JUURI siltä vuodelta, jolloin pääkaupunkiseutu siirtyi peruskouluun,ja minä aloitin työurani umpi-uutena, 23-vuotiaana luokanopettajana Siilitien ala-asteen koulussa.
OPSissa on kaikkiaan 234 sivua. Virallinen ops oli kuitenkin valtakunnalliset POPS1 ja POPSII-komiteanmietinnöt. I osan eväät oli tässä tiivistetty 7-9 sivuun. En tiedä, mikä tämän kunnallisen opsin status oli, mutta on se ihanaa selkosuomea.
LUIN sitä iloinen hymy huulessa. Kuinka ihanan konkreettisesti esim. eri oppiaineiden sisällöt onkaan kuvattu. Tällä ensimmäisellä lukukerralla (en nimittäin usko, että kaltaisillenne tavallisille opettajille kirjaa olisi tuolloin jaettu. En ainakaan muista) yritin löytää ideoita, joille voisi olla vieläkin käyttöä. Ja hyviä ratkaisuja, jotka ovat jonnekin hapertuneet. Kirjaan helmiä tähän muistiinpanooni aakkosittain.
Retrohelmiä
Arviointi
Keskeisiä käsitteitä olivat tässä opsissa arviointi ja oppilasarvostelu. Arvioinnin. keskeinen tehtävä oli opetuksen ja oppimisen edistäminen eli oppilaan ja opettajan työn auttaminen (Äi,74).- Arvioinnin kohteina: tiedolliset, asenteellisen ja toiminnalliset tavoitteet (U029)
- Arvioinnin kohteina suunnitelma, ratkaisujen omaperäisyys... työohjeiden soveltamiskyky, tekninen suoritus, harrastuneisuus... (Tek, 209)
- Arvioinnin tuli perustua vain osittain testi- ja koesuorituksiin.
- Huomiota sekä oppimistuloksiin, että harrastuneisuuteen, joka näkyy osallistumisena keskusteluun ja vihkotehtävien suorittaminen (Hi,118)
- Arviointia ei voi erottaa opiskelusta (YM49)
- Arvostelun perusteet tulee saattaa oppilaiden tietoon (Li,153)
- Kaksivaiheinen arviointi: lähtötason mittaus ja oppimistilanteen aikana tapahtuva arviointi (YM49)
- Kerhotoiminnassa osoitettu harrastus ja kuntoisuus otettiin huomioon oppilasarvostelussa.
- Liikkeelle tavoitteista (Uo29)
- Liikunnan opetuksessa liikuntanumeron tuli kannustaa ja motivoida oppilaita liikuntaharrastukseen, liikuntataitojen kehittämiseen ja kunnon kehittämiseen (Li,153)
- Lähtotason mittaus: ko. aiheen perustan hallinta ennen uuteen ainekseen siirtymistä (YM49). Keinoina suullinen kysely, keskustelunomainen tilannetesti, lyhyt kirjallinen tehtävä = diagnostisia testejä (Äi73)
- Musiikissa arvioinnin päätarkoituksena oli opettajan ja oppilaan/oppilaiden välinen vuorovaikutus siten, että oppilas saa jatkuvasti tietoa suorituksistaan ja edistymisestään. (Mu,167)
- Oppimistilanteen aikainen arviointi: Formatiivinen arviointi. Lyhyet ja helposti tarkastettavat testit. Opettaja havainnoi jatkuvasti oppilaan toimintaa (osallistumista keskusteluun, havaitsemisvalmiutta, käsitteiden ymmärtämiskykyä, harrastuneisuutta). Toiminnallinen tehtävä. Lyhyt kirjallinen tehtävä. (YM50)
- Summatiivisia kokeita ei ala-asteella ole syytä pitää (Äi74)
- Havainnointi(Äi74)
- Jatkuva arviointi: aktiivisuus, työskentely, tehtävistä suoriutuminen, työskentelyn tulokset ja harrastuneisuus (LuMa, 149)
- Koe- ja tehtävätyyppejä: muisti-, essee- , tunnistamistehtäviä ja niiden.yhdistelmiä (Äi74)
- Järjestetyt suoritustilanteet (Ka, 121)
- Kirjalliset kokeet - sanelukokeet (Kielet108, Hi,118), selostustehtäviä (Ka 121)
- Kirjoitus- , puhe-, luku- ja kuunteluharjoitukset (Äi74)
- Kokeet: - tuli olla miellyttäviä, kokeiden avulla oppilaat saavat varmuuden siitä, miten he hallitsevat asiat, joiden parissa he ovat työskennelleet (Uo29) - ei vain kokeita (Äi 74)- tarpeellisia (Ma, 130)- lyhyet (Mu,168)
- Lyhyt kotitehtävien tarkistus (Hi, 118)
- Osallistuminen toimintaan (Uhso, 37)
- Ryhmätyöskentelyn arviointi (LuMa149)
- Suullinen koe (Kielet107)
- Työkirjojen arviointi (LuMa149)
- Töiden kriittinen, ohjaava tarkastelu (Ku181)
- Valtakunnallisesti standardisoidut testit(Li,153)
- Vihkotyön arviointi (LuMa149)
Diagnostinen arviointi
Sana esiintyy kerran. Ks. Lähtotaso.
Didaktiset periaatteet
- Ajankohtaisuus (Uhso, 37)
- Havainnollisuus (Uhso, 37, YM48. LuMa,146)
- Ikäkauden mukaisuus (Uhso, 37)
- Kiirehtimättömyyden periaate (Äi,79)
- Omatoimisuuden periaate (LuMa,146)
- Onnistumisen tunteen tuottamisen periaate (Äi,79)
- Opetuksen liittäminen oppilaiden havaintoihin ja tietoihin (Ou28), elämän tilanteisiin,
- Toiminnallisuus (YM,38)
- Vaihtelun periaate (LuMa, 146)
Formatiivinen arviointi
Ks. arviointi
Formatiivisen arvioinnin välineitä:
- Opiskelun kestäessä tapahtuvat tarkistukset:
- Formatiiviset kokeet: muodollisia kokeita tai harjoituksia tai suorituksia (Äi,74)
- Kontrollikokeilla varmistetaan oikea eteneminen sekä tarvittaessa annetaan viitteitä puutteellisesta oppimisesta (Ma, 130)
Menetelmät
- Aihepiirimenetelmä (Kä, 196-198)
- Dramatisointi: kevennetään opetusta (Kielet107), (Hi, 117)
- Ennakko-ohjanta ennen kirjoitustehtävää (Äi,s.,72)
- Eritasotehtävät (lisätehtävät), (Ma, 128)
- Erityisopetus (Luki-oppilaat, 218)
- Eriyttämistoimenpiteet (Äi74)
- Haastattelu (Ka, 121)
- Havaintomenetelmä (Kielet 107, LuMa,146)
- Hiljaa tai ääneen lukeminen (oppilaat) (Uo27)
- Historiallisten kuvien ja jäänteiden tarkastelu (Hi,117)
- Joukkomallit (liittyy joukko-oppiin)(Ma, 129)
- Juhlat
- Kaksiläksyjärjestelmä (Kielet107) - etukäteen perehtyminen ja läpikäynti kysymyksin, syventely
- Kartan lukeminen (LuMa, 146)
- Kerhotoiminta
- Keskustelu (Äi71, Ka,121)
- Kielileikeillä kevennetään opetusta (Kielet107)
- Kilpailuilla kevennetään opetusta (Kielet107)
- Kirjallisuuteen tutustuminen (Hi, 117)
- Kisoja (Koulun ulkopuolinen toiminta)
- Kotiseudun historiallisten nähtävyyksien tarkastelu (Hi,117)
- Kuuntelu ja keskustelu (Äi71)
- Kuuntelu- ja puhe- ja kirjoitusharjoitukset (Kielet 107)
- Laboroinnit (LuMa147)
- Laulaen ja soittaen kuvailu esim. sadut, tunnelmat (Mu,165)
- Lauluilla kevennetään opetusta (Kielet107)
- Leikkiä suositellaan "luonnon menetelmänä". Leikkiä ei saisi pitää työn vastakohtana vaan leikin kirvoittamaa energiaa tulisi käyttää kaikessa opiskelussa hyödyksi s.1
- Luetun dramatisointi
- Luokan näyttelyt (Ku, 181)
- Luokkaopetus (Li,153)
- Luova ilmaisu, improvisointi (Mu,167)
- Maastotyöskentely: maastotunti, luontopolku, (LuMa, 147)
- Muistiinpanojen tekeminen (YM,48)
- Museoissa käynnit (LuMa,147, Ku180)
- Nukketeatteri (Ai71)
- Näytelmät - improvisoidut (Äi71)
- Näyttelyissä käynti (Ku,180)
- Musiikki (UE18jaUhso, 37)
- Ohjattu kartan tutkiminen (Hi,117)
- Omakohtainen kokeileminen, havaintojen tekeminen ja selostaminen (YM48)
- Opettajajohtoinen luokkaopetus: opettaja selostaa, kuvailee, demonstroi, ilmoittaa työskentelyn tavoitteen ja tehtävän ja antaa työskentelyohjeet (Ma,128)
- Opettajan kerronta (UE18, Uo27, Hi117)
- Opettajan kuvailu (Hi117)
- Opetuksen eriyttäminen (Äi,70)
- Opetuskeskustelu (UE18, Uo27, Ka121)
- Opintokäynnit (Koulun ulkopuolinen toiminta)
- Oppilaiden esitykset (UE18)
- Oppimispelit ( Ma,129)
- "Pehmeä lasku". 1. luokan oppilaille voitiin antaa 5 ensimmäisen viikon aikana opetusta 5 viikkotuntia vähemmän. Näin koulun alku olisi hienovarainen, kiireetön, positiivisia asenteita luova ja mahdollisimman vähän kilpailumielialaa lisäävä tutustumiskausi. s.9
- Päivänavaus
- Retket (LuMa,147)
- Ryhmätyöt (Hi, 118, Ka 121, Ma 129, LuMa147, Li,153))
- Taide (Uhso, 37)
- Tanssit (Mu,167)
- Tarut ja kertomukset (Uhso, 37)
- Tauluesimerkit ja ph-kalvot (Kielet107)
- Tiedonhankinta kirjoista itse (Hi,118)
- Toisille omien kirjoitusten lukeminen (Äi73)
- Tukitoimet (esim. lukioppilaat) (Äi76)
- Työkirjat (YM,39)
- Työt (Ku181)
- Vapaa ja salliva ilmapiiri (Äi,72)
- Vierailijoita/Vierailevat asiantuntijat (Ka, 121)
- Vihkotyö (piirroksia, muistiinpanoja) (YM38), (Ma 129)
- Välitunti - oppituntien lomaan sijoitettu henkisen levon ja virkistäytymisen hetki. Se voitiin viettää myös sisätiloissa.3
- Yksilöllinen työskentely (Ma,128, Li,153)
- Äänien kuuntelu, keräily, yhdistely (Mu165)
Oppiaineet
Kustakin oppiaineesta esiteltiin sen oppimäärät: tavoitteet, oppiaines lukukausittain sekä napakasti työtavat ja arviointi. Joissain aineissa oli aluksi luku: yleistä (YM, vieraat kielet, luonnonhistoria ja maantieto, liikunta, musiikki, kuvaamataito).
Kaikki vieraat kielet oli niputettu yhdeksi kokonaisuudeksi, ja siinä oppiaines esitettiin lukuvuosittain. Vuosikurssina esitettiin myös historian, kansalaistaidon ja matematiikan oppimäärät sekä luonnonhistorian ja maantiedon oppimäärät.
Liikunnan, musiikin ja kuvaamataidon (luokat 1-2) oppimäärä esitettiin luokka-astepareittain.
Äidinkielessä ja matematiikassa on erikseen kuvattu vuosiluokan perustavoitteet äidinkielessä 3. ja 6. luokkien ja matematiikassa joka vuosiluokan osalta. Jokaisen oppilaan tulisi omaksua perusoppiaines, ellei ole huomattavia opiskeluesteitä (M., 129)
- Äidinkielessä 4 osa-aluetta: kuunteleminen, puhuminen, kirjoittaminen ja kielentuntemus:
- 6. luokalla kuunteleminen:keskittyminen, ero kuulemisen ja kuuntelmisen välillä. Löytää normaalirakenteisesta tekstistä kuuntelemalla pääkohdat. Erottaa olennaisen ja epäolennaisen. Tekee johtopäätöksiä ja tulkitsee omin sanoin (s53)
- Puhuminen: Osaa pyytää, käskeä, viestiä, kysellä, kuvitella, leikkiä, puhua selkeästi ja kuuluvasti. Osaa opastaa, tiedottaa, ohjata, toimia puhujana ja puhutetavana eri tilanteissa. s 53)
- Lukeminen: Hankkii tietoa lukemalla.Ymmärtää lukemansa. Tajuaa sanojen ja lauseiden merkityksen. Tulkitsee omin sanoin lukemansa sisällön pääkohdat ja osaa tehdä päätelmiä lukemansa perusteella. Osaa käyttää eri lukutaitoja: sanatarkka, johtopäätöksiä tekevä, eläytyvä.
- Kielentuntemus: Tietää sanaluokat ja niiden ero. Erottaa myönteiset aikamuodot Tuntee kielimuodot: lupa, suositus, ehdotus, käsky. Tietää lauseiden jakautuvan väite-, käsky- ja kysymyslaisiin ja osaa käyttää niitä. Erottaa subjektin, predikaatin ja objektin, s. 54
- Matematiikassa 6. luokan keskeisimmät asiat olivat:
- Prosenttilasku, suhde
- Sanallisten tehtävien ratkaiseminen yhtälöiden avulla
- Avaruuskuvat ja tilavuus, s.128
Teknisessä käsityössä on kuvattu erikseen kullakin luokalla perus- ja lisäoppiaines. Opittavista asioista (esim. ruuviliitos) kuvataan välitavoitteet (esim. kyntteen sahaus)
Oppikirjan asema
Oppikirja ei ollut enää ainoa lähde. Parissa aineessa suositeltiin, että niitä kootaan koulun kirjastoon yhdeksi lähdemateriaaliksi.
Perusoppiaines
Kahdessa aineessa (äidinkieli ja matematiikka) määriteltiin erikseen perusoppiaines. Teknisessä työssä oli perus- ja lisäoppiaines.
Päivänavaus
Päivänavaus sai yhä olla uskonnollinen. Siksi oletettiin, että jokainen opettaja pitää sen vuorollaan. Päivänavaus kuului joka päivän ohjelmaan. Toivottiin , että myös oppilaat pitävät niitä.
Summatiivinen arviointi
Oppilaiden vertailua esim. todistusnumeroiden antamista varten (Ma, 130)
Tavoitteet
Teos alkaa niin tutuilla sanoilla: "Koulun ensisjaisena tavoitteena on tarjota aineksia ja virikkeitä oppilaan omaleimaisen. persoonallisuuden kehittymiselle.."
Huoli saastumisesta oli jo ympäristökasvatuksen aihiona. Kansainvälisyys oli vastuuta koko maailmasta.
Kunkin aineen osuuden alussa kuvattiin sen omat tavoitteet.
Erityisen mielenkiintoisesti kuvattiin kunkin vuosiluokan tavoitteet tekstiili käsityössä. Erikseen esitellään taidollistoiminnalliset tavoitteet sekä tiedolliset ja asenteelliset tavoitteet:
Taidollistoiminnalliset tavoitteet kuvattiin verbillä
- osaa
Tiedolliset ja asenteelliset tavoitteet: kuvataan verbeillä:
- arvostaa
- tietää
- tietää, arvostaa, noudattaa (turvallisuus)
- tunnistaa (materiaaleja)
- tuntee (siivousvälineet)
Välineet ja materiaalit
- Ei oppikirjaa 1. luokalla (YM,38)
- Havaintomateriaali: luonnosta kerätty materiaali, diakuvat, filmit, esitteet (LuMa, 147)
- Havaintovälineitä: Malleja, helmitaulu, kaarihelmitaulu, alkiosarjat, tarrataulut, satatalot, laskuvaaka (Ma 129)
- Kuva- ja satukirjat, lasten ja nuorten kirjat, runot, sana- ja tietokirjat, sanoma- ja aikakauslehdet,
- Kuvamateriaali, opetusnauhoitteet, filmit (Uhso, 37)
- Luokkakirjasto (YM,Äi)ja keskuskirjasto (Äi)
- Nauhureita, nauhoja tai kasetteja, kouluradiovihkoja, käsinukkeja, virikekuvia ja- tekstejä, kirjallisia äänilevyjä, oppimispelejä, erikokoista ja- vahvuista pareria,
- Oppikirja (ei YM48 )
- Soittimia (Mu,167)
- Työkirjat (YM,39)
- Vihkot (piirroksia, muistiinpanoja) (YM38)
Asioita, joista ei kirjoiteta:
- kouluruokailu
- oppilashuolto
Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja
Opetin Martti Tervon johtamalla Siilitien ala-asteella 4. luokkaa. Koulu oli rakennettu vuonna 1961 kansakouluksi. Omassa luokkahuoneessani oli opettajan pulpetti, oppilaiden pulpetit, piirtoheitin ja liitutaulu.
- aihepiirimenetelmä käsitöissä
- arviointi: harrastuneisuuden ja osallistumisen huomioonottaminen
- diagnostinen arviointi lähtötason mittaajaana
- kaksiläksyjärjestelmä
- kansalaistaito- oppiaine
- kouluradiolähetykset
- liitutaulut (käytännössä)
- oppilaanohjaus erillisenä oppiaineena 3-4-luokilla.
- pehmeä lasku 1. luokan alussa
- piirtoheittimet
- uskonnolliset päivänavaukset virsineen- mutta jos oli tunnustuksellisia osio, niin uskonnon opetuksesta vapautetut vapautettiin
- Nykyaineiden lisäksi tuolloin oli kansalaistaito
- Oppilaiden ohjaukselle oli oma tunti 3:lla ja4.:llä luokalla
- Teknistä työtä ja tekstiilityötä opetettiin 3. luokalta alkaen myös vaihtotyöskentelynä s. 200nn
- Aihekokonaisuuksista/läpäisyperiaatteesta ei tässä opsissa puhuta
- alkuopetuksessa vierasta kieltä
- eheyttämisestä ei Helsingin opsissa puhuttu. Outoa.
- selkeää erottelua formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin välillä. Todennäköisesti formatiivisen arvioinnin alaan katsottiin kuuluvan todistusarvosanat.
- tietokoneita, scriinejä, emateriaaleja,
- valinnaisia aineita ei ollut ala-asteella
- vieraskielisiä oppilaita
- yhteiskuntaoppi ei ollut itsenäinen aine
- yhteistä käsityötä
- eriyisopetusta
- eriyttämis- ja tukitoimenpiteet
- kerhotoimintaa
- kokeet- ei ainoa tapa antaa näyttöä
- koulun ulkopuolista toimintaa
- nykykielellä: monipuolinen näyttö
- oppikirjasarja luokkakirjastoon (YM38)
- pulpetit
- ulkoluku tuli rajoittaa (UE18, Ou27)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti