Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

sunnuntai, helmikuuta 18, 2024

Viikkoraportti 7/2024








(+)  Hurja vaaliviikonloppu oli takana. Nyt väljempää. Kouluväellä tämän työviikon jälkeen Etelä-Suomessa huiluuviikko. Tulee tarpeeseen, ajattelen.  


 Maanantai 12.2 



Kouluvaarihommissa. Kotona hyvää lohikeittoa Sitten nokoset.  Postilaatikossa Etelä-Espoon demarien jäsentiedote. Hyvältä näytti painojälki.  Pikainen lautakunnan nettikokous lakon vuoksi. Jälkiruuaksi Kunnallisjärjestön puheenjohtajiston tuumauskokous.Sekin netissä.  Illalla telkkarista harmittomia sarjoja.

 Tiistai 13.2.

Ihanan hidas aamu. Sukellusta lukuvuoteen 2006-07. Mukaan Perinneseuran Museo-Leikki-tapahtumaan. Hienoja leluja. Sitten puhdistettiin korvat. Käytiin kaupassa ja ehdittiin ajoissa 
kirkolliskokousvaa-leihin. Olin ääntenlaskija ja  pöytäkirjan tarkastaja. Lumituiskussa kotiin.

 Keskiviikko 14.2.

Lunta tulikin yöllä. Siis lumitöihin. Sitten lounaalle tyhjenevän Entressen aasialaisen JuFu- ravintolaan. Ihan OK. Kauppaan. Päivänokosille.
Lautakunnan teams-kokous klo 17.30. Sitten taas harmitonta poliisisarjaa.

 Torstai 15.2.

Kello 10.30 Keilaniemeen kuuntelemaan juttua tekoälystä. Maukas lounas senioriseurassa. Sitten kotiin naputtelemaan pari blogilastua. Päivälliseksi kotitekoista linssikeittoa. Tuli kutsu helmikuun valtuuston kokoukseen.

 Perjantai 16.2.

Kokovapaapäivä. Lumi sulaa. Didrichsenissä nauttimassa erään pankin hankkimasta taiteesta ja Tapiolan turkkilaisessa lounaasta. Päiväunet. Naputtelua. Ja väkivaltasarjaa. 

 Lauantai 17.2.

Viivyin monta tuntia lukuvuoden 1999/2000 tunnelmissa. Lähteenä "kuolinsiivottava" Luokanopettajan päiväkirja ja kymmenkunta Aurora-lehteä.  Kyllä palasi mieleen tosi paljon kliffoja muistoja. Lounaaksi niin maistuvaa lammasta ja Lidlin maukasta perunapakettia.

Illalla loppuun Netflixin minisarja kokaiinialan kummitädistä. Sarja perustuu tosiatapahtumiin. Se on julma, niinkuin  huumekaupan todellisuuskin. Ja jälkiruuaksi levyraati.
 Sunnuntai 18.2. 

Leppoisa sunnuntai ja kaunis talvipäivä. Piha kuin luistinrata. Hiekottamaan. Vielä riitti toiseksi päiväksi lammastaa. Niin hyvää.

Sitten sukellus kevätlukukauteen 1988 - siis 35 vuoden taakse, jolloin oli sijaisena harjoittelukoululla. Naputin ylös muistiinpanot. Ja ennen unia vielä erikoinen palkittu leffa,

Ei kommentteja: