Kuinka ops-perusteet 2014 on pantu toimeen?

TÄNÄÄN  oli KARVIN WEBINAARI: "Opetus uudistuu yhdessä tehden – OPS kehittämisen välineenä". Etäpaikalla oli noin 166 henkeä kuulemassa Karvin tuoreinta, kolmatta raporttia siitä, kuinka vuoden 2014 esiopetuksen ja perusopetuksen perusteet on pantu paikallisella ja koulujen tasoilla  toimeen. Yksi raportti on vielä luvassa. Päivän ohjelma oli seuraavanlainen:

OHJELMA

11.30 Avaussanat, Hannele Seppälä, varajohtaja, Karvi ja Elina Harjunen, yleissivistävä- ja varhaiskasvatusyksikön johtaja, Karvi

11.45 Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien toimivuuden arviointia, Jaana Saarinen ja Salla Venäläinen

12.15 Ministeriön puheenvuoro, Minna Kelhä, valtiosihteeri, opetus- ja kulttuuriministeriö

12.30 Opetushallituksen puheenvuoro, Marjo Rissanen, päällikkö yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus, OPH Arja-Sisko Holappa, opetusneuvos, OPH

12.50 Tauko

13.00 Miten opetussuunnitelmasta saadaan elävä asiakirja? Paneelikeskustelua johtaa Peter Johnson, kouluneuvos, OPS-arviointiryhmän puheenjohtaja. Keskustelussa mukana: Niina Halinen, varhaiskasvatuksen opettaja, päiväkoti Aalto, Helsinki, Sari Kähkönen, kehittäjäopettaja, Hollola, Petri Vartiainen, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Nilon koulu, Kuusamo,  Juho Norrena, opetuspäällikkö, Lapua.

14.00 Tauko

14.15 Keskustelua OPS-arvioinnin tuloksista, Suomenkielinen ja ruotsinkielinen työpaja

15:00 Tilaisuus päättyy

MITÄ Karvi sai selville?

KOULUTUSPOLIITTISESTI  Suomi on omanlaisensa. Meillä on periaatteessa samat OPS-perusteet kaikille. Jokaisella opetuksen järjestäjällä on kuitenkin oma paikallinen ops. Ja niiden tulisi kuitenkin olla riittävän tasa-arvoisia. Eli selkosuomeksi: että perusteiden tärkeät ideat myös jalkautuvat kaikkiin kouluihin. Jos näin käy, niin ohjausjärjestelmä toimii.

PÄHKINÄNKUORESSA: Monessa asiassa on jalkautuksessa  edetty oikeaan, samaan suuntaan. Mutta kehitettävää on. Kaikkia uusia käsitteitä ei esim. ole ymmärretty niin kuin ne on tarkoitettu.

Keskityn tässä perusopetuksen.

Näissä on onnistuttu:

• Perusteet 2014 on eniten vaikuttanut perusopetuksessa arviointiin, monialaisten oppimiskokonaisuuksien järjestämiseen ja  opettajien yhteistyön lisäänymiseen.
• Paikallisesti on tehty arviointiin uusia linjauksia ja ratkaisuja. 
• Perusopetuksen kehittämisessä on huomioitu parhaiten digitalisaatio oppimisen tukena sekä luonnon/rakennetun ympäristön hyödyntäminen.
• Laaja-alainen osaaminen on huomioitu opetuksen käytänteissä ja toimintakulttuurin kehittämisessä suhteellisen hyvin. 
• Positiivista on, että monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin ja koulun toimintaan oppivana yhteisönä liittyvät tavoitteet on vastaajaryhmien mielestä saavutettu hyvin, vaikka eheyttämisessä onkin kehittämisen varaa. Eheyttämisen suhteen koulujen vastaajaryhmien hyvin ja erittäin hyvin -arviot ovat laskeneet yhteensä jopa 16 prosenttiyksikköä
• Varsinkin vuosiluokilla 1−6  monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla on onnistuttu luomaan uusia työtapoja ja oppilaita on onnistuttu osallistamaan niiden suunnitteluun. Vuosiluokilla 7–9 tulokset eivät olleet aivan yhtä positiivisia.
• Tuntijako toimii.
• Oppiainejakoisuuden koetaan edistävän opetuksen kehittämistä enemmän nyt kuin vuonna 2017. 

Näissä on kehitettävää

Varsinkin perusopetuksessa perusteasiakirjan laajuus ja monitahoisuus ovat merkinneet haasteita paikalliselle tasolle.Tulkinnat ja ymmärrykset opetussuunnitelmien tavoitteista ja niiden toteuttamisesta vaihtelevat. 

Joitakin opetussuunnitelmien sisältöjä on paikallisella tasolla ymmärretty ja tulkittu eri tavoin, mikä on haitannut tavoitteiden saavuttamista.  Esimerkiksi tulkinnat laaja-alaisesta osaamisesta ja monialaisista oppimiskokonaisuuksista ovat johtaneet vaihteleviin toteutustapoihin. 

Laaja- alaisen osaamisen vieminen käytäntöön on pulmallista: sen tavoitteet koetaan monitulkintaisina ja tavoitteiden edistämistä pidetään vaikeana.  Vaikuttaa  siltä, että paikallisesti tarvitaan edelleen ohjausta ja koulutusta siihen, millä tavoin laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista voidaan edistää oppiainejakoisessa koulussa.

 Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa olisi tarkoitus harjoitella OPS:ssa määriteltyjä oppiainesisältöjä ja siten edistää samanaikaisesti oppiaineiden tavoitteiden saavuttamista, opetuksen eheyttämistä ja laaja-alaista osaamista. Tulisi huolehtia siitä, että ne tukevat normaalia opetusta ja kokonaisuuksissa mukana olevien oppiaineiden sisältöjen oppimista. 

• Perusopetuksen järjestäjien ja koulujen arvioiden mukaan aktiiviseen toimijuuteen, oppiaineiden väliseen yhteistyöhön, samanaikaisopettajuuteen, laaja-alaisuuteen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu hieman heikommin nyt kuin lukuvuonna 2016–2017. 
• Asioiden tarkasteleminen ilmiölähtöisesti on  jäänyt vähemmälle huomiolle. 
Enemmän huomiota opetuksen eheyttämiseen.
• Laaja-alaisen osaamisen yhteys oppimiskokonaisuuksiin on jäänyt monessa esiopetusyksikössä ja koulussa opetussuunnitelman käyttöönoton alkuvaiheessa epäselväksi. Vain kolmasosa OPS-arviointiin vuonna 2018 ja 2019 osallistuneista perusopetuksen opettajista arvioi, että oman koulun työtavat tukevat hyvin laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista, 
• Oppilaiden mahdollisuus itsenäiseen opiskeluun on  jäänyt vähemmälle huomiolle. Enemmän huomiota lasten ja oppilaiden osallistamiseen;  mm. kokonaisuuksin  suunnitteluun ;
• Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa ei aina huomioida eri oppiaineiden tavoitteita, vaan niitä toteutetaan erillisinä projekteina  Perusopetuksessa monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava paremmin niissä mukana olevien oppiaineiden sisällöt ja arviointi. 
• Käsityön uudistuneet sisällöt herättävät runsaasti vastustusta monissa vastaajaryhmissä ja heidän mukaansa myös oppilaissa. 

• Valinnaisaineissa on epäselvyyksiä
• Opetuksen järjestäjät eivätt hyödynnä arviointitietoja
• Perusopetuksen järjestäjien ja koulujen vastaajaryhmät käsittelevät avovastauksissaan B1-kielen varhentamisen pulmia. Perusopetuksen järjestäjien ja koulujen vastaajaryhmät käsittelevät avovastauksissaan B1-kielen varhentamisen pulmia

Millaiset seikat ovat edistäneet opsin jalkautusta?

• Johtaminen ja  yhteistyö. Pedagogisen johtamisen avulla voidaan kannustaa henkilöstöä yhteistyöhön sekä korostaa sen arvoa ja merkitystä toiminnan kehittämisess 

Millaiset seikat ovat estäneet opsin jalkautusta?

• Perusopetuksessa merkittävin tavoitteiden saavuttamista estävä tekijä on taloudellinen tilanne. 
• Niukentuneet taloudelliset resurssit rajoittavat tuntijaon soveltamista. 
• Koulujen vastaajaryhmät mainitsevat esteiksi myös tilat ja yhteistyön vaikeudet, ja perusopetuksen järjestäjät puolestaan negatiiviset ja muutosta haittaavat asenteet.
• Opetustilat eivät osan vastaajaryhmistä mielestä edistä oppimiskäsityksen toteutumista. 
opetus- ja muut tilat kovin hyvin tue laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteuttamista.  
• Koulutusten kustannukset, sijaisjärjestelyt sekä pitkät etäisyydet estävät eniten koulutuk- siin osallistumista Koulutuksiin osallistumisen esteet vaikuttavat lisääntyneen vuodesta 2017 vuoteen 2019.
• Kiire on perusopetuksen vastaajaryhmillä eniten koulutuksiin osallistumista estävä tekijä suhteessa muihin:
• Keskusteluissa opettajat toivat esiin, että oppimiskäsityksen mukaista opetuksen toteuttamista estävät työrauhahäiriöt, oppilasryhmien heerogeenisuus, suuret ryhmät ja riittämättömät mahdollisuudet antaa tukea sitä tarvitseville oppilaille. Suuren ryhmäkoon vuoksi oppilaiden omien opinpolkujen tukeminen on opettajien mukaan vaikeaa. 
• 
Perusopetuksessa opettajia harmitti, että monialaiset oppimiskokonaisuudet veivät aikaa heille tärkeältä tuntityöskentelyltä 
• Yhteistyötä estävät rakenteelliset seikat kuten lukujärjestys.
• Arjen järjesämisen vaikeudet.

Millaisia suosituksia Karvi antaa?

 


Arviointiryhmä on laatinut arvioinnin tulosten pohjalta seuraavat kehittämissuositukset: 

1. Opetussuunnitelmiin liittyvää koulutusta, tukea ja ohjausta paikalliselle tasolle on oltava enemmän. 

2. Esi- ja perusopetuksen järjestäjien, esiopetusyksiköiden ja koulujen tulee systemaattisesti kerätä arviointi- ja seurantatietoa sekä hyödyntää sitä toimintansa kehittämisessä. 

3. Laaja-alaiseen osaamiseen liittyviä tavoitteita ja konkreettisia toimintatapoja tulee selkeyttää ja täsmentää. 

OPS-arvioinnin mukaan vaikuttaa siltä, että käsitetasolla laaja-alaisen osaamisen, opetuksen eheyttämisen ja (monialaisten) oppimiskokonaisuuksien yhteyksiä ja eroja olisi vielä hyödyllistä selkeyttää.  

4. Esiopetusyksiköiden ja koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria on vahvistettava siten, että yhteistyökäytänteet nivoutuvat osaksi jokapäiväistä toimintaa. 

5. Oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin tulee saada enemmän tukea. 

6. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanoon on varattava riittävästi lisäresursseja sekä kansallisella että paikallisella tasolla. 

7. Koulutuksen ohjausjärjestelmän eri toimijoita ja sidosryhmiä osallistavaa ja dialogis- ta työskentelyä tulee jatkaa opetussuunnitelman perusteiden käyttöönoton aikana. 

On tärkeää, että opetuksen järjestäjät, esiopetusyksiköt ja koulut palaavat OPS:n pariin säännöllisesti. 

Dialogista työskentelyä kannattaisi siksi jatkaa myös opetussuunnitelman käyttöönoton aikana. 

KIITOS mukavasta seminaarista!