Viikkoraportti 35

:-)   Auto on  edelleen toiminut  kiltisti . Hommat etenee. Varsinainen monitoimiviikko.  :-(  Elokuun viimeinen koko viikko. Kesä loppuu. Vauhti kiihtyy,

Maanantai 25.8.

Tihruinen päivä, muuttui iltapäivää kohti aurinkoisemmaksi. Puolen päivän aikoihin Riku Hesaan ja takaisin. Lounaaksi oikein hyvää possua kanttarellikastikkeessa. Duunia: torstain diat kuntoon. Valmistautumista tiistain kokouksiin. SLO50vee- 2010-kuvun datan kuolleista herättämistä. Kauppakeikka. Palautin Paavali-kirjan kirjastoon.  Illalla jakso luihuPeteä.

Tiistai 26.8.

Hidas aamu. Sampon kanssa pikkuretki rantaraitilla puolen päivän aikaan. Hyvää keskustelua ja kahvia. Marjut IsoOmenassa.-.Perinneseuran etäkokous ja heti perään viestinnän toimikunnan kokous. Molemmat. hyviä kokouksia. Vapaa-ilta alkoi 18.20.

 

Keskiviikko 27.8 . 

Piipahdus Siltavuorenpenkereelle tsekkaamaan, että Macin saa kiinni laitteisiin. Onnistui. Kävin myös moicaamassa OpeUran kokoushuometta.  Sitte Marjun kanssa lounaalle Sellon kiinalaiseen. Tällä kertaa OK riittää. Hain kirjastosta vanhoja didaktiikan kirjoja. Illansuussa vielä KJ:n poliittinen kokous valtuustotalolla. Iltasaduksi Teemu Keskisarjan rasismia.

Päivän upea hetki: Luokanopettaja-lehden pt lähetti syyskuun lehden pdf;nä. Siinä on juttumme Lo-liiton 2000-luvusta.

Torstai 28.8. 

Siltavuorenpenkereelle. Ensimmäinen yhdeksästä koulutuspäivästä ainedidaktiikasta  klo 10.15 - 13.45. Aikainen herätys. Bussilla ja junalla Helsinkiin ja takaisin. Menomatkalla meinasi tulla kauhu, kun junat jumittuivat. Nasta teema ja mainio porukka.  Haettiin valmiit ruuat päivälliseksi ja iltapalaksi parit sushit.

Perjantai 29.8.

Kouluvaaripäivä nro2 tänä syksynä. Kohuttu 3-tuntinen  koulupäivä :-) Kivaa oli. Valmiit ruuat syötiin kotona  loppuun. Naputusta,

 Lauantai 30.8.

Tihkusadetta. Kun on monenlaisia kirjoitushommia, on hyvä tehdä niitä vähän  vuorotellen. Viisas aforismi. Tuli tehtyä tosi paljon,

Päivälliseksi niin huikeaa karjalanpaistia ja puolukka-piirakkaa. Syvä maiskis.  Uusi palapeli käynnistyi.  Ensi viikon luennon diojen päivittelyä.

Sunnuntai 31.8.

Sadepisaroita edelleen. Naputushommia, sukelluksia mm. 2010-luvun koulujuttuihin ja antiikin didaktiikkaan. Lounaaksi riitti onneksi vielä karjalanpaistia. Palapeli etenee. Pari jaksoa lisää Viaplaylla.

Syksyn toinen kouluvaaripäivä

 S yksyn toinen kouluvaaripäivä sovittiin kouluviikon 4. perjantaille. Koulupäivä alkoi klo 9 ja päättyi klo 12.15. Siis kohuttu 3 tunnin päivä :-)

 

Eka -luokkalaiset ovat käyneet koulua nyt noin 3,5 viikkoa. Koululaisen roolia toki yhä opetellaan. Pikku hiljaa on käynnistetty eri oppiaineiden opiskelu ja on totuttu oman luokan rutiineihin. Ryhmäydytään. Opitaan pelisäännöt. Palkitaan, kun niitä noudatetaan, Otetaan oppilaat mukaan yhteissuunnitteluun, aluksi vaikkapa  siihen, mihin yhteisistä onnistumisen (myös tottelemisen) kokemuksista koostuva "aikapankki" käytetään. Juuri näin. Palkitaan.

Aikanaan  1980-luvulla peruskoulun ekaluokilla oli ns. pehmeä lasku.  1. luokan oppilaille voitiin antaa viiden  ensimmäisen viikon aikana opetusta 5 viikkotuntia vähemmän (ja pitää joka päivä jakotunnit). Näin koulun alku oli hienovarainen, kiireetön, positiivisia asenteita  luova ja mahdollisimman vähän kilpailumielialaa lisäävä tutustumiskausi. Tosi harmi, että siitä luovuttiin. Opettaja tarvitsisi nimenomaan aikaa oppia tuntemaan jokainen oppilas.  Mutta onneksi Aurorassa on upeat opettajat ja eppu-luokkiin on sijoitettu taitavat  koulunkäynnin ohjaajat.

1b-luokan lukkarissa oli  tänään kuvataidetta ja liikuntaa. Kuviksessa  käynnistettiin uusi työ: auringonkukka. Nyt harjoiteltiin revintää. Hienosti revittiin.

Ulkona satoi, joten liikunnassa päästiin tutustumaan ensimmäistä kertaa koulun upeaan liikuntasaliin. Liikuntaleikit olivat oppilaista riemukkaita. 

Tuntien välissä oli  puolen tunnin välitunti ja koululounas.. Pääosa koulun oppilaista oli pihalla, vaikka satoikin. Salissa oli sirkuskerhotunti.  Huikeaa, että 1980/1990-lukujen taitteessa Aurorassa alkanut sirkustelu yhä jatkuu. Ja nyt niin upeissa tiloissa. Itselle tosi arvokasta oli kuulla myöls, kuinka (yhä) toimistotyössä on äärimmäisen kuormittavia kuukausia. Miksi ihmeessä töitä ei voida aikautauluttaa tasaisemmin? 

Tosi innostavaa oli kuulla, että koska Aurorassa on  pitkää työuraa tehneitä koulunkäynninohjaaajia, kuten Pekka,  taloon saadaan myös työharjoittelijoita/työssäoppijoita, joille näytetään mallia, kuinka toimia. Ja samalla he ovat aina myös tosi tarpellinen lisäresurssi.

Lounaaksi Kaitsun porukka tarjosi tänään kanaa kastikkeessa ja runsaat salaatit. Hyvin syötiin. 

Kouluvaari sai tänään auttaa oppilaita repimään paperia,  käydä lounaskeskustelua oman pöytäryhmän kanssa, auttaa ryhmän valvonnassa. Jo toisen kerran  värikynien teroitus unohtui. Kääk!

Hienosti homma täällä sujuu.  

Kiitoksia taas. Auroran koulun väelle  ja  1b-luokalle Nähdään ensi viikolla.

 

Syksyn ensimmäinen työpäivä

Nasta päivä - oikea työpäivä-  hoidettu. Minulla on ollut ilo jo usean syksyn aikana vetää aikuiskasvatuksen  tuleville opettajille heidän koulutusohjelmaan kuuluva opintojakso:  Ainedidaktiikka 1. Opetussuunnitelma ja opetus. Koulutuspäiviä on yhteensä 9; puolet luentoja ja puolet ryhmätunteja.  Tätä opintojaksoa opiskellaan  useissa oppiaineryhmissä. Minun vastuullani ovat ne opiskelijat, joilla ei ole varsinaisena pääaineenaan jotain peruskoulun ja lukion oppiainetta- vaan pääaine on  yleinen kasvatustiede/ aikuiskasvatus.

(Kuvassa Athenan tila 207)

Varsinaista opetustyötä on yhdeksänä päivänä  4* 45 min päivässä. Mutta  matkat bussilla ja junalla pidentävät päivää. Hyppäsin aamulla bussiin klo 8.40 ja olin kotona klo 16. 

Tänä syksynä ryhmässä on hienosti opiskelijoita, peräti 21.  Ekan työpäivän alussa oli kaksi tuntia luentoa, johon kuului johdatusta kurssin tavoitteisiin,  yhteistä suunnittelua, mitä annetuista tavoitteista painotamme erityisesti , millaista työtapoja tulemme käyttämään (luennot eivät ole  vain luennoitsijan. luentaa vaan myös yhdessä oppimista )  ja miten prosessinomaisesti kirjoitettava tentin korvaava oma opetuksen käyttöteoria tullaan arvostelemaan.

Luento-osuuksissa tulemme etsimään eväitä omaan opettajuuteemme monien eri didaktiikkojen akateemista maailmasta:; ainedidaktiikasta, ikäkausididaktiikasta ja toki myös ihan yleisestä didaktiikasta jne.

Ryhmissä opettelemme suunnitteleman opetusta ja opettamaan. Ryhmätunnit huipentuvat mikro-opetustukioihin. Tuokio-idean juuret ulottuvat 1980-luvulle, jolloin vedin yhdessä Jorma Ahosen , Tapio Toivasen ja  Rauno Haapaniemen kanssa  sijaisopettaja-kursseja. Vakuutuin jo silloin, että syvään oppimisen tarvitaan sekä teoriaa että sitä soveltavaa praktiikkaa. 

(Kuvassa tila 346)

Tilat, joissa saan pitää opetusta, ovat turvallisen vanhanaikaiset. On paksut seinät, suljettavat ovat ja jokaiselle oma oikea tuoli ja pöytä. Mutta ei niissä enää liitutaulua  (yhdessä  tilassa kuitenkin myös oikea flap!!) ole vaan fiksut  dataprojektorit - joissain tilossa oikein skriinitkin.  Tekniiika toimii paremmin kuin aikaisemmin.

Siis nasta, innostava ja innostunut moodi. Ja haikeakin. Onhan täällä Siltavuorenpenkereellä saanut olla ihanan monena vuonna. Pari vuotta ennen pandemiaa lähes päätoimisesti.

Yliopiston rahoitusta leikataan jälleen. Tuntiopettajia (jollainen minäkin nyt olen) ei ehkä ole  jatkossa enää varaa käyttää. Joten voi olla, että tämä opintojakso on Martti-pojan vuonna 1979 alkaneen opettajankouluttajan uran huikea päätepiste. Tai jopa jo encore :-)

KIrjaesittely; Jeesuksen salattu elämä

 E lokuun lukukokemuksista on nyt esittelyvuorossa  mielenkiintoinen ja monenlaisia tunteita herättävä teos:

Kassila, Taavi (2024)  Jeesuksen salattu elämä. Om-kustannus

Kuten tiedetään elokuvaohjaaja  Taavi Kassila on tunnettu paneutumisestaan itämaisiin  uskonnollisiin ajattelijoihin. Hän on tehnyt kirjoja  kirjoja, elokuviakin.

Muutama vuosi sitten  Kassila luki  viiden eri uskonnon vanhoja tekstejä ja  törmäsi  kertomuksiin israelilaisesta nuoresta pojasta, joka matkusti kauko-itään 13-vuotiaana ja palasi sieltä 30 vuoden iässä. Kassila oli  varma, että kyseessä oli Jeesus Nasaretilainen.  Raamattu ei puhu mitään näistä kadonneista vuosista Jeesuksen elämässä ikävuosien 13-29 väliltä. Lukukokemusten pohjalta syntyi  vuonna 2015 kirja "Nasaretin miehen salaisuus." Pian sen jälkeen hän löysi lisää vanhoja, kiinnostavia tekstejä. Niissä kerrottiin tällä kertaa israelilaisesta miehestä, joka oli selvinnyt hengissä ristiinnaulitsemisesta ja paennut vainoajiaan äitinsä kanssa kauko-itään. Kassila oli taas varma: Nuokin tekstit kertovat Jeesuksesta.  

Tämä uusi kirja: "Jeesuksen salattu elämä"  kertoo  gonzomaisesti luku- ja retkiprosessista, jonka  tuotoksena syntyi  Jeeuksen  toisenlainen elämänkerta  lapsuudesta kuolemaan saakka.  

Jeesuksen elämänkerta

 K irjassa on yli 300 sivua. joten kirjoitan tähän muistiin Jeesuksen elämänkerran tiivistetynä ja sellaisena, kuin sen teoksen pohjalta ymmärsin tarttumatta teologisiin kiistakysymyksiin. Osassa tekstiä Kassila  viittaa intialaistekstien lisäksi Raamatun kertomuksiin, osassa kanonin ulkopuolelle  jääneisiin evankeliumeihin. Aivan keskeinen lähde on Nicholas Notovitchin teos (1890) "The unknown Life of Jesus Christ.", joka perustuu buddhalaisen käsikirjoitukseen. Siinä Jeesuksen nimi on Issan.

Lapsuus

Jeesus syntyi Betlehemissä. Samaan  aikaa syttyi Betlehemin tähti - Venus- ja Jupiter-planeetat olivat vain puolen asteen päässä toisistaan. Tämä houkutteli  paikalle Itämaan tietäjiä (intialaisia).  

Perhe joutui pakenemaan  Herodeksen  vainoa Egyptin rajoille ja pääsi  siellä essealaisten suojelukseen.

 Jeesus teki  Egyptissä  jumalallisia  ihmeitä, Perhe palasi Israeliin, kun Herodes oli kuollut. (Tässä keskeinen lähteet: "Essealaisten vanhimman kirje" ja " Tuomaksen lapsuuden evankeliumi)

Jeesus 13- vuotiaana

Raamatussa on vain yksi kertomus Jeesuksen lapsuudesta paluun jälkeen. Se on Jerusalemin pääsiäisjuhlilta, kun  12-vuotias poika esitti hämmästyttävän taitavia kysymyksiä oppineille.

Juutalaisille oli tapana oli, että tuossa iässä mennään naimisiin. Jeesuksen  perhe oli jo valinnut puolisonkin.  Jeesus halusi välttää lapsiavioliittoon vihkimisen. Hänen oli paettava

Jeesus  pakeni kotoaan ja matkusti silkkikauppiaiden kanssa Intiaan Purin kaupunkiin Kassilan sanoin täydellistääkseen itsensä jumalallisen sanan tuntemuksessa.  (Tässä keskeinen lähde " Pyhän Issan elämä")

Raamatusta  puuttuvat 17 vuotta

Matka Intiaan on pitkä, yli 6000 km. Perillä nuori Jeesus opiskeli temppeleissä  pyhiä tekstejä, mm.  ikivanhoja Veda-kirjoja ja Buddhan opetuksia. Ymmärtääksen niitä, hänen oli opeteltava sanskriitin ja paalin kielet

Hän oli useita kertoja  hengenvaarassa uskonsa vuoksi. Lopulta hän   päätti opintonsa ja palasi samaa reittiä Israeliin silkkikauppiaiden kanssa. Matkalla hänet vangittiin, mutta hän pääsi vapaaksi.(Tässä keskeinen lähde:  "Pyhän Issan elämä")

Jeesus saarnaajana ja parantajana

 Jeesus palasi Israeliin  29 vuotiaana. Hänet hyväksyttiin ja kastettiin essealaisten pyhään veljeskuntaan. Johannes Kastaja oli  Jeesuksen henkinen opettaja. Essealaiset halusivat vaikuttaa salaa, mutta Jeesus halusi levittää omaa sanomaansa myös muille kuin vihityille. Hän  irtaantui tuosta kultista  ja ryhtyi itse kiertäväksi opettajaksi ja parantajaksi.  Hän ehti levittää  omaa oppiaan 1-3 vuotta. Syntyi ns. Jeesus-liike.

Jeesuksen roiminta suututti sekä roomalaisia että juutalaisia. Ponttius Pilatus määräsi  hänet pidätettäväksi, koska hänen mielestään Jeesus yllytti israelilaisia kapinoimaan roomalaisia vastaan. (Intialaisissa kertomuksissa juutalaiset yrittivät puolustaa Jeesusta). Jeesus Tuomittiin ristille.  Papit pesivät kätensä. (Tässä  lähteenä "Pyhän Issan elämä" ja 12 pyhän evankeliumi")

Jeesus vangitaan ja ristinnaulitaan

Jeesusta kuulusteltiin ja  pahoinpideltiin. Hänet ristiinnaulittiin Golgatalla.  Käsiin lyötiin paksut rautanaulat , mutta ei jalkoihin. Papit pilkkasivat. Myös ylipappi Kaifas.

Jeesus  huusi äänekkäästi tuskansa ahdistuksesta   ja rukoili jumalaa vapauttamaan hänet kärsimyksistään Sitten seuraa maanjäristys.

Raamatussa Jeesus kuolee ristillä ja kokee hieman myöhemmin ylösnousemuksen. Kassilan löytämät tekstit kertovat muuta. 

Jeesus  ehti kärsiä  ristillä vain 7 tuntia (tavallisesti kärsimys kesti 3 päivää; Miksi näin lyhyt aika:  seuraavana päivänä- oli sapatti). Sitten hänet otettiin alas. Luultiin, että hän on kuollut, ja siksi sääriä ei murskattu. Kun häntä lyötiin keihäällä, veri virtasi (kuolleesta ei vuoda vertaI 

(Essealainen) Joosef  Arimatilainen pyysi lupaa  Pilatukselle antaa Jeesuksen  hautapaikaksi oma hautaansa.  Pilatus luovutti ruumiin Josefille vielä ilman maksua. 

Jeesuksen ystävät kantoivat Jeesuksen Joosefin hautapaikalle. Häntä ryhdyttiin elvyttämään essealaisten keinoilla. He elättelivät toivoa, että  jeesuksen ruumis elpyisi. Essealaiset olivat lääkintätaidon osaajia.  Heillä oli  lääkevoiteita haavoihin. Hautaan suistutettiin läähehöyryjä ja yrttituoksuja.  Paikalle jäi valvojia. (Tässäkin yhtenä lähteenä "Pyhän. Issan elämä".

Jeesus herää tajuttomuudesta

Kun  30 tuntia oli kulunut Jeesuksen oletetusta kuolemasta,  haudassa  alkoi kuulua pientä ääntä. Jeesus heräsi tajuttomuudesta. Heränneelle annettiin ruokaa ja juomaa. Hän oli hyvin heikko. Haavat aiheuttivat kipua. Hänet saatettiin haudasra veljeskunnan taloon. Hän oli uupunut, haavat aiheuttivat kipua, mutta samalla hän oli hyvin liikuttunut, sillä hän piti itsekin heräämistään  ihmeenä.

Essealaitset siivosivat  saman yönä hautaa kuntoon. Haudalle tuli naisia, jotka pelästyivät. Essealaisilla oli valkea puku, ja naiset uskoivat näkevänsä enkeleitä. Veljet sanoivat: jeesus on noussut ylös, älkää etsitkö häntä täältä. Sanokaa  hänen opetuslapsilleen, että he löytävät hänet Galileasta. (Jeesus ei tiennyt tästä lupauksesta vielä mitään.)

Kaifas alkoi epäillä, että Jeesuksen ruumis varastetaan. Hän  lähetti vakoilijoita.  Ystävät kehoittivat Jeesusta  pysymään piilossa ja lähtemään kuntouduttuaan  pois Israelista.  Jotain tapaamisia hän silti teki. Hän tapasi mm. Maria Magdaleenan ja vakuutti epäilevän Tuomaan.( Tässä lähteenä mm. Koraani, "Essealaisten vanhemman kirje" ja "Jesus in India")

Jeesuksen ylössnousemus 

Essealaiset veljet olivat luvanneet, että Jeesus  tulee (turvaliseen essealaiseen paikkaan) vuorelle.  Jeesus autettiin sinne. Hän opetti, kuinka tulee elää ja  saarnata hänen oppiaan. Paikalla oli monta sataa ihmistä. Jeesus oli puettu  essealisten valkoiseen viittaan. Niinpä Häntä luultiin  yliluonnolliseksi olennoksi . Laskeva aurinko värjäsi sumun. Levisi huhu: Jeesus oli  kohotettu pilveen.

(Tässä lähteenä   "Essealaisten vanhemman kirje" ) 

Jeesus pakenee kauko-itään

Jeesus  joutui siis lähtemään Israelista, ettei häntä olisi otettu uudelleen kiinni ja tapettu. Hän lepäsi tovin Kuolleen meren rannalla, ja  lähti sitten äitinsä kanssa Damaskokseen. Sillä matkalla hän kohtasi Sauluksen, joka näki mielestään näyn ja  koki valtavan herätyksen.Sen seurauksena hänestä tuli apostoli.   Esselainen noviisi seurasi Jeesusta  Jeesus oli heikko kävelemään. Avuksi  hankittiin aasi.

( Tässä lähteenä mm.   "Jesus lived in India" ) 

16 vuotta matkalla Intiaan ja  30 vuotta perillä

Vanhan intialaisen tekstin mukaan Jeesus matkusti  Intiaan nyt yhdessä äitinsä kanssa. Matka kesti 16 vuotta. Hän lähetti  mukana matkalla olleen Tuomaksen Intiaan. Perillä hän opetti  kolmekymmentä vuotta mm. Israelin kadonneiden heimojen jäseniä. hän  opetti yleismaailmallista viisautta jota hän oli opiskellut Intiassa kaikille jotka vain olivat halukkaita kuuntelemaan  ( Tässä lähteenä mm.   "Tuomaan teot" ,  "Jesus lived in India" ja "Tuomaan teot") 

Jeesus kuolee

Kassilan löytämissä käsikirjoituksissa Maria ja Jeesus  on molemmat haudattu kauko-itää vn.  Jeesus kuoli 80-vuoden iässä Kashmirissä. Hänen hautansa löytyy tänäkin päivänä Intiasta Srinagarista.

( Tässä lähteenä mm.   "Jesus lived in India" ) 

Kirjoittajasta 

 T aavi Kassila  on  kuuluisa elokuvaohjaaja ja kirjailija. Hän on tehnyt 50 elokuvaa ja tv-ohjelmaa ja kirjoittanut 30 kirjaa. Hän opettaa joogaa ja meditaatiota sekä luennoi Intian filosofiasta.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

 T aavi Kassilalle Jeesus oli pyhimys, Jumalan poika, yksi Jumalan  inkarnaatio, valaistunut henkilö, avataara, Jumalan ruumiillistua.  Hän ei ole ainoa.  Historian aikana muita ovat olleet mm.  profeetta Elia,  Johannes Kastaja, buddha (Sidharta Gautama), Krishna , Rumi,  Ramayana, Guru-Gita, Zem-sen mestarit ja intialaiset joogit - ja myös hänen oma valmentajansa Amman. Ymmärrän, että tämä voi aiheuttaa  kirjan välttämistä.

Kassilan ajattelussa Jumala lähettää uuden avataaran aina, kun siihen on tarve. Heidän tehtävänään on levittää Jumal-oivallusta (= nirvana). Jokainen voi kohdata Jumalan perehtymällä sanaan, meditoimalla ja rakastamalla ,tekemällä hyvää.  Kassila kertoo kirjassa kokeneensa myös itse jumal-oivalluksen ja  nähneensä Jeesuksen jumalallisesta näyssä meditoidessaan.  

Yritin löytää netistä kirjaa koskevia juttuja ja arvioita, mutta löysin lähinnä vain mainoksia  kirjasta ja Kassilan tiedotustilaisuuksista sekä  linkkejä Kassilasta kertoviin videoihin.  

Olisi ollut tosi kiinnostavaa kuulla syvemmin teema tuntevien ajatuksia tästä versioista Jeesuksesta. Ihmettelen miksi ei?

Itselleni  Taavi Kassilan kirja oli  hauskalla tavalla kirjoitettu romaani  ja mielenkiintoinen vaihtoehtoteoria. Lukukokemuksensa sitä voisi kuvata toisaalta seikkailuksi ja  toisaalta sivistymiskokemukseksi. Professori Jarmo  Toiskalliolle sivistyminen on sitä, jatkuva  tiedollinen, eettinen ja esteettinen prosessi, jossa traditiota säilytetään, uusinnetaan ja uudistetaan kohtaamalla toiseutta, itselle vierasta ja kasvetaan samalla yhä enemmän omaksi itseksi. Pitää uskaltaa. Näin taisi minulle käydä.

Kiitoksia korjaukssta Osmo Huplille.

 

Viikkoraportti 34

+)   Touhuviikko. Monenlaista. Erilaista. Auto on toiminut kiltisti :-(  Viileä on keli.

Maanantai 18.8.

Aurinkoinen päivä.  Aamurutiinit mm.  muistot facebookista. Alkaa olla niistä lähes  kaikki jo koottu kronikkaan. Puoliso kampaajalle, ja itse Töölön kirjastoon, Ahmin Kassilan kirjaa "Jeesuksen salattu elämä". Blogilastu siitä luvassa pian. Eläkeläislounas Red Orioinissa. Vähän yli 12€. Oikein maukasta lohta. Sitten kotiin tekemään DO-TO-listaa, koska kohta kaikki alkaa.  Nastaa: Saan taas vetää ops-session OKL:n uusille luokanopettajille syyskuussa. Ei onnistunut vielä yliopiston tunnusten käyttöönotto. Palapeliä.

Tiistai 19.8.

Hidas rutiiniaamu. Naputtelin Perinneseuralle esityslistan. Lounaaksi niin hyvää jauhelihakiusausta. Lautakunnan perehdytystilaisuus  klo 17-18.30 etänä.  Sitkeästi palapeliä yhdessä.

 

Keskiviikko 20.8 . 

Eläke tuli tilille. Hyvä juttu.  Kouluvaaripäivä. Jännää. Norpan uudelle eka-luokalle. Koulussa lounaaksi kasvispullia, salaattia ja muussia. Päivälliseksi sitä hyvää jauhelisakiusausta.

Illansuussa klo 17.30 lautakunnan ensimmäinen kokous. SDP:n nyrkkinä Mikko, Elina, Martti ja Juri (KH:n edustaja). Esittelykierros. Keskustelua ja yksimielisiä, hyviä päätöksiä.

Torstai 21.8. 

Välipäivä. Kaivoin esiin viime syksyn PED0032-diat. Viikon kuluttua alkaa. Ajelriin Jumboon. Nyt oli Hua Dussa huippumakuista herkkua. Jo toinen 500 palan Palapeli valmiiksi yhdessä. Yes. Taide-taan ottaa vielä kolmas viisisatanen.

Perjantai 22.8.

Pääsiassa pilvinen päivä.  Touhuilua ensi viikon luennon diojen kanssa. Lounaaksi kotitekoista kalakeittoa. Maistui.  Sanelin muistiinpanoja Kassilam teoksesta. Mr. Teo tuotiin viikonlopuksi yökylään illansuussa. Tietysti rakettispaghettia.

 Lauantai 23.8.

Teo olisi nukkunut  pitkään, mutta nyt olikin futisturnaus Kirkkonummella. Viileää mutta aurinkoista. Kolme matsia. Kaksi voittoa, yksi tappio.  Tauoilla naputtelin konetta.  Macciin lounaalle. Ilalla puuhailua ja tv:stä UltraBra.

Sunnuntai 24.8.

Sunnuntaiaamuun kaikessa  rauhassa. Teon kanssa kaksi kierrosta Oittaan minigolfradalla. Lounaaksi minihotdogeja. Ukki vei Kurttikaan klo 13. Hetki naputtelua ja sitten

! Hain meille pizzat Kauniaisista, kalenterin tsekkaista. Ja blogilastun hiontaa. 

Uuden kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous nro1

Espoossa opetuslautakuntaa kutsutaan kasvun ja oppimisen lautakunnaksi. jo toista valtuustokautta. Lautakunnan vastuualueena ovat  varhais-kasvatus, peruskoulut sekä kunnan. omat toisen asteen oppilaitokset. (käytännössä lukiot). Tällä kaudella nuorisoasiat on siirretty liikunta- ja nuorisolautakuntaan. Lautakunta kokoontuu noin kerran kuussa.

Tämän valtuustokauden ensimmäinen kokous oli keskiviikkona Karamalmilla toimialan vuokrakiinteistössä. Lautakunnalla on uusi puheenjohtaja; kansanedustaja Mia Laiho. Vinha tuuli on käynyt myös  lautakunnan luottamusjäsenten keskuudessa. Vanhasta lautakunnasta  jatkavat vain Ira Hietanen -Tanskanen (kok.),  Vanessa Kurki(kok),  (vpj.) Noora Koponen (vihr.), Mika-Erik Walls (vas) ja minä. Uudessa porukassa on sekä opetusalan vahvoja osaajia että näkökulmia rikastavaa osaamista ihan multakin elämänalueilta. 

Demariryhmässä on kolme varsinaista jäsentä  Mikko Lievonen, Elina Kokko ja minä. Lisäksi läsnäolo ja puheoikeus on  KH:n edustaja  Juri Aaltosella. Henkilökohtaisia varajäseniä ovat Petra Manneh, Natalia Kudlenko, sekä Nazrul Islam.

Kokous sujui oikein hyvässä hengessä. Päätökset tehtiin yksimielisesti. Esittelykierroksen jälkeen kuulimme katsaukseen kännykkä- ja uinninopetustilanteesta  Espoossa. Paljon aikaa käytettiin eri yksiköiden osavuosikatsauksiin.. Taloustilanne oli vakaampi kuin aikaisemmin. Henkilöstö voi aiempaa paremmin. Huolenaihjeet olivat tuttuja: varhaiskasvatuksen tila- ja henkilöstöpula, edelleen jatkuva pula koulupsykologeista ja  erot koulujen sekä taustaltaan erilaisten oppilasryhmien kantasuomalaisten oppimistulosten välillä. Saimme myös kuulla alustuksen hienosta uudesta pilotista, jossa kaikille viisivuotiaille Espoon omien päiväkotien "tarhalaisiile" aletaan tarjota maksutta taiteen peruspetusta 1-2 kertaa vuodessa kahdeksan viikon ajan muutama tunti kerrallaan. Hieno juttu.

Elokuun ensimmäisestä kouluvaaripäivästä

 S yksyn kouluvaaripäivä nro1 sovittiin kolmannen kouluviikon keskiviikolle. Koulupäivä alkoi klo 8.15  ja päättyi klo 13.30. 

Olipa hyvä ajoitus. Illalla oli uuden kasvun ja oppimisen lautakunnan ensimmäinen kokous, ja oli niin kivaa  kun  sai taas tuoda sinne ihan aitoa iloa espoolaisesta koulutyöstä. Talo ja piha täynnä iloisia lapsia ja työiloisia aikuisia. Kyselin tunnelmia muutamilta kokemuksia syksyn uusista jutuista: kännyköistä, tuen järjestelyistä ja Auroran omasta päivitetystä  päivänkehästä (nyt kaksi puolen tunnin välitunti klo 9.45-10.15 ja 12.15- 12.45). Hyvää kuului. Uusissa, kouluille annetuissa tuen ohjeissa on vielä hiottavaa, mutta hiontaan on koko lukuvuosi aikaa.

Minä pääsin kouluvaariksi 1b-luokkaan. Niin iloisia ja aktiivisia pikkuoppilaita oli 19. Luokalla on oma luokanopettaja Noora  ja oma kolunkäynninohjaaja Samar.

Luokan lukkarissa oli eilen katsomusaineita, englantia, musiikkia ja suomea. Kirjoitettiin, piirrettiin, tanssittiin, laulettiin, luettiin ja kuunneltiin, kun opettaja luki jännää satua. Hyvin sujui. Jos tuli paha mieli, asiat selviteltiin ja kaverit lohduttivat. Päivän päätteeksi Sami-opettajan kummiluokka (5.lk) piti kummippilailleen koulun pihalla liikunnallisen leikkitunnin.  Tuli niin nostalgisesti mieleen oma lapsuus, kun Hämeentiellä talon isot tytöt leikittivät meitä pikkupoikia. Onkohan sellaista enää?

Tuntien välissä oli siis kaksi välituntia. Ensimmäisellä oli  auki koulun kirjasto. Toisella oli bändikerho. Lounaaksi Kaitsun porukka tarjosi  lasten herkkua: pinaattilettuja. Minulle maistui kasvipullat, salaatti ja muussi. 

Kouluvaari sai esittäytyä, kiinnitellä oppilastöitä seinälle, auttaa pihalla valvonnassa, käydä  pikkukeskusteluja oppilaiden kanssa ja opetella oppilaiden nimiä.  Värikynien teroitus unohtui. Kääk!

Vaikka koulua on käyty vasta about 10 päivää, hienosti homma jo  epuilta sujui. Selkeä struktuuri  ja välittävä vuorovaikutus ovat vallan mainioita työkaluja.

Kiitoksia taas. Auroran koulun väelle  ja  1b-luokalle Nähdään ensi viikolla.