Kirjoja

Kirjoja

torstaina, syyskuuta 30, 2021

Opetussuunnitelma. Nyt.

EILEN
 keskiviikona 29.9. oli Opetushallituksen koolle kutsuma Pyöreän pöydän -teams-keskustelu pian alkavasta alakoulujen lukuvuosi-arviointia koskevasta kriteerityöstä. 

Mukana oli asiantuntijoita Opetushallituksesta, Oppiva-verkostosta ja Suomen Luokanopettajaliitto ry:stä. Yhteensä meitä oli lähes 60.

KOLMEN tunnin aikana kuultiin alustuksia, jakauduttiin porinaryhmiin ja lähetettiin chattiin omia ajatuksia siitä, mitä nyt kannattaisi tehdä. 

Aputyökaluna oli in.housespace Toimi. Keskustelu oli vilkasta, rakentavaa ja ystävällismielistä.

Poimin muistiin keskusteluista ja chatista seuraavia ajatelmia:


  • Tärkeänä pidettiin, että kuudennelle luokalle laadittaisiin kriteerit arvosanoille 5-7-8-9. Myös 8-kuvaukset tulee päivittää.
  • Kysyttiin: Miksi numero 10 jäi pois noista kriteerien määrittämisestä? 
  • Yhteisiä kriteereitä kannatettiin. Niitä tarvitaan, jotta arviointi ei riipu koulusta ja oppilaan verrokkiryhmästä vaan hänen osaamisestaan. Niillä voidaan vaikuttaa siihen, ettei arviointi "hämärry". Yhteiset kriteerit hyödyttävät myös  yhdysluokissa arviointia.
  • Entä miten kriteereissä otetaan huomioon ns. painoalueet?
  • Huoltajien tulee tietää, mihin arviointi perustuu. Arviointi ei saisi perustua kokeiden keskiarvoon. Tärkeä asia huomioida ja viestiä koteihin.
  • 4.-luokalla olisi toivottu myös kriteereitä, mutta se ei onnistu, koska opsissa tavoitekuvausten nivelet ovat vain 2. ja 6. luokan jälkeen 
  • Joillei 4.-luokalle niitä saada,  kunnat (tai seutukunnat) tulisi ohjeistaa hyvin selkeästi. miten paikallisen vuosiluokkais-tamisen perusteella voidaan 6.luokan kriteereistä johtaa arviointikriteerit paikallisesti myös alemmille vuosiluokille. Vuosiluokkaistaminen on ymmärretty kunnissa liian eri tavoin, ja siihen liittyy keskeinen haaste opettajien arviointityölle eri vuosiluokille. Kaikissa kunnissa vuosiluokkaistamista ei ole edes tehty.
  • 2.-luokalle tultaneen tekemään ns. riittävän osaamisen kriteerit. Omasta mielestäni YES-juttu. 2.luokalla riittävän osaamisen määrittely tukisi myös sellaisen lapsen oikeutta saada ajoissa tukea, jonka osaaminen ei riitä.
  • Luokan kertaamistakin kriteerien pohjalta kannatettiin, jos pulma on sen kaltainen, että ikä tai lisäharjoittelu siihen auttaa. 
  • Jotta kriteerit palvelisivat parhaalla mahdollisella  tavalla arvioinnin oikeudenmukaisuutta ja koulutyötä, niiden tulisi olla selkeitä. Liian tiukka kriteeristö voi toisaalta haitata pedagogista vapautta.
  • Opetuskulttuurin muuttaminen, keskittyminen oppimisen tavoitteisiin ja oppilaaseen, tavoitteiden näkyväksi tekeminen oppilaan toiminnan kautta on tärkeää, ei testaamisen kautta.
  • Itse nostin esiin taitotavoitteiden määrän kohtuuttomuun luokanopettajien osalta. Aineopettajien on arvioitava oppilaita taitoja 5 - 15 kpl. Jos luokanopettaja opettaa kaikki oppiaineet arvioitavia taitoja on yhteensä 100.
  • Opettajat ja opetuksen järjestäjät tarvitsevat tukea arviointiosaamiseen.
  • OPH:n mukaan kriteerien pitäisi valmistua niin, että ne otetaan käyttöön lukuvuonna 2023-2024
  • Pöydän äärellä istuneet toivoivat, että kriteereitä myös kokeiltaisiin ennen kuin ne ovat normi. On myös tehtävä lapsivaikutusten arviointi.
TYÖ jatkuu nyt niin, että Suomen Luokanopettajat ry.sai tehtävän hakea luokanopettajia (ja erityisopettajia) OPH:n vetämiin ainekohtaisiin kriteerien kehittämispajoihin kriteerityössä jo aikaisemmin mukana olleiden asiantuntijoiden tueksi.

Muutama muu idea

OPS-perusteet herätti myös muuta keskustelua.. Sisältöjen opettamisesta ei olla päästy taitojen opettamiseen. S2-oppilaiden arviointi on ehdottomasti aihealue, johon tarvitaan tietoa ja tukea kentälle! Formatiivista arviointia ei välttämättä pidetä kovin tärkeänä kouluilla summatiiviseen verrattuna.

Vuoden 2014 version jälkeen on toteutettu useita muutoksia perusteisiin.  Esiopetus on tullut velvoittavaksi. Kielen opetusta on varhennettu. Luku 6 on uusittu. Numeroarviointi alkaa viimeistään 4. luokalla. Oppilaan tekemä itse- ja vertaisarviointi ei saa vaikuttaa oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Vuosiluokilla 4–9 vähintään 2 vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisista aineista annetaan numeroarvosana. Laajennettu oppivelvollisuus on astunut voimaan. Kaksivuotinen esiopetuskokeilu on käynnistetty. Niinpä OPH on antanut ison joukon muutosmääräyksiä, mutta itse muuttunutta nomitestiä ei ole koottu yhdeksi julkaisuksi:
  • Määräys koulukohtaisesta tasa-arvosuunnitelmasta 
  • Muutosmääräys perusopetus ja lisäopetus, mukana VSOP 
  • Muutosmääräys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, perusopetuksen päättötodistus  
  • Perusopetuksen arviointiluku,10.2.2020 
  • Liite 1 perusopetuksen todistusmallit. 
  • Muutosmääräys, perusteet 2014, luku 6, oppimisen arviointi. 
  • Muutosmääräys eräiden uskonnon oppimäärien osalta 
  • Liite muutosmääräykseen eräiden uskonnon oppimäärien osalta 
  • Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit 31.12.2020  
  • Muutosmääräys Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutokset ja täydennykset lukuun 15 Vuosiluokat 7 ̶9 
  • Muutosmäärys kappale 1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut ja kappale 15.4.19 Oppilaanohjaus 
  • Liite muutosmääräykseen koskien opetuksen järjestäjän ohjaussuunnitelmaa sekä oppilaanohjausta 
KIITOS hyvästä webinaarista. 

Ei kommentteja: