AIKA ajoin yhteistoiminnallisen oppimisen ystävät pääsevat haastetuksi, kun yrittävät "myydä" yhteistoiminnallisuuden ideaa myös organisaatioiden toimintakulttuuriin ja sitä tavoittelevaan johtamiseen.
Yritän ottaa haasteen vastaan.
YMMÄRRÄN kitkan. Yhteistoiminnallinen oppiminen on alun perin kasvattavan opetuksen työkalu. Miten sellaista voisi käyttää aikuisten oikeassa työssä? Eihän siinä ole järkeä? Lapset ja aikuiset sekä koulu ja työ ovat ihan eri asioita.
ALOITETAAN käsitteellä toimintakulttuuri. Mitä se tarkoittaa? Oikein yksinkertaistaen toimintakulttuuri on historian aikana syntynyt vakiintunut tapa toimia tietyllä tavalla, tietyillä rakenteilla, tietyllä työnjaolla ja tietyllä olettamusperustalla.
Organisaation tapa toimia voi olla tehokas tai tehoton. Ajan myötä tehokas toimintakulttuuri voi menettää tehonsa. Maailma kun muuttuu. Organisaation sisällä toimii yhteisö. Yhteisö voi voida hyvin tai huonosti. Aikanaan hyvinvoiva yhteisö voi alkaa voida pahoin.
MITEN kehittää tehotonta toimintakulttuuria tehokkaaksi.? Entä miten palauttaa pahoinvoiva yhteisö hyvinvoivaksi. Ja pitää se jatkuvasti sellaisena.
Yhteistoiminnallisen toiminta-kulttuurin kehittämisprosessin vaikuttavat lääkeaineet
YKSI lääke on yhteistoiminnallisuus ja sen periaatteet.
Jotta kehittämistoiminta olisi yhteistoiminnallista, "potilaalle" annetaan seuraavia "lääkkeitä" kullakin organisaation johtamisen tasolla.
1. Positiivinen sosiaalinen riippuvuus
TUTUMPIA termejä: Auttamisalttius, me-henki, kiinteys, kiintymys. koheesio, kollegiaalisuus, kuuntelevuus, ryhmän vetovoima, välittäminen, yhteishenki, yhteisöllisyys, ystävällisyys
Ihmisen perustarpeita on kuulua joukkoon, jossa jäsenet kokevat kuuluvansa yhteen. Ryhmässä/tiimissä on syntynyt tunne, että he tarvitsevat toisiaan suorittaakseen ryhmän tehtävän. Ja ethos, että ketään ei jätetä.
Keskeisiä keinoja ovat mm.
- Aikaa yhteishengen rakentamiseen
- Ei selkään puukotukselle
- Huumori, hauskuttelu
- Identiteetin rakentaminen ryhmälle (nimi,logo...)
- Keskinäinen kannustaminen
- Luottamuksellisuus
- Pelisäännöistä sopiminen
- Ratkaisukeskeisyys
- Ryhmäyttäminen (yhdessä tekeminen, kokeminen, elämykset)
- Tutustuminen ****
- Yhteisten tavoitteiden luominen
2a) Yksilöllinen vastuu työstä ja oppimisesta
TUTUMPIA termejä: Ahkeruus, itsearviointi, itsehallinta, ,itsekuri, itseohjautuvuus, sitoutuneisuus, tavoitteisuus, yrittäjämäinen työote
Tavoitteena sitoutuminen yhdessä sovittuun. Kilpailun sijaan yhteistyötä.työnjaossa sovitut tehtävät. Ryhmän ei tule sallia peukalokyytiläisiä eikä myöskään työjuhtia,
Keskeisiä keinoja ovat mm.
- Deadlinet ja poijut
- Omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen
- Puhuminen
- Puuttuminen
- Selkeät tavoitteet
- Seuranta
2b) Yhteinen vastuu työstä ja oppimisesta
TUTUMPIA termejä: Tiimioppiminen, tiimityö, työnjako, vahvuudet,yhteen hiileen puhaltaminen,yhteistoiminta, yhteisvastuu
Auttamisvastuu. Eksperttiys käyttöön. Kilpailun sijaan yhteistyötä. Oivalletaan, että yhteinen vastuu on yhteinen etu.Ryhmään rakennetaan henki, jossa pyritään parhaaseen, tehdään yhdessä ja autetaan toisia. Vastavuoroinen jakaminen ja vastaanottaminen ovat tasapainoissa. Vastavuoroisuus tarkoittaa, ettäö jokainen saa, mutta on myös valmis antamaan. Luottamus.
Keskeisiä keinoja ovat mm.
- Auttaminen
- Jaettu johtajuus.
- Johtamissopimukset
- Kiittäminen
- Korjausliikkeet
- Kunkin tuen tarpeen tunnistaminen
- Kunkin vahvuuksien tunnistaminen
- Onnistuvat prosessit esille
- Opiskelusopimukset
- Osaamisinventaario
- Reilu kuri
- Uuden oppimisen sanallistaminen
- Vastavuoroinen opettaminen
3) Osallistava avoin vuorovaikutus
TUTUMPIA termejä: Avoimuus, demokratia, dialogi, interaktio, osallisuus, tahdikkuus, tasavertaisuus
Kyse on a) demokratiasta, jokaisen oikeudesta tulla kuulluksi.
Kyse on myös b) vuorovaikutuksen ja kontaktien määrästä;ne lisäävät sympatiaa.
Konkreettisia keinoja ovat;
- Avoimuus eri suuntiin
- Dialoginen keskustelukulttuuri vs. väittely
- Lämmittelypuheet. Ei suoraan asiaan.
- Omien tavoitteiden julkistaminen
- Osallistumisjärjestelmät
- Pelisääntöjen luominen mm. vaikeiden asioiden puheeksottamisessa
- Selitysten antaminen ja vastaanottaminen
- Tiedon ja ymmärtämisen tarkentaminen ja asian tai tehtävän edelleen kehittely yhdessä kesustellen ja neuvotellen.
- Yhteenvetojen tekeminen
- Yhteiset linjaukset organisaation eri tasoilla
4) Sosiaalisten taitojen hallinta
TUTUMPIA termejä: Hyvöt tavat, roolit, tunnetaidot, vuorovaikutustaidot
Työyhteisössä tarvitaan riittävät sosiaaliset taidot
Konkreettisia keinoja ovat:
- Epäasialliseen työkäyttäytymiseen puuttuminen
- On opetettava tietoisesti muun muassa johtamistaitoja, keskinäistä luottamusta ja toisten arvostamista, toisen tarkkaavaista kuuntelua, neuvottelua ja päätöksentekoa, ris- tiriitatilanteista selviytymistä sekä palautteen antamista.
- Ratkaisukeskeisyys. Ks. Ben Furman
- Rooliharjoitukset; toisten kuuntelemista lisäävä keino: roolit. esim. kannustaja, tarkastaja, reportteri, välinemestari. tehtävärooleja: ideoija, materiaalin hankkija, ajanottaja, lukija, tarkistaja, mieleenpalauttaja, kirjuri.sosiaalisia rooleja: rohkaisija, kannustaja, neuvoja, epäilijä, yhteenvetäjä, selkiyttäjäm tarkkailija.
- Vaikean asian puheeksiottamisen pelisäännöt
- Virheistä oppimisen asenne
- Yhdessä sovitut pelisäännöt, joita myös noudatetaan, ovat perusta sosiaali- selle kanssakäymiselle.
5) Yhdessä tapahtuva arviointi ja pohdiskelu eli reflektio
TUTUMPIA termejä: Itsearviointi, itseuudistava. oppiva yhteisö/organiusaatio, onnistumisen kriteerit, palaute, seuranta,välitavoitteet,
Ei vain tehdä vaan myös pysähdytään. Uskalletaan puhua ongelmista, mutta myös arvioida kriittisesti omia tekemisiä
Konkreettisia keinoja ovat mm.
- Miten työskentelimme? Miten voimme parantaa yhteistä työskentelyämme?
- On luotava tilaisuuksia oppia yhdessä tehdystä työtä;
- Tehdään oppiminen näkyväksi: mistä huomaamme, että olemme oppineet. Mitä opimme? Miltä toiminta tuntui?
- Virheiden tunnistaminen ja korjaaminen
- Yhteisnäkemys niistä kriteereistä joiden avulla tuloksia mitataan.
Kohti oppivaa organisaatiota ja yhteisöä
YHTEISTOIMINNALLISESTI johdettu ja toimiva organisaatio on jatkuvasti työssä ja työstä oppiva organisaatio. Se on organisaatio, jolla on kyky luoda uutta, hankkia ja siirtää tietoa sekö muuttaa omaa käyttäytymistään uuden tiedon ja uusien käsitysten mukaan.
Yhteistoiminnallinen toimintakulttuuri on oppivan organisaation reagoiva ja itseohjautuva oppimisympäristö.
SE on tehokas, koska se saa koko porukan osaamisen käyttöönsä. Siinä toimiva yhteisö voi hyvin, koska siellä vallitsee keskinäinen luottamus ja hyvänsuonti. Yhteisöä pitää koossa siihen kuuluvien ihmisten yhteinen sanallistettu arvoperusta ja yhteisvastuun tunne.
YHTEISTOIMINNALLINEN toimintakulttuuri on sekä prosessi että päämäärä. Siinä on järkeä. Siinä on sydäntä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti