KYSYMYS: Mitä tällä käsitteellä tarkoitettiin? Mihin se liittyy? Kuka sitä mahtoi käyttää?
Ennenkuin luet napakan vastauksen, pohdipa hetki asiaa...
Kaivauskertomus
Elettiin vuotta 1985. Peruskoulun alusta saakka oli käyty (ja käytiin ainakin 1990-luvun loppuun saakka) kiivasta kinaa siitä, kuka on pätevä opettamaan 5.-6-luokkalaisia. Aineopettajat nostivat tasaisin esiin väitteen, että luokanopettaja ovat siihen epäpäteviä, ja erityisesti liikunnan ja kielten opetuksessa Mediassa käytiin rankkaa rajasotaa. Vastakkain oli kaksi osaamisaluetta: aineenhallinta ja kasvatustaito.
Miten tähän oli jouduttu? Päätös siitä, että peruskoulussa on kaksi astetta: ala-aste ja ylä-aste, ja että edellisessä pääosan opetuksesta antavat luokanopettajat, oli praktinen, näin väitän. Uudessa järjestelmässä oli löydettävä työpaikka kaikille opettajille. Ja panemalla raja 6.ja 7.luokan väliin, oli paremmat mahdollisuudet onnistua.
Noihin aikoihin oli jo saatu tutkiustietoakin siitä, kuinka peruskouluun siirtyminen oli onnistunut. Hallinnollisesti hyvin. Pedagogisesti ei. Aluperäinen POPsn tavoite "antaa aineksi ja virikkeitä omaleimaisen kokonaispersoonallisuuden kasvulle" oli tutkijoiden mukaan kaventunut tietoihmisen koulutukseksi.
VASTAUS: Asia ei miellyttänyt kanlianeuvos Jaakko Nummista. Luokanopettajassa( 1985,5, ss. 16-17)siteerataan hänen ajatuksiaan. "Tahdon sanoa, että opettajan tulee olla opettaja ja kasvattaja, mutta ennen kaikkea kasvattaja .Ja tietysti tämä koskee ennen muuta alkuopetusta, mutta samalla koko peruskoulun ala-astetta."
Sitten Numminen jatkoi: " Yhden turvallisen opettajan - haluaisin puhua perusopettajasta- merkitys lapselle ymmärretään niin suureksi, että... pitääkö peruskoulun ala-asteen ja yläasteen rajan olla niin jyrkkä kuin mitä se nykyään on Suomessa säädetty vai eikö voisi ajatella, että luokanopettajamallia saataisiin toteuttaa vielä yläasteellakin."
Kannnaotto herätti riemua luokanopettajien keskuudessa, mutta ei se kuitenkaan johtanut muutoksiin. Olisiko sittenkin pitänyt?
Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja
Seuraavan kerran törmäsin perusopettaja-käsitteeseen Luokanopettajassa 2/2011, kun Pertti Kansanen ja Sven-Erik Hansén kirjoittivat jutun Ruotsin uudistetusta opettajankoulutuksesta. Tuolloin luotiin neljä eri opettajatutkintoa: esikoulunopettaja, perusopettaja(grundlärare), aineenopettaja ja ammattiopettaja. Perusopettajan opinnoissa oli neljä suuntausta: esikoulu, alaluokat 1-3, luokat 4-6 sekä suuntautuminen työhön vapaa-aikakodissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti