Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

torstaina, kesäkuuta 16, 2016

Espoolaiskoulujen ankeuteen tarvitaan rohkeita ratkaisuja

EILEN oli viimeinen kokous, jossa minulla oli mahdollisuus vaikuttaa politiikan keinoin Espoon koulutila-ankeuteen ennen ns. kesälomia. Sain nimittäin istua oman poliittisen ryhmäni edustajana ns. kehys- neuvotteluissa.

ANKEUS - johon lastun otsikossa viittaan- johtuu kahdesta pääsyystä: Espoossa on tingitty koulu-rakentamisesta, kiinteistöjen kunnossapidosta ja hoidosta sekä peruskorjauksista jo 90-luvun lamasta alkaen.

SIITÄ palkkana  on ns. korjausvelka.  Espoossa väestöön suhteutettu korjausvelka on nyt 457 euroa ja perusparannustarve 653 euroa / asukas. Summat eivät olisi  kohtuuttomia, jos olisi halua ja rahaa kuroa se umpeen. Näyttää kuitenkin  siltä, että kumpaakaan ei ole riittävästi.

Lisäksi yllättäen ja pyytämättä on jouduttu  sulkemaan kouluja ja järjestämään oppilaille hätäväistotiloja. Päättyneenä lukuvuonna väistöissä oli 3600 oppilasta. Ennuste ensi lukuvuodeksi on samaa tasoa.

Väistötilat maksavat vuokrina maltaita. Jotta kaupunki voisi reagoida yllättäen vuoden aikana nouseviin korjaus- ja väistötarpeisiin  ilman, että investointilistalle sijoitetut hankkeet putoaisivat sieltä pois,  määrärahareserviä tulisi olla virkamiesten mukaan vähintään noin 10,0 milj. euroa / vuosi. Kehysneuvottelujen myönteinen uutinen olikin, että kaupunginjohtaja on tähän valmis "hätävarauksena"kolmen seuraavan vuoden ajan.

TOINEN  ankeutta aiheuttava tekijä on oppilasmäärän kasvu. Yksin sen vuoksi Espooseen tulisi rakentaa lukuisia uusia kouluja.

KUN nämä kaksi ankeutta pannaan yhteen, sivistystoimen ilmoittaman toimialan hanketarpeen ja 10 seuraavalle vuodella varattujen rahojen ero noin 132, 456 milj. euroa!!! Rahaa koulurakentamiseen ja korjaamiseen tarvittaisiin siis keskimäärin 13 miljoonaa enemmän joka vuosi kuin investointikatto sallii.

KUN lisärahaa ei ole luvattu, tilakeskus yrittää parhaansa hankalassa tilanteessa. Se uskoo salkuttamiseen, sähköiseen huoltokirjaan, tyyppikouluihin, uusiin toteutus- ja rahoitusmalleihin,  palveluverkon tehostamiseen ja koulujen täyttöasteen nostaamisen. Hyvä, että on uskoa. Vuorolukua kannattavat vain persut.

NÄMÄ kaksi perusankeutta ja koulutilojen kohtuuton vuokrataso ovat johtaneet jo vuosia siihen, että koulun perustehtävään eli opetukseen on käytettävissä yhä vähemmän rahaa. Sivistystoimenjohtaja esitti neuvotteluissa kurjia tilastotietoja.

Katoan nyt etsimään Salvador Dalia.
Palaan asiaan kesäkuun lopulla.
Perusopetuksessa yhden oppilaan hinta on nyt suomenkielisessä opetuksessa  9575 €. Tästä opetukseen saadaan käyttää (vain) 5698 €. Vuokriin kuluu  2582 €, tieto- ja viestintätekniikkaan 343 € ja muuhun (mm. ruokaan 952 €).

Jo usean vuoden ajan opetukseen aidosti käytettävä raha on pudonnut noin 100 €/oppilas juuri näiden ns. sisäisen laskutusten hintojen nousun vuoksi. 100 € voi tuntua pieneltä summalta. Sehän tarkoittaa vain 50 senttiä/oppilas/päivä. Mutta jos asiaa tarkastelee koulun tasolla, niin 100 euron pudotus merkitsee 320 oppilaan koululla 16 vuosiviikkotunnin leikkausta. Eli suomeksi: kolmessa vuodessa on menetetty jo 1,5 - 2 opettajaa/koulu.

LOPETTELEN  näihin ankeilta tuntuviin ajatuksiin. Vuoden 2017 budjettia ei ole vielä lyöty lukkoon.

Kaikki Espoon pedagogit- liittykää yhteen!




Ei kommentteja: