Hyvää Halloweenia!

 

 A nglosaksinen perinne  näyttää kotiutuneen Suomeen. Ainakin kouluihin. Hullutellaan tänään.  Viikonloppunna vakavoidutaan ja viedään kynttilät  poisnukkuneiden haudoille.

Terkkuja kouluvaarilta

 L okakuun viimeinen kouluvaaripäivä sovittiin  keskiviikoksi. Päivä alkoi klo 8.15  ja päättyi klo 13.30. 

  

Koululle taas autolla. Sen verran märkä aamu. Päivä avattiin katsomustunneilla. Nyt tutustuttiin vanhan ajan juutalaisten tapoihin ja opittiin uusia sanoja kuten rabbi ja toora. Ussan eKirjan tuntipaketti oli kivasti rakennettu.Ja aikaa jäi klassiselle vihkotyöllekin.

Klo 9 tsekattiin päivän ohjelma. Tänään oli luvassa kaksi yllätystä: ihan uusi koululounas: Pita-leipä. Sen täyttämisestä lautaselle oli ihan ohjeetkin. Toinen ylläri olisi yhteinen tunti Mirva-opettajan (Nooran entisen) luokan (5b) kanssa. 

Sitten hommiin. Oli enkun tunti ja Halloween-leikki, tanssi ja väritystehtävä.  Kyllä värikyniä kului. Onneksi kouluvaari heti niitä teroitella. 

Kello pirisi 9.45. Alkoi välitunti. Se sai viettää myös koulun kirjastossa lukemalla. Kiva tapa, "Lukeminen kannattaa aina".

Sitten kaikki sisään, käsienpesun kautta jonojärjestykseen ja koululounaalle. Lapset tykkäsivät pitasta, vaikka . Ihan helppoa sen täyttäminen ei kaikille ollut.

 

Pikkutauko luokassa ja sitten ekaluokkalaisten omalle  välitunnille. Tällä viikolla sai taas mennä myös lähimetsään. 

Sitten takaisin luokkaan. Ennen siestaa oli ypiä. Kuultiin, kuinka eläimet valmistautuvat talveen.Vähän kerrattiin  treenattiin R-kirjainta. Kouluvaari sai oman lukukaverin.  Ja vielä vaihtotunti. 1a:n oppilaat tulivat opettelemaan enkkua ja 1b pääsi musatunnille.

Puolen tunnin siestan jälkeen oli se isojen kanssa pidetty yhteinen tunti. Pienet näyttivät lukuosaamistaan isoille pienissä ryhmissä ja päinvastoin. Voi sitä pikkusilmien kiiltoa. Oikein kivaa. Tunnin lopuksi vielä laulettiin ja tanssittiin yhdessä riemukas laulu, jossa mallia otettiin videolta. Laulun keskeinen message oli lämmin: jokainen saa olla, mitä on. Lapsia oli lähes 50, meitä aikuisia monta. Joten ihmekös että kaikki sujui hienosti.

Sitten  tuttuun tapaan tavarat reppuihin. Tuolit päydän reunalle. Ja heipat

Kouluvaarilla oli taas kiva päivä. Tänään meitä aikuisia oli luokassa tosi monta, mutta ei yhtään liikaa. Koululla oli myös apukäsinä kaksi koulumummia.

Kiitoksia taas Auroran Koulun väelle  ja  1b-luokalle Nähdään taas ensi viikolla.

  

Viikkoraportti 43

 +)   Siisti viikko. Ei köynyt aika pitkäksi  :-(  Syksyinen viikko- onneksi ei kauhean kylmä

Maanantai 20.10.

Leppoisa aamu. Eläke tilille. Lounaaksi omia lihapullia. Riku piipahti. Renkaanvaihto edessä. Nyt on PED0032 arvosanat kirjattu Sisuun Se oli siinä. Postia eläkeläisyhdistyksille joulutyöpajasta. TSL siis etenee. Illalla niin kutkuttavaa Solsidan-sarjaa.

Tiistai 21.10.

 

Ahkera aamu. Kouluvaaripäivä. Lounaaksi riitti vielä ihania lihapullia.  Päikkärit. Viestinnän toimikunnan kokous klo 17-19. Iloinen kokous. Perinneseuralle esityslistan pohja hallituksen jäsenille. Pitkästä aikaa palapeliä. 

Keskiviikko 22.10

OpeUran palaveri klo 10-12 Siltavuorenpenkereellä. Kaupan kautta kotiin. Hyvää S-kaupan jauheliha-kaalilaatikkoa. Sitten yhdistysasioita. klo 17.30 alkoi Demarien ylimääräinen edustajiston kokous. Minä etänä avaamassa, sitten pj-hommat Aaltosen Jyrille. Pitkät keskustelut Länsiradasta. Löhetettiin Mediatiedote.

Torstai 23.10. 

Oma päivä. Tein To-Do-listaa. Hyvin etenee. Tänään TSL- "Myyntikirjeet" Luvin palvelukeskuksiin. Kiinnostaako digitaalinen joulutyöpaja? Yhteyksiä on otettu viikon ajan. Hiljaista on. Lounaaksi Hesburgeri n juustohampurilaisateriat.  TSL-kokouskutsu hoidettu. OpeUran dataa hiottu.

Perjantai 24.10. 

 

2 kuukautta muuten jouluaattoon. Ajetltiin Helsinkiin juuri avutun Meilahden taidehallin  taidenäyttelyyn. Oli valokuvia ja maalauksia. Halli  olikin pitkän aikaa kiinni sisäilmaongelmien vuoksi. (Kuvassa yksi Nanna Suden maalauksista). Lounaaksi Töölössä Taidehallissa lohikeittoa. Kaupan kautta kotiin. 

Illalla esikoinen kävi panemassa kesärenkaat luolaan.

 Lauantai 25.10.

Herätys ajoissa. Mb:llä Haikon Kartanoon klo 10-16 EKOAY:n päättäjätapaamiseen. Sumuinen oli menomatka. Paljon tärkeää tietoa erityisesti uudesta tuen järjestelmästä. Yöksi en jäänyt. Kirjoitin tilaisuudesta erillisen blogilastun sunnuntaina.  

Illalla telkkarista elämäni biisiä. Jänniä tarinoita. Biisit ei niinkään.

Sunnuntai 18.10.

Harmaa päivä. Mutta samalla paluu talviaikaan. Sai yhden tunnin lisää.  Sukeltelua vielä kerran. 80-2020-lukuihin. Sitten teksti Rokan Pekalle petrattavaksi.. Lounaaksi hyvää paistia ja valkosipuliperunoita. Kun vielä laitoin TSL-tiimille matskua, sanoisinko, että hyvä Martti. Unilääkkeeksi "Sunnuntailounas"

Terveisiä EKOAY:n koulutus- ja vaikuttamisseminaarista

 

Espoon ja Kaunaisten opettajat kutsuivat toisen kerran virkahenkilöitä ja poliitikkoja  koulutus- ja vaikuttamisseminaariin Haikon kartanoon.  

Seminaarin juuret ulottuvat 1980-luvun lopun yhteysopettaja-risteilyihin. 2000-luvun alussa silloin puheenjohtajana toiminut Hannu Suntio  keksi kutsua mukaan päättäjiä.   Vuorovaikutus-tapahtumien perusidea oli luoda foorumi dialogille.  

Perinne jatkui vuoteen 2023 saakka. Se keskeytyi vain kerran koronakriisin vuoksi syksyllä 2020. Tuolloin seminaari pidettiin  Katajanokalla maissa. 

Itse olin mukana risteilyillä ensimmäisen kerran vuonna 1989, ja vedin kuvioon kuuluvia päättäjädeittejä vuodesta 2005 aina syksyyn 2013 saakka. Olin siis tänä syksynä  Haikossa taatusti kokenein seminaarilainen :-)

Seminaari on kaksipäiväinen. Itse kuuluin niihin, jotka olivat mukana vain lauantain. 

Seminaariin saatiin EKOAY:n hallituksen jäsenten lisäksi noin 80 yhteysopettajaa.  Meitä kutsu-vieraita oli parikymmentä. Poliitikkoja taisi olla kaikista puolueista.  Demareita kartanossa oli viisi:  Elina Kokko, Markku Lievonen, Markku ja Pauliina Sistonen ja minä. 

Lauantain ohjelma

Varsinainen ohjelma alkoi klo 10.30 ja päättyi klo 16.  Välissä oli 45 minuutin lounas.

Ensimmäinen osa

Ensimmäinen osan päivää muo-dostivat lyhyetalustuspuheen-vuo-rot. Minna Mäkelä ja Anu Vilkki toivottivat kaikki tervetulleiksi ja avasivat seminaarin tarkoituksia.

Kutsuvieraista oman puheenvuo-ronsa käyttivät Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan puheen-johtaja Mia Laiho, Kauniaisten vastaavan valiokunnan puheenjohtaja Elina Moisisto ja perus-opetuksen johtaja   Juha Nurmi. 

Puheenvuoroissa korostettiin, että Espoo   haluaa panostaa lapsiin ja  nuoriin. Opettajien osaamista arvostetaan, ja sitä halutaan kehittää. Espoo- tarinassa  jokainen lapsi ja nuori saa kasvaa omaan parhaimpaansa. Espoo on lasten ja nuorten pääkaupunki.  Huolissaan ollaan lukutaidon heikkenemisestä. Suomalais-nuorista vain 56 % saavuttaa tyydyttävän tason (tason, jolla selviää)  lukutaidossa Haasteita tuo myös se että vieraskielisiä on Espoossa jo 32 %. Sekin tunnistettiin, että oppimisen tuen uudistus myllertää. Mutta myös omasta jaksamisesta on pidettävä huolta.  Ei pidä tavoitella erinomaisuutta.

Hyviä uutisia  kuultiin tiloista.Seuraavan 10 vuoden aikana perus-korjataan  ja lisärakennetaan 10 koulua  ja 4 kokonaan uutta koulua

Tämän jälkeen esiteltiin loput kutsuvieraat. Jokaisen piti tiivistää  kolmella lauseella,  mitkä ovat tärkeimmät asia, josta toivoi keskus-telua opettajien kanssa tässä seminaarissa?  Yleisimmät toiveet olivat: Mitä opettajille kuuluu? Miten oppimisen tuen uudistaminen on käynnistynyt? Mikä on koulujen todellinen resurssitianne?

Toinen osa

Sitten alkoivat ns. deitit.  Kutsuvieraat oli jaettu neljään ryhmään ja joka  ryhmällä oli oma keskusteluteemansa:

Ryhmä 1: OPPIMISEN TUEN UUDISTUS. 

Ryhmä 2: MONIKIELISET OPPILAAT KOULUSSA. 

Ryhmä 3: HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS KOULUSSA

Minä olin ryhmässä 4: RAHOITUS JA RESURSSIT.  Tähän ryhmään kuuluivat Mia Laiho (kok), Martti Hellström, (SDP) Aili Pesonen (Kesk), Anu Kantola (Vihreät), Juha Nurmi, Petri Lindroos (OAJ) ja Satu Mollgren (kok, Kauniainen).

Opettajatkin oli jaettu neljään ryhmään; Me keskustelimme  tästä teemasta heidän kaikkien kanssa.  Eniten aikaa käytettiin  koulujen resurssikaavan  toimivuuteen ja tuen resursseihin. Niistä riitti huolta. Juha Nurmi avasi resurssilaskun excelliä ja lupasi, että siihen tehdään korjauksia, jotta kaikissa kouluissa olisi resursseja oikeudenmukaisesti.

Kolmas osa

Lauantain viimeinen tunti oli varattu OAJ:n puheenvuoroille. Petri Lindroos kertoi valta-kunnallisesra tilanteessa. Meillä on iso  huoli: tyhjenevät  kunnat, josta seuraa että  opettajatarve  vähenee. 

Palkkakehityksestä oli hyviä uutisia: Kolmivuotisen  palkka-ohjelman  2025-2028 aikana  palkat nouseva 9,17 %.  Opetusvelvollisuuksien oikeucdenmukaistaminen  ei valitettavasti edennyt

Sari Jokinen on uuden oppimisen tuen erityisosaajia. Hän osasi sanallistaa uudistuksen keskeiset tekijät ja myös resursseihin liittyvät haasteet. Laitoin itselleni ylös mitä niistä ehdin (toki omin sanoin)

• Uusi malli on kolmikerroksinen: 
• Kaiken pohjana ovat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt (mm. ryhmäkoot ja jakotunnit). Samassa (tavallisessa) opetusryhmässä ei voi olla kuin 5 erityisopettajan antamaa oppilaskohtaista tukea tarvitsevaa oppilasta). Opetuksen järjestäjän on turvattava nämä järjestelyt. Se vaatii resursseja.   
• Seuraava  kerroksena on ryhmäkohtainen tukimuodot. Siihen kuuluvat opettajan antama yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan (koko luokalle) antama opetus muun opetuksen yhteydessä.  Joksikin aikaa voidaan muodostaa myös joustava ryhmä. Tänä lukuvuonna (ainakin) joka koululla on oltava ryhmäkohtaista tukea varten korvamerkitty resurssi. Espoossa se tarkoittaa keksimäärin 3 tuntia viikossa/luokka. Espoossa lisäksi myös tukeen ”määrärahaexcellissä” muitakin kohtia mm.  alueen haastavuus
• Huippuna on oppilaskohtaiset tukitoimet (erityisopettajan antama opetus): Oppiaineen yksilöllisitäminen on viimeisiä keinoja. Uusi nimi: oppimäärä rajaaminen. Näihin ei tullut lisäresursseja valtiolta.

Laki tai OPH eivät vaadi kirjaamaan ryhmäkohtaisia tukia oppilaskohtaisesti

Tuen uudistus lisää erityisopettajien yhteistyötä luokan- ja aineenopettajien kanssa.  

Erityisopettaja voi jatkossa antaa opetusta sekä muun opetuksen yhteydessä että pienryhmässä ja antaa myös kokoaikaista opetusta pienryhmässä yksittäisissä oppiaineissa-  jos hänellä on siihen oppiaineeseen pätevyys. Tällöin laaja-alainen erityisopettaja voi opettaa kokonaisia oppiaineita ja olla arviointivastuussa.

Erityisluokkamuotoiseen opetukseen uudistuksella ei ole suurta  vaikutusta. Erityisluokissa opiskellaan jatkossakin erityisluokanopettajan opetuksessa kokoaikaisesti useita oppiaineita. 

 

Yhteenvetoa huolenaiheista

Kokosin kuulemani perusteella listaa  huolenaiheista, joihin tarvittaisiin  ratkaisuja.

• Opettajien ei tarvitse kirjata ylös, kuka saa ryhmäkohtaista tukea (vaikka moni virasto näin vaatii).
• Vaativan tuen oppilaille  (mm. kehitysvammaiset) tarvitaan lisää resursseja, 
• Aggressiivisesti käyttäytyville pikkulapsille pitäisi olla kuntoutumispolku. Sairaalakouluihin lisää paikkoja?
• Laaja-alaisille erityisopettajille tulisi järjestää mahdollisuus suorittaa ns. monialaiset opinnot.
•  Koulujen saama resurssi polarisoi kouluja. Osa saa liian vähän. Osa jopa liian paljon. Tulisi ottaa huomioon muutakin kuin sosiaaliekonominen tausta. Ns. hyvillä alueilla voi olla esim. lastenkoteja, joista kouluun tulee hyvin haastavia ja paljon tukea tarvitsevia oppilaita.
• Opettajat tarvitsevat selkeitä ohjeita ja täydennyskoulutusta (työajalla).

 

Tukea on tulossa kouluille:  Täällä on sairaalakoulu ja  Aarnivalkean koulussa  on kuntouttava piste.  Tulossa on toinen kuntouttava piste.

Kiitos hienosta päivästä, EKOAY. Kuulimme, mitä opettajille kuuluu.  Ensimmäisen päivän iltaohjelma ja huomisaamu jäivät minulta väliin. Varasin itsekkäästi aikaa ihan omalle perheelle. 

Mediatiedote: Espoon demarit kriittisia Länsiradalle

Tiedote 23.10.2025, julkaisuvapaa heti 

Länsiratainvestointi ei ole vielä päätöskelpoinen, linjasi Espoon sosialidemokraattien kunnallisjärjestön ylimääräinen edustajisto 22.10. Länsiradasta tarvitaan ennen lopullisen päätöksen tekemistä lisää tietoja ja virkavastuulla valmisteltuja vaikutusarvioita. Tiedon kasvaessa voi kriittisyys muuttua hankkeen tukemiseksi.

Espoon sosialidemokraatit ry:n edustajisto ei päättänyt 22.10. demareiden lopullista linjaa Länsirataan. Edustajiston kokouksessa käytiin keskustelua ja ohjeistettiin Espoon sd-valtuustoryhmää jatkovalmistelussa. Länsiratapäätöksen odotetaan olevan Espoon valtuuston päätöspöydällä marraskuun kokouksessa.

”Demarit vaativat ennen lopullista päätöksentekoa mm. oikeutta tutustua valtion kanssa tehtävään sopimukseen ja virkavastuulla tehtäviä talous- ja yhteiskunnallisia vaikutusarvioita. Nykytiedoin edustajisto kehotti Espoon demareiden valtuustoryhmää vastustamaan länsiratainvestointia”, kertoo edustajiston kokouksen puheenjohtajana toiminut Espoon sd-valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Juri Aaltonen. 

”Länsirata on kallis investointi, mutta se tuottaisi Espoolle laajasti maanmyyntituloja Histan alueelta. Kuluja aiheuttaisi erityisesti kunnallistekniikan rakentaminen. Näistä taloudellisista vaikutuksista on saatava virkavastuulla tehty arvio ennen päätöksentekoa. Paljonko investointi lopulta espoolaisille maksaisi? Kyse on myös Espoon kasvun suunnasta. Pitääkö kaupungin kasvaa ja jos pitää, niin minne? Tiedon kasvaessa voi kriittisyys hyvinkin muuttua hankkeen tukemiseksi”, analysoi Aaltonen edustajistossa käytyä keskustelua.

Vierailijat Turusta ja Lohjalta 

Espoon Sosialidemokraatit ry:n edustajiston kokouksessa Länsirataa oli esittelemässä mm. Turun pormestari Piia Elo (sd) ja kansanedustaja Joona Räsänen (sd). 

”Edustajisto sai hyvän katsauksen Turun ja Lohjan tavoitteista ja valtakunnallisista hyödyistä liittyen Länsirataan. Esittely avasi erinomaisesti Länsiradan vaikutuksia laajalle alueelle”, toteaa kokouksen avannut Espoon Sosialidemokraatit ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Martti Hellström.

”Edustajiston linjaukset ovat hyvä osoitus Espoon demareiden demokraattisesta päätösprosessista. Jäsenkuntaa otetaan aktiivisesti mukaan päätöksentekoon. Tämäkin edustajiston kokous ohjeisti hyödyllisellä tavalla valtuustoryhmäämme vaikeassa päätösasiassa”, sanoo Espoon Sosialidemokraatit ry:n hallituksen puheenjohtaja Maria Rajala.

Lisätietoja:

Maria Rajala, 
Espoon Sosialidemokraatit ry, puheenjohtaja, 040 154 8585

Juri Aaltonen, 
edustajiston kokouksen puheenjohtaja, Espoon sd-valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, 040 553 8536

Kouluvaarin terveisiä

 

 S yysloma takana, siis  takaisin kouluun.  KOuluvaaripäivä  osui nyt tiistaille. Se on 1b-luokan toinen pitkä koulupäivä. Koulupäivä alkoi klo 9  ja päättyi klo 14.15. 

  

Koululle täutyi tulla taas tällä kertaa autolla. Oli siksi viileä aamu ja tielle pudonneet lehdet tekivät siitä Vespalle liian iukkaan.

   

Kello 9 alkoi eka suomen tunti - päivän ohjelman avauksen jälkeen. Tänään suomen tunteja  oli kaksi. Ekaölöa pidettiin lukutaitotesti. Kaikilla jaettiin moniste, ja siihen piti tunnistaa opettaja lukeman sanan alku-tai loppuääntiö, alku-tai lopputavu. Hyvin keskityttiin. Paikalla oli myös erityisopettaja tarkkailemassa. Näin huomataan ne, jotka tarvitsevat vielä harjoittelua.

Sitten olikin klo 9.45, ja siirryttiin ulos- paitsi kirjastofriikit. 10.15 takaisin luokkaan, käsien pesu  ja sitten syömään herkkulounasta; kasvisfajitasta. Sitten ekaluokkien omalle välkälle,  jossa koko piha vekottimineen oli omassa käytössä. Ja 20 minuutin kuluttua sisälle.

Nyt oli vuorossa matikan tunti.  Harjoiteltiin tosi monipuolisten tehtävien avulla yhteenlaskua pienillä luvuilla. Tunti päättyi parikisaan- kouluvaarikin sai olla pari.

Puolen tunnin siestan jälkeen oli päivän. toinen suomen tunti. Nyt opeteltiin kirjoittamaan oikein N ja n. Kirjoitettiin kädellä, jaloilla ja nenälläkin. Ja sitten kynällä työkirjaan. Hyvin eteni,  ja neljä aikuista kierteli ihailemassa käden jälkiä. Kun paikalla oli erityisopettaja, niin. tällä tunnilla (kuten päivän ensimmäiselläkin) saatiin uuden tuen lainsäädännön mukaista ryhmäkohtaista tukea. 

Päivän viimeinen tunti oli käsityötä. Käsityössä ei näillä ekaluokilla pidetä jakotunteja, vaan kaksi opettajaa on pariopettajina. Työn alle pantiin Halloween ompelutyö, jossa harjoiteltiin langan neulottamista ja juokutettiin sitä neulanreistä toiseen kartongista tehdyn lepakko/haamu/kurpitsa-kuvion "ääriviivoiksi". Edellisen kerran kouluvaari teki vastaavaa vuonna 1962 Vallilan kansakoulussa. Pitkälle päästiin.

Sitten tavarat  laukkuihin, tuolit paikoilleen ja kotimatkalle.

Hyväntuulinen päiva. Olipa upeaa nähdä oppitunteja, joilla oli näin paljon aikuisia lasten apuna. Koulussa oli muuten samaan aikaan vieraina opettajia Vietnamista. Kivaa, että nykyään vierailuisännöinnistä koulu saa pienen summan rahaa. Sitä, kun ei ole koskaan liikaa. 

Kiitoksia taas Auroran Koulun väelle  ja  1b-luokalle Nähdään taas ensi viikolla.

  

Näkemiin PED0032!

Minulla oli ilo saada vetää vielä tänä syksynä aikuis-kasvatuksen opiskelijoille nasta kurssi PED0032 teemana ainedidaktiikka. 

Itse asiassa olen saanut saman ilon viisi kertaa. Ensimmäinen kerta oli varmaan syksyllä 2021. Tänä syksynä iloa lisäsi toinen kerran se, että luentojen lisäksi sain vetää toisen  kerran myös ryhmäosuuden. Yhteeensä opetusta oli 38 tuntia. (Ei kannata kadehtia palkkaa; käteen jäi noin 20 €/tunti). Tänään kävin kirjaamassa Sisuun opiskelijoiden arvosanat. Homma hoidettu.

Ainedidaktiikka1- kokonaisuudessa perehdytään omien opetettavien aineiden didaktiikkaan ja käsitellään ainedidaktiikan peruskysymyksiä.  Omassa ryhmässäni oli 21 opiskelijaa. Tämä ryhmä erosi muista ryhmistä siinä, että muilla oli pääaineena jokin peruskoulussa tai lukiossa  opetettava oppiaine. Omalla ryhmälläni pääaine oli aikuiskasvatus/yleinen kasvatustiede. Ei siis ollut yhteistä ainetta, jonka omaan  ainedidaktiikaan olisi voinut keskittyä eikä yhtä perusopetuksen opetussuunnitelmaa.  

Niinpä sovin kurssin vastaavan yliopistolehtorin kanssa, että saamme  tehdä syvemmän sukelluksen yleisesti  ainedidaktiikkojen maailmaan osana  didaktiikkojen kokonaismaailmaa. Tentin sijaan kukin tuotti oman opettajan käyttäteoriansa prosessikirjoituksena. Näin  toimittiin luennoilla. 

Ryhmäkerroilla jokaista sparrattiin suunnittelemaan ja pitämään noin 10 minuutin miniopetustuokio- josta annettiin myös vertaispalautetta. Edettin tavoiteasennasta, aineksen muokkaukseen, kokonaisuuden episodeihin, työtapoihin ja oppimistulosten arviointiin.

Kirjasin  tähän vielä ylös ainakin itselleni mielihyvää tuottaneita didaktisia  ratkaisuja,joista monien juuret ovat 1990-luvun yliopistopedagogisessa reflektiossa.

• Aktiiviset työtavat. Luennoitsija ei saanut pölöttää kuin 15 min. yhteen pötköön. Merkittävä osa ajasta käytetttin tutkivaan lukemiseen ja  pienryhmäkeskusteluihin.
• Elämäntilanteissa joustaminen.
• Kannustavuuden korostaminen kaikessa   formatiivisessa palautteessa (myöns vertaiset)
• Kunkin session tavoitteiden esittely ja struktuurin jäsentely.
• Kertaus: Repetitio mater studiorum est.
• Maltillinen huumorinkäyttö.
• Miniopetustuokiot - niiden vertaistuettu suunnittelua ja palaute.(alkuaihio sijaiskurssit 1980-luvulla)
• Monipuolista materiaalia: Aforismeja. Diapaketit jojaiselle.Netissä olevia tietopankkeja (esim. lyhennelmiä klassisista didaktiikka-teoksista ja erilaisten työtapojen esittelyä )  Videoita (vuonna 2020 kuvatut didaktiikka-luennot, jossa asiantuntijoina Riitta Jyrhämä, Pertti Kansanen ja Kari Uusikylä ), 
• Opettajan (siis minun)  toiminnan mallintaminen (omien ratkaisujen perustelu ääneen,  omien aiempien mokien ääneen analyysi)
• Pelisäännöt käytiin läpi ekalla kerralla. Niistä pidettiin mahdollisimman tarkasti kiinni-
• Prosessikirjoitettu ja myös vertais- ja kouluttajaarvioitu lopputyö, jossa harjoiteltiin akateemisen artikkelin muotoseikkoja.
• Ryhmäyttäminen. Jatkuvia parityötuokioita vaihtuvan  parin kanssa 
• Sisällöt: Isona kuvana didaktiikan kehä ja ainedidaktiikan kehä (prosessi tieteestä ja koulutuspolitiikasta opsiin ja koulun arkeen, sen tutkimukseen ja koulutuspolitiikan päivittämiseen)
• Tavoitetasojen sanallistaminen eri lopputuotosen arvosanoihin ja mahdollisuus nostaa arvosanaa, jos alkuperäinen ei vastaa opiskelijan omaa tavoitetasoa (tässä kaikki nostoa yrittäneet onnistuivat).
• Yhteissuunnittelu. Kävimme eka kerralla kurssille asetetut tavoitteet läpi, ja painotimme teemoja sen mukaan, mitä opiskelijat pitivät itselleen hyödyllisenä.

Kuinkas kaikki sitten sujui?  Kuin Strömsössä. Laitteet toimivat. Tilat olivat hyvät. Kurssilaiset olivat erittäin aktiivisia, lahjakkaita ja rohkeita.Vaikka yliopistolla ei ole enää pakkoa osallistua luennoille ensimmäistä kertaa lukuunottamatta, suurin osa tuli. Kaikilla oma elämä ei sitä mahdollistanut.  Ryhmäkerroille tultiin, kuten kuuluukin. Tunneilla oltiin läsnä ei vain paikalla päivistystilassa. 

Viimeisellä kerralla arvioitiin  yhteistä onnistumistamme sormiäänestyksellä (1-5). Vitosia oli eniten.

Ymmärsin saamistani mail-viesteistä, että yhdessä valitsemamme konsepti koettiin tosi hyväksi ja että yhteinen toimintamme jopa vahvisti monen uskoa omaan opettajuuteensa. 

Posket punotti, kun sai lukea, että "Haluaisin vielä erikseen sanoa, että kiitos todella inspiroivasta ja hyödyllisestä kurssista! Uskaltaisin sanoa, että kurssi oli yksi parhaimmista missä olen koko yliopistourani aikana ollut, joten kiitos siitä."

Lopputuotosten taso oli käsittämättömän korkea- niin käyttöteorioissa kuin opetustuokioissa.

Tunteita liikkuu. Hienoa päättää vuosina  1979-1980 alkanut keikkatyö (palkattuna) opettajankouluttajana yliopistolla  tällaisiin tunnelmiin. Eli se oli sitten siinä.

Viikkoraportti 42

 

 +)   Syyslomaviikko etelän kouluissa. Aika viluista. Itsellä aikaa rästeille. Tuli  moni juttu valmiiksi.MB katsastettu. :-(  Oli  takaiskujakin. MB:n akku.  Rahaa meni 

Maanantai 13.10.

Leppoisa aamu. Vaimo Ainoaan ja itse Alexandriaan. Lounaaksi kanaa ja patonkia. Aikaankin saatiin: PED0032 korotustuotokset on luettu ja arvioitu. ProRector ALV-jutut selvitetty. Laskuja maksettu. Päivälliseksi kuumaa broileria. TV-viihteksi viimeinen jakso hyvää ruotsalaista sarjaa. Odotellen kautta 2.

Tiistai 14.10.

 

Ahkera aamu. PED0032-arvosanat korottajille tiedoksi. TSL.-työpajan myyntikirje. Syventymistä illan paneelin teemaan. Vespalle varattu talviluola ja MB:lle katsastus.  Valmistautumista torstan OpeUra-tapaamiseen.

Illalla paneeliin IsoOmenaan pohtimaan keinoja vahvistaa maahanmuuttajien suomen kielen oppimista. Päästin oikein Bangladeshin TV:oon. Sitten kotiin ja aikamatkalle 1990-2000-luvuille.  

Keskiviikko 15.10

Oikein hitaasti ylös. Maisteriluokanopettajien vuosikymmenet kokoon ja Pekalle. Vielä paikataan. Puoliltapäivin AmosRexiin Marjun ja Norpan kanssa kiipelemään seinälle.  Sitten syömään niin maukasta lohta Kamppiin. SDP-asioiden hoitoa. Jäsenkirje tuli laatikkoon.

Himassa TSL-joulupajan myyntikirje eteenpäin.

Torstai 16.10. 

OpeUran Pekan kanssa ensi viikon palaverin valmistelua Siltavuoren-penereellä. Edettiin. Lounaaksi kaupan tulista jauhelihakeittoa ja lämpimiä juustoleipiä.  

Sitten jai Mr. Teon leffaan. Selloon. Olen Isä osaa- fani. Tykkäsin tästäleffasta tosi kovasti.Sydämellinen lämmin komedia. Niin piti pian 9-vuotias pojanpoikakin. Sen sijaan en todellakaan tykännyt Hesarin leffakritiikistä  Niin ilkeästi kirjoitettu.  Oikein hävetti.

Perjantai 17.10. 

 

MB.:n (vm. 2012)  katsastus Kontissa.. Pari kertaa on hylätty. Viime syksynä jopa ajokielto. Nyt kaikki oli kunnossa.  Huh. Näin yöllä oikein painajaista, ettei olisi. Palautin kirjastoon vanhat didaktiikka-kirjat.

Ajeltiin sitten Jumboon. Kyllä oli porukkaa isoja ja pieniä.Kiinalainen ravintola umpitäynnä. Ruokakassit täyteen ja päiväunille. Illalla TVstä ruotsalaista Solsidanhupisarjaa.

 Lauantai 18.10.

Viileä päivä. Vakavia liikenne-onnettomuuksia Suomessa. OpeUra-hommia. Ja pihatöitä. Lounaaksi kotitekoista sipulikeiittoa, Todella hyvää. MB:n akku hyytyi. Oli vaihdettava. Illalla "Elämäni biisiä". 

Sunnuntai 19.10.

Nousu jouluun alkaa pian. Aurinkoinen syyspäivä. OpeUran vuosikymmenten kuvaus valmiiksi ja mailissa tiimille. 

Sitten Teon 9-vuotisjuhliin Kurttilaan. Hyvää muonaa oli ja vieraita ja tuttuja.

Päivälliseksi hyvää sipulikeittoa. Vähän haahuilua. Tv:stä Solsidania jne.