Terveisiä kiinalais-suomalaisesta PDC-seminaarista

 T erveisiä Kumpulasta Kemian Kampukselta.  Minulla on ilo saada kutsu tulla mukaan kansainvälisen kiinalais-suomalaisen seminaariin (conferencedian) : The 5th PDC Forum Agenda

Ymmärtääkseni seminarin taustalla on liittymä: PDC. International Education alliance. Yritin selvittää, mitä kirjainyhdistelmä PDC tarkoittaa. Oikea vastaus taitaa olla Project Driven Creation).

Avajaisseremonia

Aamu alkoi kello 8.30 juhlavalla puolen tunnin avajaisseremonialla, kuten kiinalaiseen tapaan kuuluu.  Kemian kampuksen auditorio oli täynnä väkeä. Paikalla oli paitsi aikuisia myös lapsia sekä Espoosta että Pekingistä.  Myös  lapsilla oli omat esiintymsvuoronsa Lisäksi heille oli järjestetty iltapäivällä oma työpaja.

 P DC-hanke on kunnianhimoinen ja mielenkiintoinen. Tavoitteena on löytää tapoja varmistaa  oppilaille kestäviä taitoja, toimia aktiivisina tutkijoina ja antaa kaikkien lasten kasvaa täyteen potentiaaliinsa, jotka luovat oman elämänsä. Keinona ovat projektit. Mukana hankkeessa on 400 koulua 10 eri maasta- myös Yhdysvalloista ja Kanadasta. Hankekouluissa  kehitellään  opetusta jossa yhdistetään luonnontieteiden, teknologian, insinööritaitojen, matematiikan taiteiden ja jopa käden töiden  (STEM, STEAM) elementtejä. Peruspedagogiikka perustuu siihen,  että oppilaat tutkivat itse  yhdessä asioita kokeillen , eivätkä opi niitä opettajalta.Kyse on siis  about 100 vuotta sitten ideoidusta proejktioppimisesta, jonka klassikoita olivat mm. John Dewey ja W.H.Kilpatrick.  Jossain kiinalaisesityksessä vilahtikin muuten  John Deweyn nimi. Niinpä. Juuret ovat pitkällä ja kaikki vie aikansa.

Aamupäivän ohjelma klo 10 - 12.30

 A amupäivän ohjelmassa oli useita noin vartin mittaisia alustuksia osa englanniksi osa kiinaksi. Päivää juonsi oikein sympaattisesti  Jyväskylän yliopiston Kristof Fenyvesl, joka on yksi hankkeen voimahahmoja. Korvanapit jaettiin, ja näin saattoi kuunnella esityksiä tulkattuina. Valitettavasti en itse osannut käyttää käännösohjelmaa.  joten kiinalaisesta esityksistä sai  talteen lähinnä dioissa olleet englannin kieliset tekstit.  Oma vika.

Näimme videopätkiä projektista joissa kiinalaislapset rakensivat  itselleen lohikäärmeveneitä ja testasivat niitä altaassa.  Näimme kuvia taideteoksista, joissa eteläafrikkalaiset nuoret tuottivat tietokoneen avulla taideteoksia. Totta  kai kuvissa oli mukana  robotiikkaa ja erilaisia usein luontoon liittyviä tutkimushankkeita. Ja  sten suunnittelemia tulevaisuuden koulujakin.

Videoista välittyi  vahvasti kuva, että mukana ollessa kiinalaisouluissa opettajat ovat tavattoman kiinnostuneita uudesta pedagogiikasta jossa lapset saavat oppia tutkimalla asioita ja jopa  etsimällä vastauksia omiin kysymyksiinsä. Näin heille halutaan tarjota niitä taitoja, joilla he tulevat menestymään tulevaisuuden arvaamattomassa maailmassa.  Pätkissä oli vahva eettinen sävy siitä,  kuinka tärkeää on pelastaa yhdessä maailma ja se luonto. Näimme

myös hankkeita, joissa halutaan tunnistaa ajoissa nimenomaan  lahjakkaat oppilailaat ja vahvistaa heidän  tulevaisuustaitojaan. Keinoina oli mm. yhteiset projektit joissa toimijoina oli muitakin ammattilaisia kuin opettajia. Aamupäivän ohjelmassa suomalaispuheenvuoroja pitivät kemian professori ja Luman johtohahmo  Jan Lundell.

espoolaisen vuosikymmeniä luonnontieteisiin erikoistuneen LUMA-koulun:  Meritorin koulun rehtori Matti Jokela sekä 

Helsinkiläisen Hertsikan peruskoulun rehtori Saara Kourouma. Tuon koulun osana toimii vanha Siilitien ala-aste, jossa Martti aloitti luokanopettajan. uransa. Hertsikan silloisen ala-asteen vanhempien tietokonekiinnostuksesta alkoi muuten myös Freenet-kokeilu.

 Hyvin puhuivat kaikki.

Iltapäivän ohjelma klo 13.05- 15.50

Yliopistolounaan  (okein maukas) jälkeen ohjelma jatkui kahdessa tilassa. Pyöreän pöydän sessiot olivat pienemmässä tilassa. Lapsille tarkoitettu työpaja aiditoriossa. 

Aikuisille oli   4 sessiota, kullakin  oma teemansa: 1. Kiinan ja Suomen yhteistyö ja eri innovaatioiden esittely, 2. Perusopetuksen laadun kohottaminen  Suomessa ja Kiinassa, 3.  PBL-kokeilut ja 4.  Tulevaisuuden koulut AI:n aikana.

Aluksi niissä kuultiin muutama 3 minuutin alustus, ja sen jälkeen maisteltiin niiden antia noin 30 minuutin ajan. Fasilitaattorina toimi professori Teng Jun. Tekoäly käänsi puheenvuorot kiinaksi/englanniksi, mutta pakko myöntää, että kiinan kielisisä esityksistä minulla oli  vaikeuksia koota scriinilä  varmasti niissä olleita helmiä.

1. Kiinan ja Suomen yhteistyö ja eri innovaatioiden esittely

Yhteistyön hedelmistä  positiivista tutkimusnäyttöä oli  erityisopetuksen yliopistolehtori  Olli-Pekka Malisella, joka oli opastanut kiinalaisopettajia pandemian alla suomalaiseen erityisopetukseen. Toimintatapoja oli otettu Kiinassa käyttöön. Opintomatka ei ollut mennyt hukkaan. 

Professori Hannu Salmi syvensi omassa puheenvuorossaan oppimisen käsitettä. Pitääkö osata vastata? Vai kysyä? Vai huomata, mitä ei edes osaa kysyä? Hän kertoi ihan liitutaulun avulla, miten voi oppia lukemaan kiinaa osaamatta kiinaa. Esimerkkinä oli oven avaamisen suunta ja  siinä ohjeistuksena käytetyt kiinan kielen merkit.

2. Perusopeuksen laadun kohottaminen  Suomessa ja Kiinassa

Toisessa sessiossa yliopistonlehtori Arja Kaasinen esitteli mm. Helsingin yliopistssa tekemiään inovaatiota, joilla edistetään  mahdollisuuksia tuoda luontoa opetukseen. En tiennytkään, että Siltavuotenpenkereellä nähty  kasvitalo oli hänen juttujaan.

Minulle oli myöskin varattu aikaa 3 minuuttia.  Se olikin tähänastisen elämäni lyhyin luento dioineen. Lähes kaikki muut elivät jo tulevaisuutta. Minä menneisyyttä. Kerroin, kuinka suomalaisen peruskoulun pedagogiikka on 50 vuodessa kehittynyt frontaaliopetiuksesta, oman tiedon rakentamiseen, autenttiseen oppimiseen, asioiden oikeasti tekemiseen , ongelmien ratkaisemiseen yhtestoiminnallisesti ja oikeasti aitojen ongelmien ratkaisuun. Otin kultakin vuosikymmeneltä yhden esimerkin: itseneuvova oppiminen, leirikoulut, virtuaalikoulu, yhteistoiminnallinen oppiminen NPDL  sekä  pandemian aiheuttama shokki ja digiloikka. Mutta käytännössä yksi metodi ei toimi. Asiat ovat erilaisia. Ja oppilaat. Ja tilanteet. Siksi koulun arki ei ole yhtä innovatiivinen kuin pedagoginen puhe. 

3.  PBL-kokeilut 

Kolmannessa sessiossa rehtori Matti Jokela keroi diojen avulla koulunsa mielenkiintoisesta Problem Based Learing-projekisita, jota tuki mm. paikallinen rotary-klubi. Projekti liittyi meriveden puhtauden mittauksiin.

 4.  Tulevaisuuden koulut AI:n aikana

 V iimeinen teema liittyi ajankohtaiseen tekoäly keskusteluun. Lan Luncdelin mukaan tulevaosuus on arvaamaton. Tekoäly tai tukiaäly kuten Salmi sitä kutsui,  ei ole pelkästään myönteinen siihen sisältyi paljon potentuaalista kielteistä. Lopettaako tekoäly koko sen käyttäjän oman ajattellun, Lundell kysyi.  Vauhtia on syytä myös hidastaa. Joka tapauksessa teköäly haastaa miettimään koko opetusta arvosteluineen uudelleen.

Hyvän puheernvuoroja käytti myös harjoittelukoulun ex-rehtori Vesa Ervast. Pitäisikö meidän puhua vähemmän siitä, mitä tiedämme ja enemmän siitä, mistä emme tiedä?

Olipa mukavaa, että myös Keravan perusjohtaja  Terhi Nissinen ehti mukaan seminaarikeskusteluun,

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

 O li tosi kiinnostavaa saada olla jälleen pitkästä aikaa kansainvälisessä seminaarissa. Saattaa olla, että edellinen mahdollisuus oli 16 vuotta sitten vuonna 2009 Quest-tapahtumassa Kanadassa. 

Päivän kulku oli täynnä niin kiinalaisia upeaa  juhlallisuutta. Otettiin ryhmäkuvia.  Aamupäivän luennoitsijat juhlistettiin sisään fanfaaromaisella  musiikilla. Mukaan kutsutut vieraat ja halustajät valokuvattiin moneen kertaan ja palkittiin kerta kaikkiaan komeilla diplomeillä. Kiinalaisvierailijat hoitivat isännöintiä vimpan päälle.  Kovasti kiitos. Ehkä meilläkin olisi iloa tuollaisista jutuista?

Anniltaan päivä oli myös herkullinen. PDC-projektin idea tuo lämpimästi mieleen Michael Fullanin Syväoppimisen-mallin (NPDL). Puheineen, videoineen ja tavoitteineen ne olivat hyvin samanmakuisia. Pohjana 21st Century tavoitteet, joita kohden edettiin taitotaso kerrallaan sekä työtavat, jotka vaatiivat  kehittämaan itseohjautuvuutta ja joissa asioita tehdään yhdessä ja ratkotaan aivan oikeitakin ongelmia. 

Tsemppiä PDC:lle. Ja kiitos käytännön ohjeistuksista Nora Somlyodylle.