Uusi aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Vuoden ensimmäinen Valdemari-nettilehti, var så god!

ISO ja palkiseva työ taas tehty. Espoon demarien valtuustoryhmän nettilehden Valdemarin päätoimittajana sain tänään  valmiiksi vuoden 2021 ensimmäinen  numeron. 

Lehi kertoo Espoon alkutalven poliittisista päätöksistä demarisilmin. Pikkujuttuja on mukana myös valdemarien vaalityöstä. 

Tosi hienoa, että saimme tähän lehteen myös kaksi artikkelia demarinuorilta. 

Lehden pisimmässä jutussa luodaan katsaus vielä istuvan valtuuston viimeiseen kokonaiseen vuoteen 2020. Tein katsauksen  poimimalla näytteitä viime vuoden viidestä Valdemari- lehdestä! 

Tervetuloa lukemaan tästä linkistä:

https://espoonvaldemari.blogspot.com

Päivän aforismi

 

Upeaa talvilomaa, kouluväki!

 

Pääkaupunkiseudun koronakouluilla on tehty rankasti hienoa työtä taas kuuden viikon ajan. Nyt on edessä yhdeksän hienoa talvipäivää lomaa. Nauttikaa nyt, kouluväki, olette ne todella ansainneet!

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Kuinka ops-perusteet 2014 on pantu toimeen?

TÄNÄÄN  oli KARVIN WEBINAARI: "Opetus uudistuu yhdessä tehden – OPS kehittämisen välineenä". Etäpaikalla oli noin 166 henkeä kuulemassa Karvin tuoreinta, kolmatta raporttia siitä, kuinka vuoden 2014 esiopetuksen ja perusopetuksen perusteet on pantu paikallisella ja koulujen tasoilla  toimeen. Yksi raportti on vielä luvassa. Päivän ohjelma oli seuraavanlainen:

OHJELMA

11.30 Avaussanat, Hannele Seppälä, varajohtaja, Karvi ja Elina Harjunen, yleissivistävä- ja varhaiskasvatusyksikön johtaja, Karvi

11.45 Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien toimivuuden arviointia, Jaana Saarinen ja Salla Venäläinen

12.15 Ministeriön puheenvuoro, Minna Kelhä, valtiosihteeri, opetus- ja kulttuuriministeriö

12.30 Opetushallituksen puheenvuoro, Marjo Rissanen, päällikkö yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus, OPH Arja-Sisko Holappa, opetusneuvos, OPH

12.50 Tauko

13.00 Miten opetussuunnitelmasta saadaan elävä asiakirja? Paneelikeskustelua johtaa Peter Johnson, kouluneuvos, OPS-arviointiryhmän puheenjohtaja. Keskustelussa mukana: Niina Halinen, varhaiskasvatuksen opettaja, päiväkoti Aalto, Helsinki, Sari Kähkönen, kehittäjäopettaja, Hollola, Petri Vartiainen, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Nilon koulu, Kuusamo,  Juho Norrena, opetuspäällikkö, Lapua.

14.00 Tauko

14.15 Keskustelua OPS-arvioinnin tuloksista, Suomenkielinen ja ruotsinkielinen työpaja

15:00 Tilaisuus päättyy

MITÄ Karvi sai selville?

KOULUTUSPOLIITTISESTI  Suomi on omanlaisensa. Meillä on periaatteessa samat OPS-perusteet kaikille. Jokaisella opetuksen järjestäjällä on kuitenkin oma paikallinen ops. Ja niiden tulisi kuitenkin olla riittävän tasa-arvoisia. Eli selkosuomeksi: että perusteiden tärkeät ideat myös jalkautuvat kaikkiin kouluihin. Jos näin käy, niin ohjausjärjestelmä toimii.

PÄHKINÄNKUORESSA: Monessa asiassa on jalkautuksessa  edetty oikeaan, samaan suuntaan. Mutta kehitettävää on. Kaikkia uusia käsitteitä ei esim. ole ymmärretty niin kuin ne on tarkoitettu.

Keskityn tässä perusopetuksen.

Näissä on onnistuttu:

• Perusteet 2014 on eniten vaikuttanut perusopetuksessa arviointiin, monialaisten oppimiskokonaisuuksien järjestämiseen ja  opettajien yhteistyön lisäänymiseen.
• Paikallisesti on tehty arviointiin uusia linjauksia ja ratkaisuja. 
• Perusopetuksen kehittämisessä on huomioitu parhaiten digitalisaatio oppimisen tukena sekä luonnon/rakennetun ympäristön hyödyntäminen.
• Laaja-alainen osaaminen on huomioitu opetuksen käytänteissä ja toimintakulttuurin kehittämisessä suhteellisen hyvin. 
• Positiivista on, että monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin ja koulun toimintaan oppivana yhteisönä liittyvät tavoitteet on vastaajaryhmien mielestä saavutettu hyvin, vaikka eheyttämisessä onkin kehittämisen varaa. Eheyttämisen suhteen koulujen vastaajaryhmien hyvin ja erittäin hyvin -arviot ovat laskeneet yhteensä jopa 16 prosenttiyksikköä
• Varsinkin vuosiluokilla 1−6  monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla on onnistuttu luomaan uusia työtapoja ja oppilaita on onnistuttu osallistamaan niiden suunnitteluun. Vuosiluokilla 7–9 tulokset eivät olleet aivan yhtä positiivisia.
• Tuntijako toimii.
• Oppiainejakoisuuden koetaan edistävän opetuksen kehittämistä enemmän nyt kuin vuonna 2017. 

Näissä on kehitettävää

Varsinkin perusopetuksessa perusteasiakirjan laajuus ja monitahoisuus ovat merkinneet haasteita paikalliselle tasolle.Tulkinnat ja ymmärrykset opetussuunnitelmien tavoitteista ja niiden toteuttamisesta vaihtelevat. 

Joitakin opetussuunnitelmien sisältöjä on paikallisella tasolla ymmärretty ja tulkittu eri tavoin, mikä on haitannut tavoitteiden saavuttamista.  Esimerkiksi tulkinnat laaja-alaisesta osaamisesta ja monialaisista oppimiskokonaisuuksista ovat johtaneet vaihteleviin toteutustapoihin. 

Laaja- alaisen osaamisen vieminen käytäntöön on pulmallista: sen tavoitteet koetaan monitulkintaisina ja tavoitteiden edistämistä pidetään vaikeana.  Vaikuttaa  siltä, että paikallisesti tarvitaan edelleen ohjausta ja koulutusta siihen, millä tavoin laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista voidaan edistää oppiainejakoisessa koulussa.

 Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa olisi tarkoitus harjoitella OPS:ssa määriteltyjä oppiainesisältöjä ja siten edistää samanaikaisesti oppiaineiden tavoitteiden saavuttamista, opetuksen eheyttämistä ja laaja-alaista osaamista. Tulisi huolehtia siitä, että ne tukevat normaalia opetusta ja kokonaisuuksissa mukana olevien oppiaineiden sisältöjen oppimista. 

• Perusopetuksen järjestäjien ja koulujen arvioiden mukaan aktiiviseen toimijuuteen, oppiaineiden väliseen yhteistyöhön, samanaikaisopettajuuteen, laaja-alaisuuteen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu hieman heikommin nyt kuin lukuvuonna 2016–2017. 
• Asioiden tarkasteleminen ilmiölähtöisesti on  jäänyt vähemmälle huomiolle. 
Enemmän huomiota opetuksen eheyttämiseen.
• Laaja-alaisen osaamisen yhteys oppimiskokonaisuuksiin on jäänyt monessa esiopetusyksikössä ja koulussa opetussuunnitelman käyttöönoton alkuvaiheessa epäselväksi. Vain kolmasosa OPS-arviointiin vuonna 2018 ja 2019 osallistuneista perusopetuksen opettajista arvioi, että oman koulun työtavat tukevat hyvin laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista, 
• Oppilaiden mahdollisuus itsenäiseen opiskeluun on  jäänyt vähemmälle huomiolle. Enemmän huomiota lasten ja oppilaiden osallistamiseen;  mm. kokonaisuuksin  suunnitteluun ;
• Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa ei aina huomioida eri oppiaineiden tavoitteita, vaan niitä toteutetaan erillisinä projekteina  Perusopetuksessa monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava paremmin niissä mukana olevien oppiaineiden sisällöt ja arviointi. 
• Käsityön uudistuneet sisällöt herättävät runsaasti vastustusta monissa vastaajaryhmissä ja heidän mukaansa myös oppilaissa. 

• Valinnaisaineissa on epäselvyyksiä
• Opetuksen järjestäjät eivätt hyödynnä arviointitietoja
• Perusopetuksen järjestäjien ja koulujen vastaajaryhmät käsittelevät avovastauksissaan B1-kielen varhentamisen pulmia. Perusopetuksen järjestäjien ja koulujen vastaajaryhmät käsittelevät avovastauksissaan B1-kielen varhentamisen pulmia

Millaiset seikat ovat edistäneet opsin jalkautusta?

• Johtaminen ja  yhteistyö. Pedagogisen johtamisen avulla voidaan kannustaa henkilöstöä yhteistyöhön sekä korostaa sen arvoa ja merkitystä toiminnan kehittämisess 

Millaiset seikat ovat estäneet opsin jalkautusta?

• Perusopetuksessa merkittävin tavoitteiden saavuttamista estävä tekijä on taloudellinen tilanne. 
• Niukentuneet taloudelliset resurssit rajoittavat tuntijaon soveltamista. 
• Koulujen vastaajaryhmät mainitsevat esteiksi myös tilat ja yhteistyön vaikeudet, ja perusopetuksen järjestäjät puolestaan negatiiviset ja muutosta haittaavat asenteet.
• Opetustilat eivät osan vastaajaryhmistä mielestä edistä oppimiskäsityksen toteutumista. 
opetus- ja muut tilat kovin hyvin tue laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteuttamista.  
• Koulutusten kustannukset, sijaisjärjestelyt sekä pitkät etäisyydet estävät eniten koulutuk- siin osallistumista Koulutuksiin osallistumisen esteet vaikuttavat lisääntyneen vuodesta 2017 vuoteen 2019.
• Kiire on perusopetuksen vastaajaryhmillä eniten koulutuksiin osallistumista estävä tekijä suhteessa muihin:
• Keskusteluissa opettajat toivat esiin, että oppimiskäsityksen mukaista opetuksen toteuttamista estävät työrauhahäiriöt, oppilasryhmien heerogeenisuus, suuret ryhmät ja riittämättömät mahdollisuudet antaa tukea sitä tarvitseville oppilaille. Suuren ryhmäkoon vuoksi oppilaiden omien opinpolkujen tukeminen on opettajien mukaan vaikeaa. 
• 
Perusopetuksessa opettajia harmitti, että monialaiset oppimiskokonaisuudet veivät aikaa heille tärkeältä tuntityöskentelyltä 
• Yhteistyötä estävät rakenteelliset seikat kuten lukujärjestys.
• Arjen järjesämisen vaikeudet.

Millaisia suosituksia Karvi antaa?

 


Arviointiryhmä on laatinut arvioinnin tulosten pohjalta seuraavat kehittämissuositukset: 

1. Opetussuunnitelmiin liittyvää koulutusta, tukea ja ohjausta paikalliselle tasolle on oltava enemmän. 

2. Esi- ja perusopetuksen järjestäjien, esiopetusyksiköiden ja koulujen tulee systemaattisesti kerätä arviointi- ja seurantatietoa sekä hyödyntää sitä toimintansa kehittämisessä. 

3. Laaja-alaiseen osaamiseen liittyviä tavoitteita ja konkreettisia toimintatapoja tulee selkeyttää ja täsmentää. 

OPS-arvioinnin mukaan vaikuttaa siltä, että käsitetasolla laaja-alaisen osaamisen, opetuksen eheyttämisen ja (monialaisten) oppimiskokonaisuuksien yhteyksiä ja eroja olisi vielä hyödyllistä selkeyttää.  

4. Esiopetusyksiköiden ja koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria on vahvistettava siten, että yhteistyökäytänteet nivoutuvat osaksi jokapäiväistä toimintaa. 

5. Oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin tulee saada enemmän tukea. 

6. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanoon on varattava riittävästi lisäresursseja sekä kansallisella että paikallisella tasolla. 

7. Koulutuksen ohjausjärjestelmän eri toimijoita ja sidosryhmiä osallistavaa ja dialogis- ta työskentelyä tulee jatkaa opetussuunnitelman perusteiden käyttöönoton aikana. 

On tärkeää, että opetuksen järjestäjät, esiopetusyksiköt ja koulut palaavat OPS:n pariin säännöllisesti. 

Dialogista työskentelyä kannattaisi siksi jatkaa myös opetussuunnitelman käyttöönoton aikana. 

KIITOS mukavasta seminaarista!

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Oppilaana? Yritysespoon webinaarissa

ESPOOSSA haluaan tukea ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi. Täällä - ja mm.  Kauniaisissa ja Kirkkonummella-  toimii tässä tarkoituksessa mm.  Yritysespoo, joka on voittoa tavoittelematon  yhdistys.

Yritys-Espoon  viisi yritysasian-tuntijaa antavat maksutta neuvontaa asiakastapaamisissa. Niihin pääsee sähköisen ajanvarauskalenterin kautta. Yhdistys järjestää myös  erityisiä yritysklinikoita. Yksi toimintamuoto on myös webinaarit. 

Eilen oli yksi sellainen otsikolla: Yrityksen perustamisen ABC. Miksi minä sinne menin?. Koska olen ollut lokakuusta asti sivutoiminen eläkeläisyrittäjä ns. yksityinen ammatinharjoittaja.

WEBINAARI kesti kaksi tuntia. Siihen kuului kaksi noin 45 minuutin luentoa, ja  kummankin jälkeen oli varattu 15 minuuttia chatissa esitettäville kysymyksille.

Ensimmäinen tunnin teemana oli yrityksen perustaminen. Luennon piti YriysEspoon asiantuntija Irene Matinpalo. Toisen tunnin teemana  oli " Näin haet starttirahaa". Neuvoja antoi nyt Maria Korpisalo/TE- palveluista. Meitä yleisöä/osallistujia/ oppilaita oli 60.

Mitä opin yrityksen perustamisesta?

OMA firmani on perustettu jo lokakuussa. Firmalla on komea nimi: Tmi ProRector. Toimialana on: Koulutus. Konsultointi. Informaatio. Viestintä. Tieto- ja kulttuurituotteiden valmistus ja jakelu. Toiminta on hyvin pienimuotoista.  Mutta kaikkea pitää kokeilla. 

Vaikka firma siis jo oli perustettu,  oli  kivaa kuulla, miten homma  olisi oikeasti kannattanut  tehdä :-)  Ainakin jos olisi kovin tosissaan ja nuorempi. Luennolla vinkattiin tosi mainioita e-materiaaleja, joista on paljon hyöyä.

Mitä siis opin? 

• Olisi kannattanut tehdä  alustava liiketoimintasuunnitelma: Mitä myyt? Kenelle? Ja millä hinnalla? Siihen saatiin valmiita pohjia. Ideana on varmistaa, että kannattaa.
• Perustamisessa kannattaa käyttää harkintaa. Pelkkä unelma omasta ravintolasta ei riitä. Pitää punnita riskit. Onko osaamista? Onko toimialatuntemusta? Onkovarmoja asiakkaita?Onko sen verran rahaa, että voi hankkia välineet ja tilat jne.
• On olemassa yrittäjyystutkintoja mm. Omniassa. TE- toimisto  järjestää Kohti yrittäjyyttä- kursseja
• Kannattaa aloittaa kevytyrittäjänä. Niin voi  kartoittaa, onko omalle idealle markkinoita. Jos valitsee  OP- Pohjolan, saa myös y-tunnuksen. Siitä on hyötyä.
• Voit olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, jolloin firmalla voi olla toiminimi, mutta kaikki sopimukset jne. tehdään omissa nimissä ja vastuu on henkilökohtainen.
• Voit perustaa osakeyhtiön. Tällöin ei ole henkilökohtaisesti vastuussa, vaan vastuun kantaa yhtiö- ja hallituksen jäsenet, jos ovat rikkoneet pelisääntöjä. OY on  verotuksellisesti järkevä, kun liikevaihtoa on vähinttään  80 000- 100 000 €.
• Voi hakeutua Franchising- sopimuksen kautta yrittäjyyteen. Tätä vaihtoehtoa ei juuri esitelty. Siinä harjoitetaan liiketoimintaa päämiehen liiketoimintakonseptilla sääntökirjaa noudattaen.
• Voit olla sivutoiminen tai päätoiminen yrittäjä. Vain päätoiminen voi hakea starttirahaa.
• Yritys perustetaan tekemällä ilmoitus patentti- ja rekisterihallitukseen ja verohallitukseen.
• Yrittäjän on otettava eläkevakuutus, jos on 18- 67-vuotias ja tulot ovat vuodessa yli 8000 €. Eli minunkin on muutamaksi kuukaudeksi sellainen otettava. Vakuuusyhiöitä on useita  mm. Ilmarinen, Elo, Varma.

SELAILIN vielä puffattuja maeriaaleja, ja pysähdyin kohtaan ennakkovero.  HUPS enpä ole sopinut siitä mitään verottajan kanssa. Soitin verotoimistoon. Ei tarvinnut, kun vuodelta 2020 on vain yksi tulo. Mutta laskun yhteydessä kerätty ALVi on maksettava huomenna. Hoidin asian tänään.

Yrityksen Perustamisopas

AIVAN mainio ja tosi tuhti - maksuton-  e-materiaali on Yrityksen Perustamisopas. Sen voi ladata linkistä:  https://ejulkaisu.grano.fi/grano/perustamisopas_2020

Muita materiaaleja löytää linkistä:

yritysespoo.fi/oppaita-ja-linkkeja-yritysta-suunnitteleville/

Sopimuspohjia  löytää mm. yritystulkki-hakusanalla

Ks. lisää www.yritysespoo.fi

Starttirahasta

Päivän toinen luento  oli siis tuesta, jota yrittäjäksi siirtyvä voi saada. On olemassa ns. starttirahaa. Sen suuruus on 700 €/kk ja sitä voi saada kaksi vuotta. Edellytyksenä on, että ryhtyy päätoimiseksi yrittäjäksi. Eläkeläinen sitä ei saa.

Jos on työtön, voi saada  myös kokeilla yrittäjyyttä 4 kuukauden ajan menettämättä ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. 

Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja

KIITOS!  Luennoitsijat olivat asiansa tuntevia. Puhetta havainnollistettiin ppt-tekseillä.  Esitettyihin kysymyksiin saatiin vastaus. TEAMS-teknikka toimi. Ääni kuului. Omassa ruudussani ei ollut valitettavasi chattia.

KOSKA näin pandemia-aikana webinaarit on otettu laajasti käyttöön, jäin pohtimaan   prosessia aikuisten oppimistapahtumana. Metodina oli perinteinen luento. Asiaan mentiin jäsentävän metapuheen jälkeen. Puhuttiin asiaa ja käytettiin asian omaa kieltä. Emailiin lähetettiin lopksi palautekysely.

Tärkeää asiaa oli paljon, niinkuin opettajilla aina. Osallistujat seurasivat, näkivät  ja kuulivat. Mutta opittiinko? Tällaisessa prosessissa ei   oikein voi ottaa  huomioon osallistujien erilaisia lähtökohtia, kokemustaustaa ja tilannetta. Kuitenkin oppiminen lähtee juuri siitä, missä on. Osallistujat ovat yleisöä lähes koko ajan.  Kysymysvarteissa voi tarkentaa, onko ymmäränyt oikein. Muutama ehtii ja kehtaa.

VOISIKO webinaarissa oppia paremmin?  Kannattaisiko webinaareihinoveltaa  niitä ajatuksia, joilla on haluttu korkeakoulupedagogiikassa kehittää luentoa? Yllätyksiä? Dialogia? Tiivistyksiä? Ennakkotehtäviä? 

Laitoin tähän muutaman linkin itselleni muistiin jatkopohdinoja varten.

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/11/syksyn-viimeinen-luento-takana-mita-nyt.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/08/miten-luento-tehokkaammaksi.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/11/tuunataan-luento-opetusmenetelmasta.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2016/05/uskon-luentoon.html

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Koulutusjohtajat puristuksissa

UUNITUORE raportti  kuvaa riipaisevasti  koulutus- ja kasvatusalan johtajien nykytilannetta Puristaa!!!!! 

Irmeli Myllymäki, Irmeli  & Johnson, Peter. 2021. Koulutusjohtaminen vaatimusten puristuksessa. Kuntien ja kuntayhtymien kasvatus- ja koulutusalan esimiesten näkemyksiä johtamisesta 2020. Kuntaliiton julkaisusarja Uutta kunnita 1/202 Helsinki: Suomen kuntaliitto. 

KOKO raporiti löytyy  osoitteesta https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2021/2093-koulutusjohtaminen-vaatimusten-puristuksissa

Kuntaliitto teki  yhteistyössä Opetus-hallituksen  ja Sivistystyönantajien kanssa viime syksynä kyselytutkimuksen. Siinä haluttiin selvittää mm  minkälainen on suomalaisten kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajien esimiesidentiteetti nyt.  Aineiston pohjalta Kuntaliitto ja  Opetushallitus ovat julkaisseet mielenkiintoisen osaraportin, jonka perusteella voisi väittää vähän provokatorisesti, että "jotain tarttis tehdä".

Tässä osaraportissa keskitytään varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä sivistystoimen johtajien näkemyksiin. Näistä ryhmistä vastaajia oli yhteensä 759. Määrän perusteella  kirjoittajat itse katsova, että  että vastaukset ja niistä tehtävät johtopäätöksen ovat suuntaaantavia 

Esimiesidentiteetti

Vastaajia pyydettiin kyselyssä arvioimaan, kuinka paljon he keskittyvät hoitamaan 10 eri tehtävää asteikolla 1-5. Päivittäisessä työssään johtajat keskittyvätt edistämään eniten lasten ja nuoren oppimista ja hyvinvointia (4,3), yksikön strategian mukaista tavoitteellista toimintaa (4,3) sekä oman yksikön kehittämistä (4,2). Vähiten he edistivät tutkimus- ja kehittämistoiminta (2,8 )

Johtajilta kysyttiin myös, mitkä ominaisuudet ovat tärkeimpiä esimiestyössä. He kokivat, että esimiehiltä odotetaan paljon. Odotusten kirjo oli  valtava. Johtajan olisi oltava luotettava (4,9), paineensieto-,  yhteistyö- ja organisointikykyinen. Hänen on toimittava korkealla ammattieettisellä tasolla. Karismaattisuus  oli  odotuksista heistö merkitykseltään vähäisin (3,0).

Varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen esimiehet kokivat voivansa vaikuttaa asioihin vähemmän kuin muut. Varhaiskasvatuksessa vaikuttamismahdollisuudet koettiin kautta linjan  vähäisemmiksi kuin muissa ryhmissä. Ammatillisen koulutuksen johtajien vastauksissa  oli suurin kuilu sen suhteen, kuinka paljon voi vaikuttaa  tärkeäksi koetuihin asioihin.

Sivistystoimen johtajilla oli omasta mielestään muita enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa taloudellisten resurssien kohdentamiseen, mutta vähemmän kuin muilla yksiköiden toimintatapoihin.  

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen johtajien  arviot eri tehtävien tärkeydestä ja vaikutusmahdollisuuksistaan olivat keskenään hyvin samankaltaisia. 

Kova muutosvauhti  

Suurin osa (72%) vastaajista koki, että viimeisen viiden vuoden aikana heidän toimintaympäristössään on tapahtunut paljon tai erittäin paljon muutoksia. Suurin  osa   liittyi lainsäädännön muutoksiin. Näin oli  erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, varhaiskasvatuksessa ja lukiokoulutuksessa. Suuria muutoksia  on aiheuttanut myös  ministeriötason ohjaus.     

Johtajat tarvisisivat päättäjien tukea

Johtajat kokivat saaneensa  tukea esimiestyöhön henkilöstöltä - siis alaisiltaan-  ja kollegoilataan, mutta päättäjien tuki on ollut vähäistä. Noin puolet varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukio- koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen esimiehistä vastasi, että he eivät saa lainkaan tukea organisaationsa päättäjiltä.  Päättäjien ja virkajohtajien yhteistyöstä löytyykin tämän aineiso  perusteella paljon kehitettävää.

Ei himoa uusille urapoluille,koulutus kelpaa

Koulutusorganisaatiossa johtajat kokivat, että  uralla etenemisen mahdollisuudet  ovat vähäisiä, ellei halua siirtyä toiselle koulutuksen järjestäjälle tai johtajaksi toiselle alalle. Toisaalta kiinnostus vaihtaa alaa oli  vähäistä. Vastaajien mielestä paras vaihtoehto on kehittyä nykyisessä esimies-tehtävässään.

Oman johtajuuden kehittämistarpeissa  muutos- ja kriisijohtaminen korostuivat hieman muita tarpeita enemmän.. Vastaajat katsoivat, että organisaation kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja johtajan henkisten voimavarojen vahvistamiseen tulisi panostaa. 

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Unohdettuja pedagogeja: Olai Wallin

KAIVELIN vanhoja paperisia muistiinpanojani 1980- luvulta, ajoilta jolloin olin töissä OKL:lla. Hienoja löytöjä. 

YKSI parhaista oli kolmi-sivuinen muisio Suomalaisen kansakoulun didaktiikan isän Olai Wallinin kirjoittamasta/ suomentamasta/ toimittamasta ensimmäisestä suomenkielisestä kasvatus- ja opetussopin seminaarilaisille tarkoitetusa oppikirjasta: 

Wallin, O.  (Toim.). (1883). Kansakoulun yleinen kasvatus- ja opetusoppi. Jyväskylä. Omakustanne

Olai Wallin (1836–1896) oli suomalainen opettaja, tietokirjailija ja  päätoimittaja.  Wallin toimi  Jyväskylän seminaarin historian ja kasvatusopin lehtorina vuodet 1863–1885. Cygnaeus hoiti itse naisosaston kasvatusopin opetuksen vuosina 1863-1869. Wallin vastasi miesosaston opetuksesta  Hänestä kehittyi  yksi merkittävimmistä Jyväskylän seminaarin opettajista.

Talous-ja terveyshuolien  sekä kuormittavien riitojen vuoksi  hän otti pestin  Hämeen piirin kansakoulutarkastajaksi. Kansakoulu--tarkastajana hän edisti mm. opettajien lainakirjastotoimintaa. Olai Wallinia pidetään myös  uudenaikaisten kiertokoulunopettajaseminaarien isänä yhdessä Kaarle Werkon ja J. H. Tuhkasen kanssa. Hän  ideoi läksytöntä maanantaita, kehitti ja edisti koulupuutarha-aatetta. Wallin kuului myös niihin, jotka kannattivat vapaaehtoista kansakoulua.

Tarkastaja  tehtävää hän hoiti kuolemaansa saakka.Vuosina 1875–1881 Wallin toimitti lisäksi perustamaansa kasvatusopillista aikakauskirjaa Kansakoulu.

Wallininin vanhemmat olivat maaviskaali Olof Wallin ja Sofia Kranck.  Ennen seminaarivuosia,  valmistuttuaan vuonna 1857 filosofian kandidaatiksi  hän oli ollut neljä vuotta Erkylän  Erkylän kartanoon Hausjärvellä perustetun Eskon kansakoulun johtajaopettajana.Vuonna 1861 hän julkaisi kirja "Om folkbildning och folkskolor", josta innostuneena Uno Cygnaeus järjesti hänelle stipendin pari vuotta kestäneelle, lähinnä Saksaan ja Sveitsiin suuntautuneeseen opintomatkaan. Wallin julkaisi useita oppikirjoja. 

Wallinin perheeseen kuului vuodesta 1864  puoliso  Flora Fredrika Bernhardina Schreck (1839–1926). Professori ja poliitikko Väinö Voionmaa, toimittaja Eino Voionmaa ja suomentaja Emmi Voionmaa olivat heidän lapsiaan. Ministereinä toimineet Niilo Liakka ja Hjalmar Kahelin olivat Wallinin vävyjä.  

Kansakoulun yleinen kasvatus- ja opetusoppi

Wallinin teos oli suunnattu kansakoulunopettajille. Se oli ensimmäinen suomeksi painettu opetusoppi.  Lähteenä oli saksalaisen H.R. Rüeggin pedagogiikan kirja. Kirja  pohjautui myös Cleven psykologiseen asiantuntemukseen. 

Miksi?

Wallinin teoksessa kasvatuksen päämäärä oli "itsetoimivaan elämään Kristuksen hengessä kykenevä nuoriso”. Eli selkokielellä:  nuoriso, joka pystyi itsenäiseen ja kristilliseen elämään. Ote on uskonnollinen. 

Kasvatuksen yleinen tarkoitus oli, että kasvatti  saatetetaan  siihen tilan, että hän voi itsenäisesti pyrkiä elämänä päämäärään perille, siveelliseen vapauteen, eli toisin sanon itse jatkamnaa kasvatustaan. 

Mitä?

Kansakoulun oppiaineet oli määritelty vuoden 1881 mallikursseissa.  Eniten aikaa käytettiin äidinkieleen. Wallin kannatti myös eheyttämistä "kun toinen aine tukee toista...".

Miten?

Olai Wallinin  kasvatus- ja opetusoppi tunsi kolme perustyötapaa : hoito, kuri, opetus sekä kolme opetusmenetelmää :näyttävä, kertova, kyselevä. Oppikirjaa ei kyseenalaistettu. 

Opettajia ohjattiin kuulustelemaan kotitehtävät ja valmistamaan uusi läksy.  

Uusi läksy voitiin kertoa, esittää tai käsitellä vuoropuhellen. Vastausten jäljitteleminen  eli toistamien oli  "vaan tyhjää ajan hukkaamista".Työtapoihin kuului myös yhteinen harjoitus. Kyselystä oli runsaasti ohjeita ja  ne ovat ihan  järkeviä. Teos on täynnä ohjeita, ne on painettu kursiivilla eikä niitä juurikaan perustella.

Opettajalla oli opetuksessa tärkeä kaksijakoinen tehtävä: "Niin kauan kuin oppilas vielä ei taida omin toiminsa oppiainetta itselleen omistaa, tulee opettajan siinä olla hänelle avullisena ja yhdeltä puolen valmistaa ainetta oppilaalle ja toiselta puolen oppilasta aineelle. " Hauskasti sanottu.

Opetuksessa vedottiin eri aisteihin. Sen parempi, kuta useampi aisti mukana. Ääneenlukeminen vetosi kuuloon.  Wallin kirjoitti jo vuonna 1875 teoksessaan Historian opetus kansakoulussa, että  historiallinen esitys olkoon havaannollinen. Historiallisia tapauksia tosin ei voi asettaa aistilliseen läsnäoloon oppilaille. Vaan lasten oma elämänpiiri tarjoo kuitenkin niin monta havaannollista kohtaa ja suhdetta, että taitava opettaja helposti voi sopivilla vertauksilla, esimerkeillä ja viittauksilla niihin liittää esityksensä. 

Hän piti tärkeänä   kertausta. Uusia asioita piti harjoitella." Kansakoulu älköön myös laskeko kaikkea harjoitustyötä kodissa tehtäväksi."Kansakoulun tuli  itse ottaa enin osa harjoitustyöstä omaksi tehtäväkseen-.  

Oppimiseen kuului ulkoa osaaminen, mutta ulkoa opetelttavaksi annetiin vain sellaista, mikä oli ymmärretty.

Harjoituksia olivat myös koulussa määräty kotivalmistukset eli ns. läksyt. "Nämäkin saattavat olla erilaisia  ja niiden tarkoituksena on 

• koulutyön huojentaminen,
• koulutyön edistäminen ja 
• kodin ja koulun likempi yhdistäminen toisiinsa.

Kotivalmistus piti tehdä omin voimin. Opettaja kuulusteli  läksyn kirjan katsomatta ja  opetti kirjatta.