuhunkin yhdeksään ruutuun kuuluvia, kasvatusopin historian suurhahmojen esittämiä keinoja. Muitakin kuin sen, mihin Alppilassa jouduttiin turvautumaan.

1.5 TUNTIA kului siivillä.

TJ 1

TYÖHULLU  ei raaski pitää lomaa. Onneksi on vaimo, joka ei usko, että kukaan on korvaamaton.

OLEN huomenna töissä. Päivästä tulee pitkä, varsinkin kun siihen liittyy myös kaupunginvaltuuston seminaareja ja koulutuksia klo 16- 20.

Mutta sitten pakkaan laukut. Ja tiistai-aamuna klo 6 Finnair vie meidät sateiseen Kyprokseen (siltä näyttää). En ota mukaan töitä.  Opettelen olemaan lomalla. Korkea aika oppia, koska pian lomat loppuvat.

KUTEN ainakin kollegat tietävät, lomalle lähtijä saa tehdä kaksinkerroin töitä. Puolet ennen lomaa ja puolet sen jälkeen. Koko viikonlopun olen purkanut työsumaa, ja  ei niin huonosti. Huomenna vielä viimeiset rästit.

KATOAN myös sumuun täältä netistä. Palaan tälle Batman-kanavalle aikaisintaan tiistai-iltana 23.4.  Nautitaan huhtikuusta.

Oh my God!

ITKEÄ vai nauraa?

Opettajamme selvittelivät tänään  3. luokkalaisten  kiusaamistapausta. Kyseessä oli mustasukkaisuus-draama. Kolmasluokkalainen tyttö ja kolmasluokkalainen poika olivat  mielestään seurustelleet syksyllä.   Sitten oli tullut ero. Tyttö oli sen jälkeen pussaillut tokaluokalaista poikaa. Hylätty sulho oli soitellut ja tekstaillut tytön mukaan yökaudet ja  lopulta hermostunut. Kiva-tiimi eikun selvittelemään asiaa.

KOULUPÄIVÄN  jälkeen torstaina paikallisessa pizzeriassa oli pari oppilasta vaatinut kolmannella velankorvaukseksi pizzan palaa. Tönimisen  ja pizzaan tökkimisen jälkeen pizzan maksanutta  oppilasta oli uhattu hakkaamisella. Paniikkiin joutunut oppilas kaivoi taskustaan rahat, jottei saisi turpaan. Rehtori selvitteli  asiaa  opettajan kanssa tunnin. Rahat ottaneita koko asia vain  huvitti.  Sehän tapahtui koulun jälkeen. Niinpä.

EILEN ammuntaa harrastava oppilas oli tuonut koulun pihalle illansuussa  kuulapyssyn. Kaveri halusi kokeilla ja ampui. Luoti osui seinään ja kimposi kolmannen silmään. Yö vietetiin  sitten silmaklinikalla. Seuraavana aamuna mimulle soitetaan, ja arvellaan, että ainakin osasyyllinen onkin rehtori, joka  oli jonkun entisen oppilaan mukaan antanut luvan ampua koululla. Just. Että herranjumala sentään. Tottakai viime vuosien kouluampumisten jälkeen jokainen rehtori innostaa tuomaan koulun pihalle aseita.

YHDESSÄ vanhempien kanssa on jaettu vuosien ajan huoli koulukiinteistömme turvallisuudesta. Kun lautakunta vihdoin tekee päätöksen väistöön lähtemisestä, rehtoria syytetään siitä, että oikeasti taustalla on vain rehtorin halu saada lisä-ansioita, matkakorvauksia vespa-ajeluista  jne.

OH MY GOD! Päätökseni jäädä eläkkeelle kesällä 2014 tuntuu yhä paremmalta :-)

Koulun pelisäännöt selviksi

Mediatiedote
Julkaisuvapaa heti.

Luokanopettajaliitto tukee OAJ:n vaatimuksia purkaa Helsingin opetusviraston päätöstä erottaa Alppilan yläkoulun opettaja. Liitto katsoo asiassa toimitun yksittäisen opettajan ja koko maan opettajakunnan arkipäivän työtä vaikeuttavalla tavalla. Luokanopettajaliitto vaatii selviä pelisääntöjä koulun kurinpitokäytänteiden toteuttamisesta opettajien ja oppilaiden turvallisuuden ja koulunkäynnin varmistamikseksi.

Luokanopettajaliitto on huolissaan siitä, että myös alakouluissa oppilaiden väkivaltainen ja epäasiallinen käytös on lisääntynyt rajusti. Kymmenet opettajat ovat jatkuvasti mustelmilla oppilaiden aiheuttamien tekojen seurauksena. Pääkaupunkiseudulla tehtiin viime vuonna lähes 2000 ilmoitusta vaara- ja uhkatilanteista koulussa. Sama tilanne on lisääntymään päin myös muualla Suomessa. Opettajat saavat kokea myös solvaavaa käytöstä aivan liian usein.

Luokanopettajaliitto haluaa palauttaa opettajan ja aikuisen kunnioittamisen periaatteet kouluun ja vaatii lainsäädännön määrittelemään koulun pelisäännöt sellaisiksi, että jokaisella koulussa toimivalla on mahdollisuus turvalliseen ja asialliseen toimintaympäristöön. Yksikin väkivaltainen teko tai loukkaava käytöstilanne on liikaa.

Matti Sippola
puheenjohtaja
Luokanopettajaliitto ry

Aika rientää

NIIN se aika rientää. Edellisen kerran kirjoitin Sinulle, rakas blogi, maanantaina. Pahoitteluni. On ollut kaikenlaista. Ja kun sitä kaikenlaista on  paljon, ei huomaakaan, kuinka aika rientää.

MUUTAMAN viime viikon aikana olen pohtinut ajan rientämistä myös vakavammin ja jopa henkilökohtaisemmin. Saavutan ensi vuoden kesänä (2014)  opettajan ns. ammatillisen  eläkeiän (60 vuotta).  Nuorimpien kollegojen eläkeikä on about 63 v. Kunnioitan  menneiden polvien ay-aktiivien ponnisteluja, joilla tuo oikeus jäädä eläkkeelle on hankittu. Aion käyttää sitä oikeutta.

OLEN elänyt lähes koko elämäni koulussa. Oppilaana ensin 12 vuotta. Sitten OKL:ssa 3 vuotta. Sitten koulutyössä vuodesta 1977 alkaen - siis  pian 36 vuotta. Yhteensä  51 upeaa vuotta. Ja jos kaikki sujuu nätisti, niin kesällä 2014 52 vuotta. Olen saanut tehnyt kaikkea, mistä moni on voinut  vain unelmoida.  Siitä nöyrä kiitos. Upeampaa elämää en osaa kuvitella. Mutta niinkin voi kysyä: onko elämää muuallakin:-)

OLEN ilmoittanut omille opettajilleni ja tänään koulumme uudelle johtokunnalle että jään eläkkeelle kesällä 2014.  Vien siis Auroran väen vielä kerran erämaahan  (suomeksi Kalajärven koululle) horisontissa luvattu maa (suomeksi uusi koulu 2016), mutta kuten Mooses, minäkään  en tule näkemään  luvattua maata. Loppumatkan porukkaa saattakoon Aaron (uusi rehtori). Minusta on erittäin tärkeää, että uuden koulun suunnittelun vie loppuun se  rehtori, joka myös luo Uuden Auroran, sen uuden opetussuunnitelman (2016), sen uuden henkilökunnan ja on aktiivisesti mukana uuden koulurakennuksen suunnittelussa.

EN kirjoita tätä anellakseni vetoomuksia, että jatkaisin. Kirjoitan tämän vain siksi, että  seuraavien vuosien yksi epävarmuustekijä olisi poissa. En halua millään tavalla vaikuttaa seuraajani valintaan. Se on täysin opetustoimenjohtajan käsissä. Teen virallisen eläkehakemuksen, kun se on mahdollista. Vielä se ei ymmärtääkseni ole.

RATKAISU ei ole helppo. Monia asioita tulee ikävä. Kyse on luopumisesta, kuten kaikki, jotka vanhenevat, tietävät. Kyse on myös tilan antamisesta. Uudelle. Nuoremmille. Ja ehkä jollekin uudelle myös itselle.

Painolupa annettu Luokanopettaja 2/13:lle

HAIN tänään Helsingistä ns. "sinikopiot " uudesta Luokanopettajasta. Paitsi värit tässä vaiheessa tarkistetaan vielä  kerran oikeinkirjoitus. Hyvin oli toimitussihteeri tekstit käynyt läpi. Onneksi löysin  pari pikkuvirhettä, ettei mennyt työ hukkaan.

HUOMENNA Forssan Kirjapainon auto hakee sitten kuoren, ja vie sen painoon. Olemme hieman aikataulusta edellä. Koteihin lehti saapuu parin viikon kuluttua- kaikille LO-jäsenmaksun maksaneille.

36 sivuun on saatu mahtumaan monta mukavaa juttua. Itse olen kirjoittanut tällä kertaa kolme juttua. Veikkaanpa, että pääkirjoituksesta tulee palautetta. Otsikon voi paljastaa: "Koulu isojen haasteiden edessä." Ja viimeinen virke kuuluu: "Muutos verrattuna vanhaan on iso ja välttämätön."

MAKASIINI-tyyppisessä lehdessä pitää olla erilaisia juttuja. Jokaisen pitäisi löytää ainakin yksi juttu, joka on kuva lukea. Jos sinua kiinnostaa X, niin lue Y:

• X= arvopohdiskelut, Y= Jouni Hörkön kolumni
• X= askarteluvinkit, Y = Johanna Pelkosen ideat kuvineen
• X= järjestötyö, Y = raportti LO-liiton vuosikokouksesta, Y2 = raportti  Keski-Suomen luokanopettajien 30-vuotisjuhlista, Y3= puheenjohtaja Matti Sippolan katsaus, Y4= Juttu Etelä-Pohjamaan opettajapäiviltä
• X= koulupolitiikka. Y1 = Matti Sippolan juttu pienkouluseminaarista, Y2 = pääkirjoitus, Y3= raportti Quest-seminaarista Kanadasta, Y4= toimitussihteerin tekema Matti Rimpelän haastattelu, Y5= Eduardo Anderen artikkeli suomalaisesta koulusta meksikolaisen silmin
• X= liikunta, Y= kutsu opettajien kesäliikuntapäiville
• X= maailmaperintö. Y = Pekka ja Tyko Elon juttu
• X= muutoksen hallinta, Y= Rauno Haapaniemen ja Liisa Rainan kolumni.
• X= opettaja arki, Y1 = Harri Sandborgin kolumni, Y2 = Raportti Educasta
• X= pakinat, Y1= P.Johanneksen opettajakirjaesittely, Y2 = Matt Cainen home-juttu
• X= pedagogiikka, Y1 = kirjaesittelu tuoreimmasta suomalaisesta didaktiikan kirjasta, Y2 = Jorma Kuuselan kolumni, Y3= Eeva Mehdon juttu poikien talosta.
• X= päiväkirja, Y= ohjeet kuinka tilata
• X= taidekasvatus, Y = Raimo Hautasen kolumni
• X= toimintakulttuurin kehittäminen, Y = Olli Poutiaisen artikkeli
• X= uusi teknikka, Y1= Vuoden 2013 Luokanopettajan kriittinen artikkeli, Y2= Renkomäen koulun oppilaiden juttu ja Y3= raportti iPad-kokeilusta.
• Ja niin edelleen.

HYVÄÄ kannattaa kysyä LO-merkissä pysyä.