Kamarineuvos Sampo Suihkon about 15 minuutin haastattelun voi katsoa Youtubessa:
Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta. Vielä vanhemmat lastut osoitteessa http://marttifi.wordpress.com/
Kamarineuvos Sampo Suihkon about 15 minuutin haastattelun voi katsoa Youtubessa:
(+) Kouluväellä Oli Etelä-Suomessa lomaviikko. (-)Harmi, että oli liukasta. Ja märkää. (+) Itselläkin oli ihanan väljää .
Noloa. Olen unohtanut kehua tämän kirjan.
Saku Tuomisella on aivan huikea tapa muistella tähänastista elämäänsä. Hän ei ole kiinnostunut kertomaan itsestään. Hän kertoo mieluummin ihmisistä, jotka ovat jättäneet hänen jäljen. Tehneet hänestä Sakun. Ja niitä ihmisiä on paljon perheenjäsenistä kansainvälisiin guruihin. Eikä yhteen kirjaan mahdu määräänsä enempää.
Tuominen kirjoittaa sattumuksista, mieleenjääneistä kohtaamisia sitä mukaa, kun ne tulevat mieleen. Ei siis kronologisesti. Tarinat ovat hauskoja, opettavaisia, noloja. Mutta aina tahdikkaasti. Ja noloja juttuja hän kertoo myös itsestään. Kirjasin itselleni vielä ylös hänelle mieleen jääneitä tai hänen itsensä oivaltamia ajatelmia:
Bonuksena kirjaa avaa myös itse muistamisen ongelmaa, joka alkaa olla tässä iässä ajankohtainen:-) Tuominen kysyy, miksi ihminen usein muistaa sivuseikoilta vaikuttavia asioita, kun taas tärkeät unohtuvat. Miksi muistamme jotain? Mutta emme toista? Tuominen muistaa itsea aika paljon. Noin 477 sivun verran. Muistissa pysyneitä tuokioita on paristaa,
Hieno, omaperäinen, uudenlainen elämänkerta. Kiitos.
Kirjoittajasta
Saku Tuominen (s. 1967) on ollut luova johtaja (Zodiak Entertainment -yhtiössä Lontoossa), tietokirjailija (ainakin 15 tietokirjaa), tv-tuottaja (Broadcaster Oy), yrittäjä (925 -yhtiö). Venla-palkittuja tv-ohjelmia on useita mm. Hyvät, Pahat & Rumat, Tanssii Tähtien Kanssa ja Kokkisota. Tänään hän on perustamaansa kansainväliseen opetusalan kansalaisjärjestö HundrED.orgin luovana johtaja ja ravintola-alan aktiivi osakas ( mm.Savoyssa). Ja suosittu puhuja. Ja Oilersin jääkiekkoija + Oy HIFK-Hockey Ab:n hallituksen jäsen.
Itseään hän kuvaa itseään sanoilla: fiksuttelija, kyseenalaistaja, räksyttäjä, tekijä, yrittäjä ja ytimeltään ideoija.
Espoon perinneseuran toiminnan teemana vuonna 2024 on Espoon tie sivistyskaupungiksi. Järjestämme verkossa lyhyitä asiantuntijahaastatteluja vuositeemaan liittyvistä aiheista. Ensimmäisenä etävieraana on kamarineuvos Sampo Suihko, joka on toiminut vuosien ajan Espoon sivistystoimenjohtajana ja on tehnyt pitkään kotiseututyötä.
Voit liittyä mukaan osoitteessa https://meet.jit.si/perinneseura260224
Tallenteen tapahtumasta voi katsoa myöhemmin YouTubessa.
Voit lähettää ennakkoon teemaan liittyviä kysymyksiä Martti Hellstömille, marttifi@gmail.com, joka toimii tapahtuman juontajana.
(+) Hurja vaaliviikonloppu oli takana. Nyt väljempää. Kouluväellä tämän työviikon jälkeen Etelä-Suomessa huiluuviikko. Tulee tarpeeseen, ajattelen.
Espoossa toimii vireä eläkeläisrexien yhdistys. Tänään 15 seniorin ryhmä pääsi tutustumaan Otaniemessä Microsoftilla tekoälyn mahdollisuuksiin opetuksen ja oppimisen sekä laajemmin koulun toiminnan kehittämisessä. Asiantuntijana oli firman toimiala-asiantuntija Vesa Äyräs. Ennen kuin hänet kaapattiin liike-elämän, hän ehti toimia itsekin yli 20 vuotta Espoossa rehtorina. Vesa oli myös vastuussa 2010-luvun puolivälistä alkaen fullanilaisen NPDL-hankkeen tulevaisuustaitojen jalkauttamisesta.
Tänään Vesa on maan johtavia tekoälymiehiä. Hän tartutti kiistatta oman innostuksensa entisiin kollegoihinsa vankalla asiantuntemuksellaan ja myös upeasti uuden innovaation mahdollisuuksia vanhempiakin silmiä avanneilla demoilla.
Näimme mm. kuinka tekoäly käänsi suoraan hänen puheensa englanniksi ppt-esityksen alareunaan. Näimme, kuinka Chat gtp:n (parannettu versio?) laati muutamassa sekunnissa tietystä aineksesta oppilaille tehtäviä. Kuinka se kirjoitti sovittelevan kirjeen koulua moittineelle huoltajalle. Kuinka sen avulla voitiin eriyttää tehtäviä tai vaihtaa opetuskieli toiseksi- joko tekstinä tai puheena. Kuinka sen avulla voidaan luoda mistä tekstistä tahansa ekirja.
Vakuutuin;: Tekoäly on upea mahdollisuus. Se voi olla väsymätön opettaja, joka auttaa ja sparraa oppilasta niin kauan kuin tarvitaan. (Tai ehkä mieluummin mm. palkkaussyistä :;-) väsymätön apuopettaja).
Tekoäly nostaa oppimisen iloa. Oppilas saa tekoälyltä vastauksen juuri silloin, kun hän sitä tarvitsee. Mutta myös oppilaan käyttämään tekoälyä - ei vain kopioimaan tietoa paikaista toiseen.
Myös opettajan on opittava uuttaa. Tehtävänantoja pitää muuttaa. Ei kysytä enää perusfaktoja pohjoismaasta, vaan esim.: Missä maassa haluat asua? Perustele. Tekoäly ei opi oppilaan puolesta. Tekoälylle voidaan antaa ohje, ettei se anna oppilaalle suoraan hänen pyytämiän vastauksia, vaan että se auttaa oppilasta kysymyksillå.
Vesan mukaan tekoäly voi olla opetuksen ja oppimisen historian suurin muutos, Oppimisen tutorbotti. Se auttaa huikeasti mm.formatiivisessa arvioinnisaa (ja tänään unohdetussa diagnostisessa arvioinnissa selvittämällä lähtötason). Bomuksena: Palaute oppilaan tuotokseen voidaan pyytä eri tyyleillä: ammattimaisesti, hauskasti, positiivisesti. (Itse en käyttäisi sitä summatiivisessa arvioinnissa)
Tekoäly on upea mahdollisuus myös hallinnollisiin tehtäviin
Jos tekoäly otetaan käyttöön automatisoimaan toistuvia rutiineita digitaalisesti (vaikkapa ketju virkavapauspäätöksestä- sijaisenhakuun- palkkauspäätökseen- ohjeistukseen- kokemusteen koontaan), aikaa jää tärkeämmälle.
4 isoa teknologista muutosta
Teknologian historia voidaan Vesan mukaan jakaa neljään, uuden innovaation käynnistäneeseen aikakauteen
Jokaisella aikakaudella olemme vastustaneet muutosta. Mutta muutokset ovat menneet läpi. Matkapuhelimen jalkauttaminen vei 16 vuotta, Internetin
7 vuotta. Facebookin 4,5 vuotta. Tähän mennessä muutamassa kuukaudessa tekoälyä on jo käyttänyt yli 100 miljoonaa ihmistä
Tekoäly on kaikkialla. Google, Uber, älykello, Netfli., Spotify - kaikki ne käyttävät tekoälyä.
Pitääkö tekoälyä pelätä?
Kyllä, Vesa vastasi. Myös rikolliset käyttävät sitä. Kaikkia innovaatioita voidaan käyttää hyvään ja pahaan.
Kyllä, se muuttaa työelämää ja ammatteja. Siksi on tärkeää opetella käyttämään tekoaälyä On tärkeää, että organisaatioilla on oma tekoälystrategia.
Miten upeita mahdollisuuksia se tarjoakaan muuallakin kuin koulutuksessa . Vaikkapa sairauksien tunnistamisessa. Mielenterveyden ongelmissa.
Oko siitä varaa myöss oppimisessa? On, sen avulla voidaan olla opettelevinaan. Oppilas voi antaa tekoälylle esim.ohjeen: " Tee tästä teemasta essee. Lue oma tekstini, millaisia virheitä teen. Jätä esseeseen 10 % minulle tyypillisiä virheitä."
Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja
Hieno puolitoistatuntinen. Kiitos järjestelyistä Arja. Kiitos myös maiskis-lounaasta, Vesa. Kiitos kaikille mukaan ehtineille. Oli niin mukava nähdä upeaa työtä Espoossa tehneitä kollegoita ja vaihtaa ajatuksia.