Torkkeli (Tossu) 100 vuotta. Osa 1

Oma oppikouluni - silloiselta nimeltään Helsingin II lyseo on nykyään  Helsingin kuvataidelukio. Koulu täytti tänä vuonna 100 vuotta. Lokakuussa pidettiin  oikein syntymäpäiväjuhlat Paasitornissa. Sinne en päässyt. Mutta pääsin mukaan koulun historiikkiin yhtenä haastatelluista- ja niinpä sain myös kirjan. Puolet sivuista kertoo oppikouluvuosista (1925- 1977) ja puolet peruskouluajan lukiovuosista.  Laitan tähän muistiin ensin koulun kronikan ihan lyhyesti. Seuraavassa osassa zoomaan kirjan pohjalta omiin oppikouluvuosiina Tossussa 1965- 1973.

Mattson, Anne- Nopsanen, Maarit- Tomi Uusitalo (toim.) (2025) Torkkeli 100 vuotta. Helsingin kuvataidelukio ja  Torkkelin ystävät ry.

Kronikassa koulun vaiheet jaetaan neljään osaan.

OSA I 1925-1944:   Kohti Torkkelinmäkeä

Koulu perustettiin nimellä Helsingin toinen suomalainen lyseo. Se oli aluksi 6-luokkainen koelyseo, poikakoulu. 1950-luvulla se muuttui 8-luokkaiseksi.

Koululla ei ollut aluksi omaa rakennusta, vaan se toimi vuokralaisena eri tiloissa. Vuodet 1925-27 Kruunuhaassa Kirkkokadulla  Helsingin yksityisluokilta vuokratuissa tiloissa   (klo 13-18). Sitten vuosina 1927-1932 Kampissa Lapinlahden kadulla Helsingin yhteis- ja maamviljelyslyseon rakennuksessa. Oman tontin lyseo  sai vuonna 1930. Vuonna 1932 päästiin vuokralle Kallioon Vaasanhallin yläkerrokseen. 

1930-luvulla koulua käytiin vuorolukuna aamu- ja iltavuoroissa. Toverikunta järjesti kokouksia, illanviettoja ja juhlia. Kaikissa juhlissa oli ohjelmaa, ja myös opettajat esiintyivät. Tällaisiin kulttuuritapahtumiin tarvittiin tuolloin poliisin lupa. Toverikunnalla oli myös oma lehti: Ämyri.  

OSA II  Kuria ja kapinaa  1945-1980

Vuonna 1944  poikakoulu sai oman  talon Torkkelinmäelle. Sota-aikana kaikesta tingttiin myös rakennuksissa. Lopputulos oli  kehno. Rakennuksen kylkeen lisättiin erillinen wc-rakennus ( ns kusiputka). Koulu oli työläisperheiden poikien koulu.

Ahdasta oli. Oppilaita oli  lähes 1200  500:lle suunnitelluissa tiloissa. Vuoteen 1954 saakka Tossussa opiskeli  myös Viipurista tulleita vuokralaisia (Helsingin kaksoisyhteislyseo). Osa opetuksesta oli Kruunuhaassa Siltavuorenpenkereellä (josta on jälleen 2025 saatu lisätiloja).

Toverikunnasta oli tullut teinikunta. Kapinoivakin.

Poikakoulun loppuvaiheessa koulu kärsi pienestä oppilasmäärästä. Peruskouluun siirtymävaiheessa 1977 Tossun ja Kallion yhteiskoulun vanhat keskikoululuokat yhdistettiin hallinnollisesti Kallion peruskouluksi. Kun keskikoululaiset lähtivat Torkkelin rakennuksesta,  lukioon jäi 102 oppilasta.  Tossua uhkasi lopettaminen. Nyt Tossuun alettiin hyväksyä myös tyttöjä. Ensimmäisenä syksynä heitä tuli neljä.

Koulun nimi vaihtui. Nyt se oli Torkkelinkadun lukio. Tiloissa toimi myös Kallion yläasteen sivuosasto (pääosasto oli Aleksis Kiven koulussa).

III OSA:  Taidelukion suosion vuodet 1981- 1997

Kuvassa rakennetaan näyttelyä

1980-luku oli erikoislukioiden syntymisen aikaa. Vuonna 1981 Torkkelinkadun lukioon  perustettiin kuvataidelinja (painotus).  Nyt lukio joutui etsimään omaa identitettiään. Seurasi luomistuksia. Vuonna 1985 lukio sai kuvataiteen erityistehtävän. Se oli nyt  kuvataiteiden erikoislukio. Muutos toi kouluun paljon tyttöjä. Nimi vaihtui vuonna 1991 Helsingin kuvataidelukioksi. 

Kronikassa kuvataan lukion monipuolista taidetoimintaa. Projekteja riitti. Lukioon syntyi taideperinteitä mm. taidenäyttelyitä. Oppilaiden töitä vietiin esille muuallekin, Vuonna 1990 lukiosta  tuli myös Unesco-koulu- nyt tehtiin myös kansainvälistä yhteistyötä.. Taidetta tehtiin myös tietokoneilla. Koulussa toimi myös draamaryhmiä, jotka tuotti näytelmiä. 1990-luvulla koulu kuului Helsingin suosituimpiin oppilaitoksiin. Torkkelilla oli maine kouluna, jossa saa hyvää opetusta ja jonne on vaikea päästä. Sinne valittiin pääsykokeella lahjakkaita nuoria  ympäri Suomea. 1990-luku oli koulun kultakautta,

Lukiota elivät muutosten aikaa. Vuonna 1994 opiskelu muuttui luokattomaksi,

IV OSA 1998-2025  Kasvun vuosilymmenet

Sähköistetyt yo-kirjoitukset

Viimeisiä 27 vuotta kuvataan siis kasvun ajaksi. Vuonna 1998 koulu sai lisää tilaa;  Pengerkadun vanhasta poliisiasemasta muokattiin Pengerkadun taidetalo. Vuonna 1999:saatiin suorittaa  lukiodiplomeita kokeiluluenteisesti. Kuvataiteen lisäksi järjestettiin 2000-luvulla draamakursseja ja aika ajoin näytelmiä vuoteen 2011 saakka. Toimintaa tiimiytettiin, Yhteisöllisyyttä rakennettiin monin keinoin. Opiskelijat järjestivät myös itse itselleen mielekästä toimintaa.

2000-luvulla jatkui vilkas näyttelytoiminta. Osa opiskelijoista   oli mukana  kulttuurivaihtomatkoilla, mm. Mexikossa. Aika ajoin tehtiin   näytelmiä (draamakurssit). Vuoden 2011 jälkeen ei enää. Taideinnostusta  levitettiin 2010-luvulla blogi-innostuksella,

Vuosina 2015-16 Torkkelin rakennusta peruskorjattiin. Lukio toimi remontin ajan Haagassa. Siellä otettiin uudeksi oppiaineeksi nykytaide. Siellä vietettiin myös 90-vuotisjuhlat.

Vuonna 2016 päästiin takaisin Torkkeliin.  Yo-kirjoitukset sähköistyivät.2020-lukuun mahtui Korona-virus etäopetuksineen.  Yo-kitjoitukset  pidettiin kuitenkin koulussa. Uusi sulku iski maaliskuussa 2021. Samana vuonna lukio muuttui  maksuttomaksi oppivelvollisuuskouluksi. Suomessa siirryttiin laajennettuun oppivelvollisuuteen.

Viimeiseen osaan mahtuu vielä kaksi isoa muutosta. Vuonna 2024 tehtiin päätös:Torkkeliin tulee  yleislinja  kuvataidelinjan rinnalle. Lukioon otettiin siis  myös "tavallisia" lukioalaisia, ehkä lisää poikiakin. Torkkelinkadun rakennusta  remontoitiin. Ja tänä syksynä saatiin upouudet lisätilat Siltavuorenpenger 10:stä.