Voi olla, että tähän aikaan on jo myöhäistä pohtia nelosen antamisen = luokalle jättämisen päätöksiä. Mutta ajattelin kuitenkin jatkaa mediassa alkanutta keskustelua keskustelua ns. säälivitosista.
On tosi asia, että luokalle jää nykyääm noin 0,1–0,3 % peruskoululaisista (lähde: Tilastokeskus ja THL).Määrä ei ole suuri. Määrä on jo pitkään ollut laskussa. 25 vuodessa se on pudonnut puoleen. Kun vielä vuonna 2000 luokalle jäi yhteensä 3 333 oppilasta, vuonna 2019 luokalle jäi enää 1 539 oppilasta.
Syitä on varmasti monia. Nostan esiin kaksi:
1. muuttuneem ohjeistuksen ja 2. muutoksen taustalla olevat perusteet.
Luokallejättämisen 50 vuotinen historia peruskoulussa.
Luokallejättämisen normitaista on säädöksissä ja miiden pohjalta laadiuissa opetussunnitelmissa.
1970-luvun POPS
POPSissa luokankertaaminen ja vastaavasti luokan yli hypääminen olivat yksi eriyttämisen keino.
Peruskoulun ensimmäisessä opetussuunitelmassa luokan uudellen käymisestä tuli ”poikkeustoimenpide” (POPS,146), koska se on oppivelvollisuuskoulu. Voimassa olleen peruskouluasetuksen (98§) mukaan kevättodistuksessa oleva heikko arvosana kuitenkin merkitsi ehtoja, jotka oli suoritettava kesän aikana. Ehdoilla pyrittiin nostamaan oppilaan suoritustasoa ainakin niin välttäväksi, että hänen siirtonsa seuraavalla vuosiluokalle tulee mahdolliseksi Ehtojen antaminen pyrittiin peruskoulussa ennalta ehkäisemään tarjoamalla oppilaalle jo lukuvuoden aikana tukiopetusta. (POPS,143)
Jos heikkoja arvosanoja oli kolme tai enemmän, oppilas jäi ilman muuta luokalle.
Uutta oli, että oppilas voitiin jättää luokalle myös huoltajan pyynnöstä yleisen koulumenestyksen vuoksi (PkA 99§).
1980-luvun OPS
Vuoden 1985 ops-perusteissa luovuttiin suhteellisesta arvostelusta (Gaussin käytä) ja. arvioinnin piti olla hyvin yksilöllistä. Arvosanassa piti ottaa huomioon oppilaan edellytykset.
Luokallejättämiseen vaadittiiin hylätty arvosana kahdessa aineessa. Yksi heikko arvosana oli paikattava erillisessä tutkinnossa (joka järjestettiin kesällä). Ehdot-käsite korvattiin erillisellä tutkinnolla
1990-luvun OPS
1990-luvulla luokan kertaamispäätös irroitettiin kokonaan arvosanasta neljä. Luokalle voitiin jättää myös ilman hylättyä arvosanaa, yleisen koulumenestyksen perusteella (yhdessä vanhempien kanssa) kuten jo 1970-luvulla. Erillisen tutkinnon (os. ehdot) voi suorittaa jo lukuvuoden aikana.
Siis: Oppilas voitiin jättää vuosiluokalle, jos hän ei ole opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut 1 momentissa tarkoitettuja eri aineiden opintoja hyväksytysti tai jos sitä oli oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi pidettävä tarkoituksenmukaisena. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.
Jos lapsi aiottiin jättää luokalle, tuli ”ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. ”Jos suoritusmahdollisuus annetatiin lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan koulutyön päättyessä tehdä lukuvuositodistuksessa ehdollinen päätös.
Oppilas voitiin myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia- siis ilman ehtoja- jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena.
Vuonna 1998 säädettiin uusi perusopetuslaki ja - asetus. Vuosiluokalle jättämisestä päättivät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.
Perusopetusasetuksen mukaan oppilas voitiinjättää vuosiluokalle, jos hän ei ole opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut vuosiluokan opintoja hyväksytysti. Hylätyistä arvosanoista huolimatta oppilas sai siirtyä seuraavalle luokalle, mikäli näin päätetään.
Vuoden 2004 OPS-perusteissa haluttiin yhdenmukaistaa arvistelua erityisesti 9.luokan osalta. Kaikkiin aineisiin määriteltiin ns. kasin kriteerit.
2010-luvun OPS
Vuoden 2014 ops-perusteita päivitettiin arvosanojen 5,7,8 ja 9 osalta päättöarviointiin (2020) .ja kuudennelle luokalle (2023). Näissä perusteissa arvioinnin tuli perustua asetettuihin taitotavoittesiin ja niiden kriteerikuvauksiin, jotka olivat monen opettajan mielestä aivan liian löysät arvosanan 5 osalta.
Ennen luokalta jättämistä oppilaalle varataan mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia annetaan yksi tai useampi lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Opettaja määrittelee erillisen kokeen sisällön ja suorittamistavat.
VSOP
Tässö opsissa oli kuvattu myös eräänlainen VSOP-opiskelumall; Oma opinto-ohjelma. Perusopetuksen opinnoissa voidaan nyt edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, joidenkin opetusryhmien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä.
Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle.
Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat.
Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta.
Luokallejättämisen taustalla olevat perusteet
Yritin edellä osoittaa, että luokallejättämistä koskevissä säädöksissä on tapahtunut muutoksia. Niitä on joustavoitettu ja ehkä jopa tehty tahallaan yhä enemmän poikkeukselliseksi, baikka oppilaat taidot eivät riitä seuraavalle tasolleMiksi? Kostan esiin kaksi syytä:
1. Oppilaan edun ensisijaisuus
Suomalaisessa arvoasettelussa on ainakin juhlapuheen tasolla nostettu päätöksenteossa esnisikaiseksi lapsen etu. Luokalle tulee jättää vain, kun se on aidosti oppilaan etu. Kun jää luokalle, oppilas menettää oman luokkayhteisönsä. Ratkaisu johtaa myös siihen, että hän menettää myös aikuistuttuaan yhden vuoden ansiotulonsa.
Siksi parempi vaihtoehto olisi riittävä tuki. Perusopetuslaki (628/1998) ja sen myöhemmät muutokset korostavat oppilaan oikeutta riittävään tukeen. Opetushallituksen ohjeet painottavat oppilaan kokonaisvaltaista arviointia: pelkkä heikko arvosana ei yksinään riitä perusteeksi luokallejättöön.
2. Luokalle jättäminen ei auta (toki vähäisen) tutkimustiedon perusteella.
Tutkimustietoa luokalle jättämisen hyödyllisyydestä ei ole kovasti kerätty. Ehkä merkittävin tutkimus on ollut maailmankuulun tutkijan John Hattien esitämät johtopäätökset kuuluisassa Visible learning -teoksessaan luokalle jättämisen (retention) vaikutuksista:
"Luokalle jättämisellä on kielteisiä seuraamuksia, muttei myönteisiä vaikutuksia. Siksi sitä ei ole mahdollista suositella tutkimusten perusteella ratkaisuksi oppimisvaikeuksiin."
Lähetin CHATGPT:lle kysymyksen luokalle jättämisestä Hän se /hän vastasi.
Luokalle jättäminen
Luokallejättäminen Suomen peruskoulussa on kokenut merkittäviä muutoksia vuosien varrella, erityisesti opetussuunnitelmien ja koulutuspoliittisten linjausten kehittyessä. Tässä on katsaus siihen, miten luokallejättäminen on muuttunut:
1. Vähentyminen ja viimeisen keinon käyttö
Aiemmin: Luokallejättäminen oli yleisempää 1900-luvun loppupuolella, ja siihen turvauduttiin herkemmin, jos oppilas ei saavuttanut oppimistavoitteita.
Nykyisin: Luokallejättäminen on poikkeuksellista ja nähdään viimeisenä keinona. Tavoitteena on tukea oppilasta eri tavoin, jotta hän voi edetä ikäluokkansa mukana.
2. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Nykykoulussa korostetaan varhaista tukea, ja käytössä on kolmiportainen tukimalli:
- Yleinen tuki: Jokaiselle oppilaalle kuuluva tuki (esim. eriyttäminen, joustava opetus).
- Tehostettu tuki: Yksilöllisemmät tukitoimet (esim. oppimissuunnitelma).
- Erityinen tuki: Laaja ja pitkäkestoinen tuki, johon sisältyy esimerkiksi erityisopetus.
Tämä järjestelmä vähentää tarvetta jättää oppilasta luokalle.
3. Yksilöllistäminen ja joustavuus
- Oppilaalle voidaan laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jolloin hän opiskelee yksilöllistettyjen tavoitteiden mukaan.
- Myös osa-aikainen erityisopetus, tukiopetus ja pienryhmäopetus ovat yleistyneet.
- Opettajalla ja koululla on enemmän mahdollisuuksia sovittaa opetusta oppilaan tarpeisiin ilman luokalle jättämistä.
4. Lakimuutokset ja ohjeistukset
Perusopetuslaki (628/1998) ja sen myöhemmät muutokset korostavat oppilaan oikeutta tukeen.
Opetushallituksen antamat ohjeet painottavat oppilaan kokonaisvaltaista arviointia: pelkkä heikko arvosana ei yksinään riitä perusteeksi luokallejättöön.
5. Tilastollinen kehitys
Luokallejättöjen määrä on laskenut merkittävästi 2000-luvulla. Vuosittain luokalle jää noin 0,1–0,3 % peruskoululaisista (lähde: Tilastokeskus ja THL). Useimmin luokallejäänti tapahtuu 1.–3. luokilla tai yläkoulun nivelvaiheessa.
Yhteenveto:
Luokallejättäminen on harvinaistunut, ja nykyisin keskitytään ennaltaehkäisyyn, yksilölliseen tukeen ja oppimisen joustavuuteen. Opetusjärjestelmä pyrkii siihen, ettei yksikään oppilas jäisi jälkeen ilman tarvittavaa apua.
" Luokalle jääminen voi olla opiskelijalle hyödyllistä tai haitallista. Jos opiskelija on saavuttanut riittävän hyvin vuosiluokkansa tavoitteet, luokalle jääminen ei ole välttämättä hyvä ratkaisu. Jos opiskelija ei ole saavuttanut tavoitteita, luokalle jääminen voi antaa hänelle mahdollisuuden kerrata oppiaineita ja saavuttaa tavoitteet myöhemmin.
Luokallejääminen voi kuitenkin olla haitallista, jos opiskelija kokee sen negatiivisesti. Tällöin luokalle jääminen voi heikentää hänen itsetuntoaan ja motivointiaan oppimiseen. Luokalle jääminen voi myös olla haitallista, jos opiskelija ei saa riittävää tukea opiskelussa tai jos luokka on liian raskasta hänen tasona.
On tärkeää, että luokalle jäämisestä tehdään päätös vasta huolella harkiten oppilaan edun mukaista päätöstä. Opettajien ja rehtorin on hyvä keskustella oppilaan tilanteesta huoltajan kanssa ja pohtia, mikä olisi parhainta oppilaalle. Luokalle jäämistä voidaan harkita, jos oppilaalla on hylättyjä suorituksia, tai jos luokalle jääminen on hänen koulumenestyksensä kannalta järkevää.
Luokalle jääminen ei ole enää niin yleistä kuin ennen. Perusopetuksessa luokalle jääneiden nuorten määrä on laskenut vuosituhannen alusta noin puolella. Sen sijaan vuosiluokkiin sitomaton opiskelu (VSOP) on lisääntynyt. VSOP tarkoittaa, että oppilas voi suorittaa opintojaan omaan tahtiin ja ottaa opintoja siten, että hän pääsee eteenpäin.
Luokalle jäämiset näyttävät tilaston mukaan painottuvan alakoulun 1. ja 2. luokka-asteille sekä yläkouluun. Selkeästi vähiten luokalle jäädään 4. ja 5. luokilla, jonka jälkeen määrät lähtevät jälleen selkeään nousuun.
Luokallejättämisen vaikutuksia oppilaan koulunkäyntiin ja hyvinvointiin on tutkittu sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, mutta yleinen trendi on, että luokallejättäminen ei useimmiten edistä oppilaan pitkän aikavälin koulumenestystä – ja joissakin tapauksissa se voi jopa heikentää oppimismotivaatiota ja sosiaalista hyvinvointia.
Tutkimustietoa ja havaintoja
1. Kansainväliset tutkimukset
Monet kansainväliset pitkittäistutkimukset (esim. Yhdysvalloista ja Euroopasta) ovat osoittaneet, että luokalle jääneet:
- Suoriutuvat heikommin myöhemmissä opinnoissa.
- Ovat alttiimpia keskeyttämään koulun.
- Kokevat enemmän psykososiaalisia haasteita, kuten huonoa itsetuntoa tai kiusaamista.
2. Suomalaiset tutkimukset
Suomessa aihetta on tutkittu esimerkiksi Opetushallituksen, THL:n ja Helsingin yliopiston yhteyksissä. Keskeisiä havaintoja:
- Luokalle jääminen ei automaattisesti paranna oppimista, ellei mukana ole vahvaa tukea ja yksilöllistä opetusta.
- Usein oppimisen haasteet jatkuvat myös luokan uusimisvuonna.
- Luokallejäänti voi aiheuttaa sosiaalista eriytymistä, erityisesti jos oppilas kokee jäävänsä "ulkopuolelle" ikätovereistaan.
3. Tukitoimien vaikutus
- Oppilaat, jotka saavat tehostettua tai erityistä tukea, hyötyvät usein enemmän kuin ne, jotka vain jäävät luokalle ilman lisätoimia.
- On esitetty, että hyvin toteutettu tuki on tehokkaampi ratkaisu kuin luokallejättäminen.
Mitä sinä ajattelet?






1 kommentti:
Helpointa koululle on kun annetaan armovitosia, että päästään nopeasti eroon häiriköistä. Tämä on käytännön raaka totuus.
Lähetä kommentti