On iso vaara, että eettinen stressi ihanteen ja todellisuuden välillä sammuttaa opettajien liekin. Kouluun kaivataan kapinahenkeä- ei oppilaita vastaan- vaan sen puolesta että kouluun saadaan jokin tolkku siitä, mitä koulun odotetaan hoitavan.
Koulusta on tehty kaikkeuden keskus (kuten Hanniu Simola on asiaa sanoittanut). Ei onnistu.
Kolmanneksi jutussa käsitellään median esiin nostamia suomalaisen peruskoulun ongelmia. Myönnän niitä kaikkia on, mutteivat Suomen Pisa-tulokset ole romahtaneet. Syitä pisteiden laskuun on monia. Yksi on sekä oppilaiden että koulujen asenne itse testiin. Meillä niihin ei valmistauduta kuin olympialaisiin, kuten eräissä aasian maissa.
Yksi omista huolistani on: Huomioita pitäisi kiinnittää teini-iän pedagogiikkaan. Erityisesti pojille puberteetti on kova juttu, ja se osuu hankalaan kohtaan.
Lopuksi sain kertoa ajatuksiani opettajan pedagogisesta roolista.
Opettajalla on toki monia tärkeitä tehtäviä, mutta yksi tosi tärkeä on innostaminen oppimaan (ei vain tekemään tehtäviä). Tai ehkä niitä on ainakin kaksi. Koulun tulisi olla innostamis- ja onnistumiskeskus.
KIITOS Janne Ora innostavasta keskustelusta ja hauskasta tekstistä sekä Jani Laukkanen taitavista kuvista (innovatiivisimmat eivät tainneet mennä checkingissä läpi :-)) Oli hienoa ja hauskaa tutustua teihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti