Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

lauantaina, marraskuuta 29, 2025

Suomen Luokanopettajat 50 vee- prosessin päätöslounas











Kuvassa  vasemmalta: Tiina Tammi  (SLO:n hallituksen jäsen), Marjut Koukkula (nykyinen puheenjohtaja), Pirkko Kiravuo, Marko Jokinen, Karita Koskinen(SLO:n hallituksen pitkäaikainen jäsen), Matti Sippola   , Martti Hellström (Lo-lehden päätoimittaja 1994-2013)  ja opetusneuvos Pekka Leinonen. Mukana brunssilla oli myös kuvan ottanut järjestösihteeri Marita Minkkinen.

Hieno projekti päättyi tänään brunchille klo 12-14 Ravintola Sunnissa Helsingin Senaatintorin kupeessa. Projekti tuotti viiteen Luokanopettajalehden numeroon kolmen sivun pätkissä kuvaukset Suomen Luokanopettajien (aikaisemmin Luokanopettajaliiton ja  os. Peruskoulun luokanopettajat ) 50 vuotisesta taipaleesta. Ensimmäisenä esitelttiin 1970-luku lehdessa 4/2023. Vimeisenä muisteltiin vuodet 2010-2024. Bonuksena tuotettiin myös lisätietoa nettisivuille.

Aloitteen muistelusten kokoamiseksi teki LO-liiton yksi pioneereista: Pirkko Kiravuo.  Hän taivutteli minut tekemään ehdotuksen historiikista luokanopettajien silloiselle - juuri vallasta ja vastuusta luopumassa olleelle  puheenjohtajalle  Marko Jokiselle. Ja Marko sai taivutettua maaliskuussa 2023 myös seuraajansa Marjut Koukkulan hallituksen idean taakse. Ja työ sai alkaa. 

Mukaan saatiin iso joukko oman aikansa edunvalvojia:  Puheenjohtajat Martti Mäkelä, Petri Kääriäinen , Seppo Heinonen,  Marko Jokinen ja Matti Sippola sekä toiminnanjohtaja Sirpa Wass,  päätoimittaja Raimo Hautanen  ja ensimmäinen vuoden luokanopettaja (vm. 1999) Pekka Leinonen. 

Kaunis kiitos kuuluu myös nykyiselle Luokanopettaja-lehden päätoimittajalle Marja Heikkilälle   ja  taittajalle Viestintätoimisto Keltaiselle puutalolle.

Yksi projektin huippuhetkiä oli SLO:n 50-vuotisjuhla Jyväskylässä helmikuussa 2025. Minulla oli siellä ilo käydä 25 vuoden historia läpi 15 minuutissa.


Ihan koko projektiväki ei päässyt nyt paikalle. Harmi. Mutta oli tosi  hienoa sukellella yhdessä menneisiin vuosiin, päivittää tietoja   nykyhetken iloista ja murheista sekä katsoa myös tulevaisuuden haasteisiin. Erityisen lujia ne tulevat olemaan aineopettajille, kun maaseutu tyhjenee.

Marko Jokinen on Luokanopettajien edustajana mukana ministeriön ideoimassa valtakunnallisessa peruskoulun tulevaisuus-työryhmässä, joka on kokoontunut jo 1,5 vuotta.  Kuulimme salaa  tietoa - jota emme tietenkään vuoda- millaiseen lopputulokseen ollaan päätymässä: Onko peruskoulu kunnossa? Jollei, mitä sille pitäisi tehdä? Onko opetussuunnitelma kunnossa? Jollei, mitä sille pitäisi tehdä? Onko opettajankoulutus kunnossa? Jollei, mitä sille pitäisi tehdä? 

Keväällä salaisuudet paljastetaan.

Kiitos kivasta tilaisuudesta. Tavataanko Educassa 2026?



perjantaina, marraskuuta 28, 2025

Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksesta 26.11.

 














Kasvun ja oppimisen lautakunnalla oli keskiviikkona 26.11. marraskuun toinen 
kokous. Demareista paikalle olivat  Elina, Martti ja Mikko sekä KH:n edustajana Helena Marttila. Aika monesta muusta ryhmästä paikalla oli varajäseniä.

Selvityksiä ajankohtaisista asioista 

Lautakunnalle kerrottiin erään päiväkodin sisäilmaongelmista ja kuinka niitä Tilapalvelukeskuksen johdolla yritetään selättää. Saimme myös pyytämämme selvityksen siitä, kuinka yksityisten päiväkotien toimintaa valvotaan ja ohjataan ja neuvotaan. Niin yksityisissä kuin kaupungin omissa päiväkodeissa on liikaa epäpäteviä työtekijöitä. Niinikään kuulimme katsauksen   palvelusetelitoiminnasta.

Valintakriteerit  kielipainotteiseen opetukseen 

Lautakunnan listalla vaikeimpia asioita olivat perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevat  linjaukset. Millä perusteella pääsee mihinkin kouluun ja  erityisesti tiettyihin kieliluokkiin: englanninkieliseen opetukseen ja ja ruotsin kielikylpyopetukseen. 

Lautakunta päätti hyväksyä lakimuutoksista johtuneet muutokset näihin oppilasvalintaperusteisiin esityslistan mukaisesti. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Elina Kokon lisäysesityksen "Kasvun ja oppimisen toimiala selvittää lukuvuoden 2025-2026 aikana kouluilta ja huoltajilta, kohdistuuko perusopetuksen oppilaaksiottoa koskeviin linjauksiin muutostarpeita ja tuo nämä lautakunnalle tiedoksi."

Lautakunta päätti jättää kaksikielisen (suomi-englanti) opetuksen oppilasvalintaperusteista päättämisen pöydälle. Me demarit halusimme  näin ottaa lisäaikaa sille, voiko kaksikieliseen opetukseen päästä suoraan esim. ulkomailta, vaikkei osaa lainkaan suomea. Kaksikielisessä opetuksessa  osa opetuksesta on kuitenkin suomeksi.

Tiedoksi merkittyjä asioita

Lautakunta merkitsi tiedoksi suomenkielisen toisen asteen koulutuksen ja suomenkielisen perusopetuksen talousarvion ja strategian osavuosikatsauksen sekä suomenkielisen varhaiskasvatuksen osavuosikatsauksen. Näyttää siltä, että hyvin monissa asioissa edetään kohti vanhan valtuuston asettamia tavoitteita. Ja myös taloustilanne  näyttää kohtuullisen hyvältä. Ensi vuoden budjettipäätökset tehdään parin viikon kuluttua.

Oikaisuvaatimuksia 

Listan lopulla on nippu oikaisuvaatimuksia erilaista täytettävistä opettajan viroista Valitukset hylättiin.

Lautakunnalla on vielä yksi kokous tänä syksynä. Se on. keskiviikkona 10.12.

 

Kouluvaarin terveisiä 28.11.

 














  H uh, kuinka aika rientää. Vastahan koulut alkoivat. Nyt päättyy  jo viikko 48. Ja ensi viikolla on jo joulukuu. 




P
äivän  ohjelmaan  oli  tehty tänään pikkumuutoksia. Teemana oli Suomi. Ekatunti oli ympäristöoppia. Sitten välitunnille. Sitten koululounaalle. Omaa tahtia omatouhutuokioon (ja luokkáhenkikyselyyn)  ja viimeiseksi integroitua ypiä ja kuvista.  

Suomi-teemassa opittiin tärkeitä asioita omasta kotimaastamme. Opeteltiin katsomaan karttaa, näkemään erilaisia maisemia. lukemaan kirjan tekstiä mutta myös karttakieltä sekä  tunnistamaan ilmansuunnat.

Ensi viikolla huomioidaan  espoolaiskouluissa Suomen itsenäisyyspäivä. Suomen lippu nostetaan salkoon pihalla.  Tarjoillaan vähän juhlavampi koululounaskin. 

Oli siis aihetta perehtyä teemaan ja sen ohjelmaan. Nyt  harjoiteltiin yhdessä  "Maamme laulua" ja  askarreltiin jokaiselle oma Suomen lippu. Bonukseksi  tehtiin lippuja myös koululle pian tulevaan joulukuuseen. Kun paikalla oli 3 aikuista ja  viereiset luokatkin tyhjiä, homma sujui. Hienoja tuli lipuista,
 
Välitunnilla  kouluvaari kävi moikkaamassa talon aikuisia taukotuvassa. Palapeli oli jo pitkällä. Mutta hiljaista oli. Kutosluokat olivat itsenäisyysjuhlissa juhlavaatteissaan. Ja aika monella opettajalla ja koulunköynninohjaajalla  oli menoa ja meininkiä, ettei taukoa ehtinyt pitää.. Kouluvaarin lisäksi jelppaamassa koululla oli myös  koulumummi.

Miediassa  on viime aikoina kannettu huolta siitä, että koululounas ei maistu oppilaille. Kyllä maistuu ainakin Kaitsun kouluravintolassa. Tänään tarjottiin joulupuuroa ja piparkakkua

Kolmen tunnin tosi kiva päivä. Kiva nousi toiseen potenssiin, kun Noora-opettaja tarjosi mahdollisuutta tulla mukaan rakentamaan  kirkkokäyntiä korvaavaa talviteemaista taiteellistakin tapahtumaa 18.12. koululle jääville oppilaille. Tilattu on kolme 20 minuutin sessiota. Ideoita oikein pursusi. Niistä  enemmän vähän myöhemmin. Sen verran voi vuotaa, että liittyy H.C. Anderseniin.

Kouluvaariilla oll kaiken huikean kivan lisäksi aikaa myös terottaa  värikynät.

Kiitoksia taas Auroran Koulun väelle  ja  1b-luokalle Nähdään taas ensi viikolla.

   

keskiviikkona, marraskuuta 26, 2025

Takana 3 joululaulupajaa


Työväen Sivistysliiton Espoon ja Kauniaisten alueen opintojärjestö ry. sai loppukesästä  Espoon kaupungilta projektiavustuksen hankkeelle:
”Kohti ikäihmisten vahvempaa digitaalista hyvinvointia”.

Haluamme tutustuttaa ikäihmisiä  tekoälyn luomiin mahdollisuuksiin runoilla, säveltää ja tehdä kokonaisia laulettuja ja soitettuja kappaleita sekä mm. kuvia jopa videopätkiä sen avulla. 

Tuotos syntyy pajaan tulevien ikäihmisten, tekoälyn asiantuntijoiden ja itse tekoälyohjelmien yhteistyöllä. Ikäihmisten ei tarvitse opetella itse tekniikka, vaan projektissa mukana olevat vapaaehtoiset asiantuntijamme ovat heidän ”siveltimiään”.

Paja on maksuton

Olemme nyt pitäneet kolme joululaulupajaa. Demon Espoon valtuustotalolla viime viikolla, ensimmäsen pajan tämän viikon aikana Tapiolan palvelukeskuksessa kumppaninamme Espoon Sotaveteraanien perinnetoimikunta sekä toisen pajan eilen Lippulaivan kirjastossa. Yhteensä mukana luomassa ja kokemassa taidetta oli kolmekymmentä senioria.

Mukana olleille lähetetään linkki Youtubeen.. Tässä  linkki eiliseen tuotokseen:

https://youtu.be/s9M2ONdQN4I

Tässä vielä kuvakaappaus:












Jos kuulut johonkin espoolaisten ikäihmisten  kerhoon tms., kysypä kavereilta, olisitteko  kiinnostuneita kutsumaan meidät kylään omaan kokoontumistilaanne teille sopivana ajankohtana?  

Jos olette valmiita tulemaan mukaan tähän innostavaan työpajaan, ottakaa minuun yhteyttä niin pian kuin mahdollista. Laittakaa mailia osoitteeseen. marttifi at gmail.com

Sovitaan yksityiskohdat sitten myöhemmin. 

 

maanantaina, marraskuuta 24, 2025

Viikkoraportti 47




  +)   Omaa aikaakin!  :-(  Ilma  kylmeni, Nurmikkoon tuli kuuraa. Sitten lämpeni. Vettä. Aurinkoa. Räntää.


Maanantai 17.11


Hidas aamu. Katselin läpi Torkkeli 100 v- julkaisun ja naputtelin herkkuja talteen. 

T
apiolan palvelukeskuk-seen Sampon kanssa klo 14-15.30 kuuntelemaan KT Riitta Korhosen luentoa kulttuuriperinnöstä. Puffasin samalla enso viikon työ-pajaamme. Päivälliseksi kotona eilistä kanaruokaa. Illalla OpeUra-analyysia ja pari jaksoa "Beast in me"-sarjaa..


Tiistai 18.11.

 
Aamusauna. Rikun kanssa Helsinkiin klo 13.30 ja sitten yhdessä hampparille. Pappa betalar. Marjut oli leffassa.

TSL-
opintojärjestön syyskokous klo 18-18.30. Sitä ennen demona joululaulutyöpaja klo 17.30. Hienosti meni. Himassa Perinneseuran hallitukselle esityslista. Ja jakso "Beast in me"-sarjaa vielä pari osaa jäljellä.


Keskiviikko 19.11

Leppoisa aamu. Naputtelin OpeUran aineistoa 1980-luvulta. Miltä uusi maisteriluokanopettajakoulutus maistui? Sitten kauppaan. Lounaaksi lihakeittoa. Maiskis. TSL-mainoksia nettiin.

nykyisen johtokunnan viimeinen kokous illan suussa. Ensi viikolla vielä puurojuhla.
 Iltapalaksi kotona pari sushia. Minisarjasta kaksi osaa. Enää 1 jäljellä.


Torstai 20.11. 


Eläke tilille. Vapaapäivä. OpeUraa. Sitten Emmaan. Kivoja taidetöitä mm. tämä (<)  seinäsäröstä avautuva luola. Evästä Ainoasta. Talvirenkaiden kiristys. Päivälliseksi jauhelihakeittoa, Ensi viikon lautakunnan lista  julkaistaan.  Illalla Beast in me-loppuun. Oheni.

Perjantai 21.11. 
 
K
ouluvaaripäivä klo 9-12.15. Sitten päikkäreille. Päivälliseksi lammasta ja Lidlin peruna-annoksia. OpeUran naputtelua. Trumpin-Putinin neuvottelijoiden rauhansuunnitelman kauhistelua. 

Ja Hectorin podcastin ekaosa. Vanhojen kuunnelmien ystävänä kaipaan niiden laatua. Nyt hosutaan; . tarinaa juoksutaan liian nopeasti.


 Lauantai 22.11.

O
savapaapäivä. Taivaskin näkyi. Edustajiston kokous klo 13- 16 Puikkarissa.  Martti valittiin jatkamaan vpj:nä kaksi seuraavaa vuotta. Kiitos luottamuksesta.  
Sitä ennen hidas aamu ja OpeUran naputtelua. Sen jälkeen kotona  maukasta lammasta. Toinen on Hectoria.


Sunnuntai 23.11.

V
apaapäivä. Hitaasti ylös. Puolilta päivin kauppaan. Lounaaksi kanakeittoa. OpeUraa. ja huomiseen joululaulupajaan valmistautumista. Laitoin mm. vahvistimen kondikseen. Kokeilin myös Kitaran vahvistinta. Illalla TV.stä "Tanssii tähtien kanssa" ja "Sunnuntailounas. Olivatkohan molemmat viimeisiä?Unilääkkeksi osa Hectoria.


perjantaina, marraskuuta 21, 2025

Kouluvaarin terveisiä 21.11.

















  V iikko 47  ja kouluvaaripäivä. Tänään oli  "Tuo lapsi työpaikalle"- päivä, ja niinpä 1b:läisiä oli koulussa vain 10. Olisi se  muuten aika makea luokkakoko :-) . 









Hyvin mahtui koulun parkkipaikalla, vaikka niin ei aina ysin aikaan ole. Ilmeisesti aika moni autoilija oli poissa. Sisätossut unohtui kotiin, joten sitten käytiin sukkakoulua. 

P
äivän  ohjelma oli selkeä ja monipuolinen. Taidetta ja liikuntaa.  Opettelua ja leikkiä. Ensin kuvataidetta, sitten välitunti. Sitten  koululounas. Sitten  omaa touhua ja luokkahenkikysely (tehtiin taas). Sitten liikuntaa. Ja siinä se koulupöivö olikin. 

Kuvataidetunnilla  piirrettiin ja väritettiin omat kasvot.  (siis kuva niistä paperille :-))Tukka tehtiin langoista. Nököisiö tulee.   
 
Välitunnilla  kouluvaari kävi moikkaamassa talon aikuisia. Tunnelma oli energisoivan ilomielinen. Vaarin lisäksi jelppaamassa koululla oli myös yksi koulumummi

Sitten koululounaalle.Listalla oli makaronilaatikkoa (ja samaa kasvisversiona) ja tarjoilupöydällä monipuolsesti sa-laatteja.. Tilaa ja aikaa  oli. Sitten omaan luokkaan. Legoja. Leikkejö. Piirtelyä. Ja se  puhelintesti. i

V
iimeisellä tunnilla päästiin jumppasaliin ja harjoittelu-aiheena oli koripallon kä-sittely- Pompoteltiin seisaalta, juosten, istuen...Syöteltiin. Ja lopuksi harjoiteltiin koriin heittoa.  Hienosti meni. Aika moni sai korin, muutama ihan sukankin. Voi sitä liikunnan riemua. 

Kouluvaarikin pompotteli.  Nuorena koululaisena pelasin ihan koripallojoukkueessa: TMP:ssä. Se treenasi Vallilassa. Kyllä oli taidot ruosteessa. Mutta hyvää teki mielelle.
Kolmen tunnin tosi mainio  päivä. Jälkiruokana hyviä uutisia koulun rehtorilta. Heille oli kerrottu, että  hyvä budjettisopu on syntynyt, ja ainakin Aurorassa voidaan jatkaa nykytasolla. 

Kouluvaariilla oll paljon mukavaa tekemistä. mutta värikynät muistettiin myös terottaa.

Kiitoksia taas Auroran Koulun väelle  ja  1b-luokalle Nähdään taas ensi viikolla.

   

torstaina, marraskuuta 20, 2025

Torkkeli (Tossu) 100 vuotta. Osa2: Omat poikakouluvuodet




















Jatkan  tässä Torkkeli 100 vuotta kronikan sanoisinkin puffaamista, Keskityn nyt omiin kouluvuosiini 1965-1973 tässä poikien oppikoulussa. Kuvailen lyhyesti , mitä kiinnostavaa kronikassa noista vuosista  kerrotaan.  Liitän loppuun oman haastatteluni.  

Tossu vuosina 1965- 1973

Omat kouluvuoteni osuivat  kronikan II-osaan: "Kuria ja kapinaa  1945-1980"

Kun pääsin pääsykokeesta läpi kesän alussa 1965, Tossulla oli ollut oma  talo  Torkkelinmäellä 20 vuotta. Kronikan mukaan talossa oli ankara autoritäärinen kuri. Totta, metkuilua oli, mutta erityisesti keskikoulun viimeisiilä luokilla. Alaluokilla ilmapiiri oli varsin leppoisa. Mutta kyllä muistan monia  konflkteija. Ja myös kiusaamista. Itsekin kiusasin.

Teinikunta oli aktiivinen, mutta siihen pääsi vasta lukiovaiheessa. Teinikunnat järjestivöt mm. yhteisiä bileitä. Omallamme  oli oma lehti: Torso, ja taisin olla siinä jopa päätoimittajana. En muista, että koululla olisi ollut opettajien vetämiä kerhoja, mutta perustimme myös oman Kenköteatterin. Kronikassa kerrotaan siitä:

" Teinikunnassa toimineet tossut puuhasivat paljon teinikunta aktiivit osallistuivat näytelmäkerhon eli kenkä teatteriin toimintaan Martti Hellström ja Jyri Mylleri kirjoittivat ohjasivat ja esittivät näytelmiä kuten Tuoma tupakan tupruttaa ja ja Kosti koulunsa käynyt. He toimivat kuin paraskin kiertueteatteri. Esityspaikkoja olivat koulujuhlien ohessa erilaiset vasemmisto myönteiset järjestöjen tilat ja ravintola. Näyttelijöiden joukossa oli myöhemmin kansainvälisestikin kuuluisaksi tullut Matti Pellonpää."

Kronikassa kerrotaan myös Teinikunnan vasemmistolaisesta radikaalisuudesta. Se osui ehkä omaa ikäluokkaani vanhempiin. En muista itse riehuneeni.

Tössä oma haastatteluni:

Martti Hellström ”Kuin vangit ja vanginvartijat”ss. 42- 45

Haastattelijoina Anne Mattsson ja Maarit Nopsanen


Kuvataidelukion opiskelijat 
tekivät kustakin haastatellusta
taideteoksen.  Minusta sen teki 
Olivia Näveri.
Martti Hellström tuli kallion kansakoulun neljänneltä luokalta tossuun oppikoulun ensimmäiselle luokalle vuonna 1965. Kallio oli työväestön kaupunginosa, ja Tossu oli työläisperheiden poikien luonnollinen lähioppikoulu. Tossuun tultiin paitsi lähi -kulmilta myös kaukaa, koska maaseudulla ei ollut joka kunnassa lukioluokkia ainostaan keskikoulun. 

Vuoteen 1977 asti tossu oli valtion koulu jonka luku kausimaksut olivat huomattavasti edullisemmat kuin yksityisen kallion yhteiskoulun maksut. Kallioon menivät sivistyneistöön ja taiteilijoiden lapset. Sikäli Hällströmin perheen oppikoulu vangittuna juuri tossu oli poikkeus, sillä vartin vanhemmat olivat kuuluisia näyttelijöitä.



Karua menoa Tossussa

Martti Hellströmin mukaan koulu meni  hyvin eikä haavoja jäänyt. Opettajien ja oppilaiden välillä oli kuitenkin jännitteitä. "Kyllähän se oli kuin vanginvartijat ja vangit- asetelma". Yleinen yhteiskunnollinenilmapiiri oli ankara, ja kuria korostettiin koulussa ja perheessä.

Martti tunnustaa että myös oppilaat olivat murrosiässä kauheita ja opettajia saatettiin kiusataan, kuten uskonnon opettaja sössöä. Hän sai lempinimensä tavastaan puhua. Karua mutta ajalle tyypillistä …

Pojat ( minä) huijasivat sössöä selittämällä, että he ovat tulleet uskoon ja haluavat esittää uskonnollisen laulua. Sen sanat osoittautuu tuovatkin räävittämksi pilkaksi

Koulun aikuiset päättivät yksi puolisesti kaikesta, eikö oppilaiden mielipiteitä kysyt. Vaikka esimerkiksi ruotsinopettaja (huom lukiossa)  oli sinänsä kiva ja hyvä, herra antoi kokeista huonoja arvosanoja kuten 4- tai jopa 2-. Kyllähän me sitten hyvin kirjoitettiin, mutta kukaan meistä ei me nyt opiskelemaan ruotsia yliopisto. Se voi sen jäljen opettaja jätti. Martti toteaaa.

Koulu alkoi kello 8 ja aamuisin oli aamunavaus. Se venyi joskus niin pitkäksi että oppilaat pyörtyilivär. Kerran oppilaat alkoivat murista liian pitkälle aamuhartauden johdosta mistä seurasi tietenkin jälki-istuntoa. (muistan olleeni mukana). 

Koulusta saatettiin myös erottaa huonon käytöksen vuoksi. Tai siksi että oli jäänyt kaksi kertaa samalle luokalle. Osa oppilaista katkeroitui Hannu tuomari normi jo joutui rehtori silmätikuksi. Hän tuli usein myöhässä kouluun ja livahti aamun avauksen aikana ikkunasta sisään suoraan luokkaan. Ulko ovet olivat lukossa aamun avauksen alkamisen jälkeen. Kerro kouluun pitkäailainen rehtori Jouko Palonen oli odottamassa luokassa ja soi no rovion kiinni itse teossa. Toisella kertaa normeja ei päässyt kouluun, koska oli pukeutunut opettajakunna  näkökulmasta  omituisesti. Hänet lähetettiin kotiin vaihtamaan asialliset vaatteet ylleen. Myöhemmin Nurmio vaihtoi koulua. Hän jatkoi SYK:ssä.

Osa opettajista reiluja ja mukavia

Vaikka jotkut opettajat olivat ankaria, oli myös mukavia, kuten musiikinopettaja Vuokko Vuolanne, joka antoi välituntisin jäädä soittamaan kitaraa. Opetustyyli oli yleisesti ikenet ja liitu- yhdistelmään perustuva. Välillä pidettiin pistareita eli pistokokeita ja tietyn aiheen käsittelyn jälkeen oli varsinainen koe. Vartin mukaan taulu työskentelyssä. 

Osa opettajista oli tosi taitavia mm. liitutaulun köytössä. Hänestä on harmi, että tästä ei metodista on luovuttu. Jouko Palonen toteutti erikoista pedagogiikkaa. Hän ei antanut oppilaiden tehdä muistiinpanoja. Martin sedälle , joka oli myös rehtori, Palonen oli valittanut. Kuinka tämä hänen vaimonsta siskon poika kyseli jatkuvasti tunnilla. Myös liikunnanopettaja. Eero Huotari oli Martille merkittävä. Hän oli järjestämässä valtakunnallisia urheilukilpailujakin. Eero oli reilu ja jumppatunnit monipuolisia. Kun sairastuin keuhkokuumeeseen (keskikoulun alaluokilla). Hän tuli katsomaan sairaalaan, Martti muistelee. Yksi periaate oli selvä: kavereita ei vasikoita. Jos joku oli tehnyt jonkun jekun, kukaan ei tiennyt siitä mitään.

Koulutus tie sosiaaliseen nousuun

Tässä toinen Martista tehty
kuvataidetyö. Tekijänä  A.C. 

Martti viihtyi koulussa. Koulutus oli itsestään selvä väylä eteenpäin. Opiskelemalla sai ammatin ja toimeentulon. Koulu oli vain yksi osa elämää. Oli seurakunta ja urheiluseuratoimintaa.

Ajatus oli, että tämä vain suoritetaan. Ei ollut huolta siitä, mihin ammattiin pitäisi valmistua. Oli myös tosi lahjakkaita, jotka saivat kaikista kympin.

Lukio mahdollisti Hellströmille tien yliopistoon ja opettaja uralle. Vuonna 1974 hän aloitti opettajanopinnot Helsingin yliopistossa. Pääsykokeeseen ei tarvinnut lukea mitään, oli vain soveltuvuuskoe, johon kuului haastattelu, opetustuokio ja persoonallisuustesti. Nimenamaan  motivaatiota mitattiin. Opiskelusta Martti innostui tosissaan, sillä opettajan tehtävä tuntuitärkeältä. Peruskoulu oli juuri tulossa ja tiedettiin, miten valtava tasa-arvo tekijä se on.

Tasa-arvoa Martti Hellström oli ajanut ja Tassussa. Hän oli ollut 70- luvun alussa myös Teinikunnan puheenjohtajana, vaikkei ollut yhtä radikaali kuin kapinallisia. Tähän aikaan hän toimitti Torso-lehteä, joka jo nimessään mutta myös sisällöltään pilkkasi koulu. Pari vuotta ilmestynyttä Torsoa sai kuitenkin monistaa  koululla.

Koulu-hitaasti muutuva yhteiskunnan peli.

Martti Hellström ajattelee omasta koulu ajastaan olleen vankka hyötyä, mutta myös haittapuolta. Poikakoulussa keskityttiin opintoihin, koska tytöt puuttuivat. Samaan aikaan Martti näkee sukupuolittuneessa mallissa monta ongelmaa. Tyttöjen läsnäolo olisi saattanut rauhoittaa ilmapiiriä. Oppikoulussa oli nykyistä enemmän pysyvyyttä. ”Kiinteä avaa luokka oli hyvä, samoin oma luokkahuone. Oppilaan ei tarvinnut etsiä jatkuvasti omaa  paikkaansa.  Sittemmin lukioluokat rauhoittivat murrosiässä olevia keskikoululaisia. Oli myös ohjelma, jossa ei ollut mitään valinnaisuutta. Siihen aikaan tällainen systeemi toimi.

Hyvää lasten oikeuksien päivää!

 









Sain olla omassa kotona lapsi. Kiitos. Kunpa mahdollisimman moni lapsi saisi. Olisiko se yksi kaikkein tärkein lapsen oikeus?  

Hyvää lasten oikeuksien päivää.

tiistaina, marraskuuta 18, 2025

Torkkeli (Tossu) 100 vuotta. Osa 1

Oma oppikouluni - silloiselta nimeltään Helsingin II lyseo on nykyään  Helsingin kuvataidelukio. Koulu täytti tänä vuonna 100 vuotta. Lokakuussa pidettiin  oikein syntymäpäiväjuhlat Paasitornissa. Sinne en päässyt. Mutta pääsin mukaan koulun historiikkiin yhtenä haastatelluista- ja niinpä sain myös kirjan. Puolet sivuista kertoo oppikouluvuosista (1925- 1977) ja puolet peruskouluajan lukiovuosista.  Laitan tähän muistiin ensin koulun kronikan ihan lyhyesti. Seuraavassa osassa zoomaan kirjan pohjalta omiin oppikouluvuosiina Tossussa 1965- 1973.

Mattson, Anne- Nopsanen, Maarit- Tomi Uusitalo (toim.) (2025) Torkkeli 100 vuotta. Helsingin kuvataidelukio ja  Torkkelin ystävät ry.

Kronikassa koulun vaiheet jaetaan neljään osaan.

OSA I 1925-1944:   Kohti Torkkelinmäkeä


Koulu perustettiin nimellä Helsingin toinen suomalainen lyseo. Se oli aluksi 6-luokkainen koelyseo, poikakoulu. 1950-luvulla se muuttui 8-luokkaiseksi.

Koululla ei ollut aluksi omaa rakennusta, vaan se toimi vuokralaisena eri tiloissa. Vuodet 1925-27 Kruunuhaassa Kirkkokadulla  Helsingin yksityisluokilta vuokratuissa tiloissa   (klo 13-18). Sitten vuosina 1927-1932 Kampissa Lapinlahden kadulla Helsingin yhteis- ja maamviljelyslyseon rakennuksessa. Oman tontin lyseo  sai vuonna 1930. Vuonna 1932 päästiin vuokralle Kallioon Vaasanhallin yläkerrokseen. 

1930-luvulla koulua käytiin vuorolukuna aamu- ja iltavuoroissa. Toverikunta järjesti kokouksia, illanviettoja ja juhlia. Kaikissa juhlissa oli ohjelmaa, ja myös opettajat esiintyivät. Tällaisiin kulttuuritapahtumiin tarvittiin tuolloin poliisin lupa. Toverikunnalla oli myös oma lehti: Ämyri.  

OSA II  Kuria ja kapinaa  1945-1980

Vuonna 1944  poikakoulu sai oman  talon Torkkelinmäelle. Sota-aikana kaikesta tingttiin myös rakennuksissa. Lopputulos oli  kehno. Rakennuksen kylkeen lisättiin erillinen wc-rakennus ( ns kusiputka). Koulu oli työläisperheiden poikien koulu.

Ahdasta oli. Oppilaita oli  lähes 1200  500:lle suunnitelluissa tiloissa. Vuoteen 1954 saakka Tossussa opiskeli  myös Viipurista tulleita vuokralaisia (Helsingin kaksoisyhteislyseo). Osa opetuksesta oli Kruunuhaassa Siltavuorenpenkereellä (josta on jälleen 2025 saatu lisätiloja).

Toverikunnasta oli tullut teinikunta. Kapinoivakin.

Poikakoulun loppuvaiheessa koulu kärsi pienestä oppilasmäärästä. Peruskouluun siirtymävaiheessa 1977 Tossun ja Kallion yhteiskoulun vanhat keskikoululuokat yhdistettiin hallinnollisesti Kallion peruskouluksi. Kun keskikoululaiset lähtivat Torkkelin rakennuksesta,  lukioon jäi 102 oppilasta.  Tossua uhkasi lopettaminen. Nyt Tossuun alettiin hyväksyä myös tyttöjä. Ensimmäisenä syksynä heitä tuli neljä.

Koulun nimi vaihtui. Nyt se oli Torkkelinkadun lukio. Tiloissa toimi myös Kallion yläasteen sivuosasto (pääosasto oli Aleksis Kiven koulussa).

III OSA:  Taidelukion suosion vuodet 1981- 1997

Kuvassa rakennetaan näyttelyä
1980-luku oli erikoislukioiden syntymisen aikaa. Vuonna 1981 Torkkelinkadun lukioon  perustettiin kuvataidelinja (painotus).  Nyt lukio joutui etsimään omaa identitettiään. Seurasi luomistuksia. Vuonna 1985 lukio sai kuvataiteen erityistehtävän. Se oli nyt  kuvataiteiden erikoislukio. Muutos toi kouluun paljon tyttöjä. Nimi vaihtui vuonna 1991 Helsingin kuvataidelukioksi. 

Kronikassa kuvataan lukion monipuolista taidetoimintaa. Projekteja riitti. Lukioon syntyi taideperinteitä mm. taidenäyttelyitä. Oppilaiden töitä vietiin esille muuallekin, Vuonna 1990 lukiosta  tuli myös Unesco-koulu- nyt tehtiin myös kansainvälistä yhteistyötä.. Taidetta tehtiin myös tietokoneilla. Koulussa toimi myös draamaryhmiä, jotka tuotti näytelmiä. 1990-luvulla koulu kuului Helsingin suosituimpiin oppilaitoksiin. Torkkelilla oli maine kouluna, jossa saa hyvää opetusta ja jonne on vaikea päästä. Sinne valittiin pääsykokeella lahjakkaita nuoria  ympäri Suomea. 1990-luku oli koulun kultakautta,

Lukiota elivät muutosten aikaa. Vuonna 1994 opiskelu muuttui luokattomaksi,

IV OSA 1998-2025  Kasvun vuosilymmenet

Sähköistetyt yo-kirjoitukset
Viimeisiä 27 vuotta kuvataan siis kasvun ajaksi. Vuonna 1998 koulu sai lisää tilaa;  Pengerkadun vanhasta poliisiasemasta muokattiin Pengerkadun taidetalo. Vuonna 1999:saatiin suorittaa  lukiodiplomeita kokeiluluenteisesti. Kuvataiteen lisäksi järjestettiin 2000-luvulla draamakursseja ja aika ajoin näytelmiä vuoteen 2011 saakka. Toimintaa tiimiytettiin, Yhteisöllisyyttä rakennettiin monin keinoin. Opiskelijat järjestivät myös itse itselleen mielekästä toimintaa.

2000-luvulla jatkui vilkas näyttelytoiminta. Osa opiskelijoista   oli mukana  kulttuurivaihtomatkoilla, mm. Mexikossa. Aika ajoin tehtiin   näytelmiä (draamakurssit). Vuoden 2011 jälkeen ei enää. Taideinnostusta  levitettiin 2010-luvulla blogi-innostuksella,

Vuosina 2015-16 Torkkelin rakennusta peruskorjattiin. Lukio toimi remontin ajan Haagassa. Siellä otettiin uudeksi oppiaineeksi nykytaide. Siellä vietettiin myös 90-vuotisjuhlat.

Vuonna 2016 päästiin takaisin Torkkeliin.  Yo-kirjoitukset sähköistyivät.2020-lukuun mahtui Korona-virus etäopetuksineen.  Yo-kitjoitukset  pidettiin kuitenkin koulussa. Uusi sulku iski maaliskuussa 2021. Samana vuonna lukio muuttui  maksuttomaksi oppivelvollisuuskouluksi. Suomessa siirryttiin laajennettuun oppivelvollisuuteen.


Viimeiseen osaan mahtuu vielä kaksi isoa muutosta. Vuonna 2024 tehtiin päätös:
Torkkeliin tulee  yleislinja  kuvataidelinjan rinnalle. Lukioon otettiin siis  myös "tavallisia" lukioalaisia, ehkä lisää poikiakin. Torkkelinkadun rakennusta  remontoitiin. Ja tänä syksynä saatiin upouudet lisätilat Siltavuorenpenger 10:stä.