Hesarin juttusta peruskoulusta: Vikoja on ja lääkkeitä löytyisi

Helsingin Sanomat  julkaisi eilen Jaakko Lyytisen toimttaman jutun "Näin peruskoulu korjataan". Tietolähteenä oli 92 koulun ammattilaisen "Koulukomitea". 

Huoltoa  on: Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten lasten ja nuorten oppimistulokset ovat pudonneet poikkeuksellisen nopeasti. Nelosluokkalaisen lukutaito on heikko. Henkisen hyvinvoinnin ongelmat ovat lisääntyneet. Mmielen­terveys­ongelmat varjostavat koululaisten arkea.Tuen tarve on kasvanut, Koulut eriytyvät kuntien välillä ja kaupunkien sisällä. Ongelmat ja tuen tarpeet kasautuvat joissain kaupungeissa samoihin kouluihin. Kaikkia opettajan virkoja ei saada täytettyä. 

Kokosin itselleni muistiin jutun pohjalta  napakat vika- ja lääkelistat.

VIKOJA ON

Nykyajassa

1. Ponnistelu ja tavoitteellisuus ovat kokeneet inflaation yhteiskunnallisesti. ”Viihde ajaa ohi”,

2. Sosiaalinen media vaikuttavat lapsiin.

Päättäjissä

1. Koko perusopetuksen tehtävä on hämärtynyt päättäjien silmissä. Koulusta on tullut kasvatuslaitos. Koulu ei ole enää paikka, jossa opiskellaan ja opitaan asioita. Kotien kasvatusvastuuta sysätään kouluille

2. Opettajat kokevat, että heidät on työnnetty syrjään sekä koulukeskustelusta että koulua koskevista uudistuksista. Uudistuksia tehtailevilla virkahenkilöillä on arjesta irtautunut tai jopa vääristynyt ihmiskuva.  Opettajien mielipiteitä ei arvosteta, jos ne eivät tue hallinnon omaa käsitystä”,

3. Opetushallinto on eriytynyt liiaksi koulujen arjesta.

4. Kouluille tuodaan väkisin uusia toimintamalleja ilman, että niitä olisi pilotoitu etukäteen, eikä uudistusten vaikutuksia arvioida juurikaan. 

Opetussuunnitelmassa

1. opetus­suunni­telma ihannoi vääriä asioita (Avoimet oppimisympäristöt, itseohjautuvuus- ”utopistiset ideaalit itseohjautuvasta multitalentista”., laaja-alaiset opintokokonaisuudet ja digitaalisuus eivät voi olla kenellekään hyväksi, elleivät perusasiat ole lapsella ja nuorella ensin kunnossa)

2 Väärä oppimiskäsitys, josta on johdettu muun muassa se, ettei oppimateriaalia, kuten oppikirjoja, tarvita lainkaan. Samoin se, että koulut voidaan rakentaa avohalleiksi.

Koulun perustehtävässä

1. koululle on annettu yhä enemmän lisätehtäviä, kuten lasten liikuttaminen, tunnetaitojen ja käytöstapojen opettaminen. Mutta samaan aikaan odotetaan, että opettajat huolehtisivat entiseen malliin perusasioista eli opettaisivat lapset lukemaan ja laskemaan …yhtälö on mahdoton.

Valtion resussroinnissa

1. Opetusryhmät ovat liian isoja.

2. Maahanmuutto­taustaisten oppilaiden määrä kasvaa etenkin pääkaupunki­seudulla räjähdysmäistä vauhtia. Tähän ei ole kuitenkaan valmistauduttu esimerkiksi antamalla opettajille lisäkoulutusta tai kouluille riittävästi resursseja tukemaan S2-oppilaita kouluarjessa

3. Avun saaminen mielenterveyden ongelmiiin  kestää todella pitkään

4. Koulutus­leikkausten jäljiltä suomalaiset oppilaat ovat keskenään hyvin epätasa-arvoisessa asemassa.

5. Inkluusion myötä tuen tarve on lisääntynyt, mutta tuen määrä ei. Se on pikemminkin vähentynyt”,  

6. Liian monessa kunnassa ja koulussa 3portaiseen  tukeen oikeutetut oppilaat jäävät ilman tukea.Puutetta on niin rahasta kuin pätevistä erityisluokanopettajista, laaja-alaisista erityisopettajista tai koulunkäynninohjaajista.

7. Opettajan työn määrässä ja laadussa: Monet uudistukset ovat tuottaneet lisää hallinnollista työtä. Koululle on annettu koko ajan lisää tehtäviä, mutta entisiä ei ole otettu pois. Opettajan ajasta yhä enemmän kuluu esimerkiksi erilaisten verkkokaavakkeiden täyttämiseen. Opettajia työllistävät pedagogiset asiakirjat, wilmat, prosessikaaviot ja arviointikriteerit, joista on tehty hyvin mittavia ja mutkikkait. Vie ikaa varsinaiselta perustyöltä ja oppilaiden aidolta kohtaamiselta. Hankkeet ja lippu-lappu-lomakkeet täytetään omalla ajalla, kun ei työpäivän aikana ehditä. Ja kello neljän jälkeen alkaa vanhemmilta Wilma-ralli”, Opettamiseen jäävä aika vähenee jatkuvasti. Opettajalla tulisi olla aikaa tehdä opetustyönsä kunnolla ja aikaa olla läsnä luokassa oppilaiden kanss 

Kunnissa

1. Kunnat käyttävät inkluusiota säästökeinona.   Opettaja, oppilas ja huoltaja pitävät useita palavereita yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan tai erityisluokanopettajan kanssa. Laaditaan muistioita ja tehdään kirjauksia. Listataan oppilaan vahvuuksia ja mietitään, miten parhaiten pystyttäisiin tukemaan oppimista.Lopputulos:todetaan tuen tarve, mutta tukea ei olekaan saatavilla.

Opettajissa 

1. opettajat arastelevat työn teettämistä.

2. Opettajat ovat intohimoisia työnsä suhteen ja haluavat tehdä kaikkensa oppilaiden eteen. Tämä ajaa opettajia loppuun

Oppilaissa 

1. ”sa ei jaksa, osaa ei huvita, osa ei näe opiskelua tärkeänä

2. keskittymiskyky rapautuu/

2. tarkkaavaisuuden häiriöt

3. Oppilaiden haasteet ovat yhä mutkikkaampia.

4. kouluissa on yhä enemmän lapsia, jotka eivät yksinkertaisesti kykene opiskelemaan. Perustaidot ovat yhä useammalta hukassa.

5. Kouluun tulee oppilaita, jotka eivät ole nukkuneet, syöminen on unohtunut tai korvautunut herkuilla ja joilla on fyysisiä vieroitusoireita älylaitteista. Oppiminen on mahdotonta, jos keho ja aivot eivät saa unta sekä ravintoa ja ulkoilua oikeassa määrin.

6. Osalla oppilaista  on hyvin negatiivinen asenne opiskeluun ja kouluun  /Oppilaiden sopeutuminen koulumaailmaan … vaikeaa./koululaisten opiskelumoraali on laskenut/ opiskeluun suhtaudutaan välin­pitä­mättö­mästi/ Oppilaat pelkäävät työn tekemistä/”työmoraali, pitkäjänteinen työskentely ja perinteinen suomalainen sisu” /puuttuu kiinnostus koulunkäyntiä kohtaan

7. Kiinnostus  lukemista kohtaan on laskenut./ 

8. Sääntöjen noudattaminen on joillekin lapsille tosi haasteellista.”

9. Oppilaiden sopeutuminen  yhmiin sekä muiden huomioon ottaminen on vaikeaa.

10. oppilaat eivät tule enää kouluun./Yhä  enemmän oppilaita, jotka eivät kestä tavallista kouluarkea.

11./Yläkouluikäinen ei osaa säädellä omaa älylaitteen käyttöään/ oppilaat ovat koukussa kännyköihinsä

Kodeissa

1. Kasvatuksen minkeskeisyys

2. vanhempien uusavuttomuus ja perheiden pirstoutuneisuus.

3. Osalla on vanhemmuus täysin hukassa. He vaikuttavat olevan lähinnä lapsen teinikavereita. Osalla ei ole mitään rajoja kotona. 

4. Monet vanhemmat eivät rajoita lasten ja nuorten älylaitteiden käyttöä vapaa-ajalla

5. Tietynlaiset huoltajat ovat sysänneet kasvatusvastuun koululle. Vaikeat tilanteet- kun puhutaan omasta lapsesta  

6. Osalla  huoltajista on  hyvin negatiivinen asenne opiskeluun ja kouluun Koulun arvostus on vähentynyt. Joissain kodeissa ei enää nähdä koulun ja oppimisen merkitystä lapsen tulevaisuudelle. 

7. Osa perheistä suhtautuu kouluun kuluttajamaisesti. Monet vanhemmat näkevät koulun säilytyspaikkana, johon voidaan kohdistaa mitä uskomattomimpia vaatimuksia, vaikka ne eivät liittyisi koulun toimintaan. Koulu koetaan yhä enemmän palvelulaitoksena, jonne voi ulkoistaa vanhemmuuden ikävät ja raskaat asiat

8. Osa huoltajista antaa lasten jäädä helposti kotiin ja poissaoloista tulee tapa, joka heikentää selvästi oppimista 

9. Huoltajat tehtailevat valituksia rehtorille, jos oma lapsi ei saa riittävän hyviä arvosanoja – sen sijaan, että lasta patistettaisiin opiskelemaan enemmän.

10. Wilma ja monet yhteydenpitokanavat, kuten viestisovellukset, houkuttelevat puuttumaan koulun toimintaan.

11. Mielen­terveys­ongelmat ovat räjähtäneet käsiin ja tavallinen vanhemmuus puuttuu osalta, ei tietenkään kaikilta 

12. Polarisaation voimistuminen. kodit ovat jakautuneet entistä jyrkemmin kahtia. Osa vanhemmista on kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä, osa taas ei. Se voi johtua vanhempien voimavaroista

13. Ehkä tietynlainen näköalattomuuden tunne vaivaa jo yhä useampaa vanhempaakin pätkätöiden yleistymisen ja työmarkkinoiden epävarmuuden myötä?”

14. Kaupunkien sisällä huolestuttaa ”koulushoppailu”. Osa vanhemmista pyrkii esimerkiksi painotetun opetuksen kuten musiikkiluokkien avulla välttämään huonomaineiseksi koettua lähikoulua.

Sisällöissä 

1. Kaikki nykyiset oppiaineet eivät ole tarpeellisia alakoulussa.

2. Imiöppiminen/Ilmiöpohjaisuus  

Menetelmissä

???

Didaktisissa periaatteissa 

1. Usein. menemään heikompien ehdolla.

2. Kolmiportainen tuki on lisännyt merkittävästi byrokratiaa mutta tuonut liian vähän apua.

Toimintakulttuurissa 

 1.Koulun toimintakulttuuri ja rakenteett vastaa nykyajan haasteisiin. Koulujen toimintakulttuurit rakentuvat niin sanotun normimassan mukaan ja toiminta suunnitellaan heidän tarpeidensa varaan. Muut, kuten erityisoppilaat, mietitään erillisenä joukkona toimintaa suunniteltaessa, jolloin siitä tulee päälleliimattua eikä aidosti osa toimivaa arkea 

Tiloissa ja välineissä

1. Avoimet oppimisympäristöt

2. Digililaitteet vievät aikaa

Arvioinnissa 

1. Peruskoulussa rima on laskettu liian alas  

2. Arviointikriteerit, joista on tehty hyvin mittavia ja mutkikkaita.

LÄÄKKEITÄ LÖYTYISI

”Me emme tarvitse uusia hankkeita, vaan työrauhaa ja kunnioitusta, sekä tarpeeksi resursseja, tarpeeksi opettajia!

Päättäjille

1. Tule tutustumaan koulun arkeen! Kuuntele opettajia!

2. Opettajille vaikutusvaltaa omaan työhönsä.

3. Valtakunnallisen opettajarekisterin avulla nähtäisiin, mille aloille on muodostumassa opettajapula ja mistä voitaisiin mahdollisesti vähentää.

Koululle 

1. Koulusta ärsykevapaavyöhyke

Tavoitteisiin/Sisältöihin/Tuntijakoo

1. Paluu perusasioiden pariin. On opeteltava lukemaan ja laskemaan ennen kuin aletaan kokeilla jotain uutta, kuten ilmiöpohjaisuutta/ ”Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustat pitää saada kuntoon.  

2. Perusasioiden opiskeluun pitäisi olla tarpeeksi aikaa, erityisesti suomen kielen ja matematiikan”, 

3. Alakouluun vähemmän oppiaineita

4. Yläkouluihin nuorten vastuuviikko

5. pitäisi nähdä, mitä taitoja tarvitaan tulevaisuudessa

Menetelmiin  ja didaktisiin periaatteisiin 

1. Rakennetaan jo opitun varaan (Konstruktivismi)

2. Työrauha. Kurinpitoon pitää saada lisää työkaluja. ”Koulu pitää säilyttää paikkana, jonka ensisijainen tarkoitus on oppia tietoja ja taitoja. Oppitunneista yhä suurempi osa menee kaikkeen muuhun kuin oppiaineiden opettamiseen. Tämän on loputtava. 

3. Kaksi kolmesta sanoo, että erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita pitäisi ensisijaisesti opettaa erityisluokissa.

4. Hallitusohjelmaan kirjataan esimerkiksi kolmiportaisen tuen korjaaminen

5. Tulisi olla olemassa ketterä järjestelmä siirtää oppilas pienempään ryhmään. Oppilas ei voi odottaa pienryhmäpaikkaa vuositolkulla. Siinä se elämä sitten menee ohi.

6. Valmistava S2-opetus muutettaisiin kaksivuotiseksi. S2-opetuksen tulisi alkaa jo varhaiskasvatuksessa ja jatkua toisen asteen loppuun asti.

7. Vaatimustaso S2-opetuksen kohdalla on pidettävä korkealla, jotta kaikki oppilaat saavat peruskoulusta tarvittavat taidot edetä koulupolullaan.

Resursseihin

1. Täytyy olla riittävästi erityisopettajia, resurssiopettajia, ohjaajia, psykologeja ja kuraattoreita suhteessa tuettavien oppilaiden määrään. Terveydenhuollon, lastensuojelun ja muiden palvelujen tulisi olla saatavilla heti, kun ongelmia ilmenee.

2. Kouluihin opettajien rinnalle lisää myös muita ammattilaisia: terveydenhoitajia, koulupsykologeja, kuraattoreita, yhteisöpedagogeja ja sosiaalityöntekijöitä. Tai kouluvalmentajia. Tarvitaan ihmisiä lasten ja nuorten lähelle. Opettajia, ohjaajia, nuorisotyöntekijöitä.

3. Resurssit vihdoin kuntoon! Lapset tarvitsevat yhä enemmän tukea. Osa oppilaista ei tarvitse tukea vain oppimiseen, vaan yleensä elämään.

4. Ongelmien ehkaiseminen  tapahtuu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen alkuluokilla. Panostusta sinne pitää lisätä. Oppivelvolli­suuden piden­täminen ei ole ollut riittävä toimenpide koulupudok­kuuden tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Tukea tarvitaan ehdottomasti varhaiseen vaiheeseen! Ongelmien hkäiseminen tapahtuu varhain jo neuvolassa,

5. Hallitusohjelmaa ryhmäkokojen pienentäminen koko peruskoulussa. Sopiva ryhmäkoko esimerkiksi alkuopetuksessa voisi olla korkeintaan 18 oppilasta per luokka.

6. Kohdennettu tasa-arvoraha: ne koulut saavat enemmän rahoitusta, joissa lisärahan tarve on suurempi.

7. On panostettava oikeasti suomi toisena kielenä -opetukseen.Rahaa pienempiin opetusryhmiin ja pätevien opettajien palkkaamiseen sekä mahdollisuuden hankkia laadukkaat oppimateriaalit eriyttämisen tueksi.

Tiloihin ja välineisiin

1. Ei avoimia tiloja.

2. hankitaan oppikirjoja. Digivälineet ovat täysin toissijaisia hankintoja, jos perusasiat ovat hakusessa. 

3. Kännykkäparkki.

 Opettajan työnkuvaan

1.Opettajien pitäisi saada keskittyä siihen perustyöhön, johon heidät on koulutettu ja josta on eniten hyötyä oppilaalle.

Kodin ja koulun yhteistyö

1. Yhteistyötä ja selkeää työnjakoa kotien kanssa.