Kirjoja

Kirjoja

torstaina, elokuuta 22, 2013

Kaikki opettajien työ työajan piiriin


Päivitetty klo 21.

OAJ:n  Heljä Misukka pyysi minua pitämään noin 10-20 minuutin provokaatio-puheenvuoron järjestömme tulo- ja palkkapoliittisen sekä koulutuspoliittisen toimikunnan yhteis- seminaarissa. Teemana on opettajien työaika- järjestelmä.

Miksikäs ei. Somen aikakaudella on järkevää pyytää tutuilta naamoilta  näkemyksiä - sekä rexeiltä että Luokanopettaja- liiton fb-ryhmään kuuluvilta. Ennenkuin käyn läpi heidän - ja omia ajatuksiani, kertaan vähän nykytilannetta.

Opettajien työaika 

OPETTAJILLA on kummallinen työaikajärjestelmä. Opettajan on oltava työpaikalla oppituntien ja välituntien aika (esim. viisi oppituntia klo 8.15 alkaen: koululla 8.15- 13.15). Lisäksi hänen on oltava koululla (Espoossa) vähintään 1 tunti viikossa (ns. YT-aika). Opettajalla on noin 190 työpäivää vuodessa. Niiden lisäksi hänen on oltava ainakin yksi päivä ennen lukuvuoden alkua koululla (suunnittelupäivä) ja oltava kahden päivän verran ns. VESO-koulutuksessa.

OPETTAJIEN on tämän lisäksi hoidettava kaikki virkaan kuuluvat tehtävät. Mutta niihin ei ole osoitettu työaikaa. Epäselvää on myös, mitkä kaikki asiat kuuluvat virkaan. Eräille opettajille maksetaan erillinen tuntikorvaus eräistä  erikseen korvattavista vastuutehtävistä kuten ATK-laitteiden kunnossapidosta tai kirjastonhoidosta.  Kerho- ja tukitunneista voi  laskuttaa erikseen.

Kaikki kunnossa?

Ei ole. Kouluille on määrätty paljon sellaisia tehtäviä, joihin ei ole osoitettu työaikaa. Suomeksi: niistä ei makseta. Tällaisia tehtäviä on mm.  koulun itsearviointityö, monenlaisten asiakirjojen laadinta, opetussuunnitelmatyö, oppilashuollon vaatima työ, vanhempainvartit... Lisäksi opettajille on siirtynyt  siistimistä, koristelua ja myös kalustoon ja sen hoitoon liittyviä tehtäviä, kun näitä tehtäviä aikaisemmin hoitaneet on ulkoistettu. Koulujen tulee tehdä aikaa vaativia suunnitelmia mm. turvallisuuden takaamiseksi, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi jne.

Kokonaistyöaika ratkaisuksi? Mitä se tarkoittaa?

JO  vuosia on puhuttu opettajien siirtymisestä kokonaistyöaikaan. Käsite voidaan ymmärtää monella tavalla, mutta perusidea on,  että opettajalla olisi  palkallista työaikaa kaikkeen siihen, mitä hänen odotetaan tekevän. Kokonaistyöaika ei tarkoita virka-aikaa tai toimistotyöaikaa 8-16, vaikka opettajat joissain maissa tällaisessa järjestelmässä ovatkin.

YLIOPISTOLLA on käytössä kokonaistyöaikamalli, jossa lehtorilla on 1600 tuntia työtä vuodessa. Hän sopii sitten esimiehensä kanssa, mitä töitä tuolla ajalla tehdään. Osa ajasta on ns. luottotyöaikaa (400 tuntia), jonka saa tehdä missä haluaa. Tällaista mallia on suunniteltu myös opettajille.

Helsingissä oli usea vuosi sitten yksinkertaisempi kokeilu, jossa opettaja saattoi vaihtaa opetusta muuhun koululla tärkeäksi katsottuun työhön. Opettaja, joka kirjoitti opetussuunnitelmaa 3 tuntia viikossa sai jättää kaksi oppituntia viikossa toisten pidettäväksi. Kokeiluun liittyi muitakin yksityiskohtia, mutta ohitan ne nyt.

Mitä fb-väki ajatteli opettajien työajasta?

A) Rexien näkemyksiä

TÄLLAISIA kommentteja:
(1) " Pois vanhentuneet opetusvelvollisuudet eli     samasta työstä sama palkka oppiaineesta riippumatta."
(2) " Joo       opetusvelvollisuudet pois ja sana           "YT-aika" pois.         Kokonaistyöaika esim 30 t/vko josta suhde opetus/muutyö vapaasti reksin kanssa sovittavissa. Jotkut tekee enemmän tunteja jotkun suunnittelee/ideoi enemmän koulun juttuja. Ratkaisulla jäisi aikaa opetuksen jälkeen tehdä sitä." "muutatyötä" joka nyt on kirosana ja johon ei nykyinen yt-aika riitä alkuunkaan. Got the point ?
(3)      Yt-aika voisi olla könttänä koululle opettajakohtaisen kolmen tunnin sijaan, 3 x opettajien määrä. Tämä jaettais opettajien taipumuksen mukaan. Tällainen yt laskettais opetusvelvollisuuteen. Opetusvelvollisuudet olis kolme tuntia suuremmat."
(4) " 1.        Ostetaan lisää suunnitteluaikaa lukuvuoden alkuun opettajilta. Mielestäni sopiva aika suunnitella ennen oppilaiden saapumista olisi noin 5 päivää. Yksi näistä päivistä voisi olla TYHY-luonteinen. Mikäli raha ei riitä,         lyhennetään hieman oppilaiden kouluvuotta.  Jonkin siirtymäajan kuluessa opetusvelvollisuudet muutetaan samoiksi. Aika voisi olla pitkäkin. Näin päästään pohtimaan kokonaistyöaikaa helpommin. 3. Tehdään      selkeä kaava, millä opetustunti ja hallinnontunti ovat verrattavissa. Esim. vanha vessin 1 opetustunti on 1,5 h muuta työtä. 4. Listataan tehtäviä joita opettajat tekisivät. Sitten pohditaan, kuten muissakin asiantuntija tehtävissä, sitä mitkä työtehtävät on tehtävä työpaikalla ja mitkä voi tehdä ihan missä vaan. 5. Pohditaan rahaa vasta ihan lopussa. Ja vältetään siinäkin asetelmaa OAJ = tuplapalkka Kuntatyönantajat=0 eruoa lisää. Tässä siis tajunnavirtaani."
(5) "Vaikka opetusvelvollisuudet säilytettäiskin, niin kokonaistyöajan määrän esilläpitäminen poistaisi monta ongelmaa. Kokeneellekin opettajalle on epäselvää se, että on muutakin työtä kuin opetustunnit, joka kuuluu palkkaan."
(6) "     Jos suunnittelu ja kehittäminen ei kiinnosta saa/joutuu pitämään enemmän oppitunteja samalla rahalla kuin aktiivi kollega joka ideoi ja vääntää koulun eteen. Koulun kokonaistuntimäärä vakio, työtehtävät eriytyy.."
(7) "       1600 tuntia kuulostaa ihan järkevältä sekin. Toki täytyisi pohtia, mikä on mahdollinen viikkotyöaika sekä, miten loma-oikeus vaikuttaa asiaan. Mielestäni YT-aika ei vielä köntällä, jos 3 tunnista vain 1 katsokaan koulun yhteisten asioiden hoitoon."
(8) "Asiaa voi katsoa monesta kulmasta. Anyway, lisää työtä tai lisää työaikaa = lisää liksaa..Heitän provokaation: entä jos opettajien palkka pysyisi samana, mutta opetus velvollisuus putoaisi vaikka 15 tuntiin kaikilla. Silloin 'lopusta työajasta' voisi sopia reksin kanssa. Joku voisi opettaakin 20 tuntia, jos kokoukset närästää ja suunnitelmien teko nyppii."

B) Opettajien näkemyksiä

TÄLLAISIA kommentteja:

(1) "Minusta alkaa tuntua siltä, että se pelkkä aika ei ole ongelmallinen vaan se        hurja työmäärä, johon pitäisi keksiä joku viisasten kivi. Osalla opettajista on yksinkertaisesti liikaa töitä, johtui se sitten haasteista oppilaiden kanssa tai jostain muusta. Selkeä työajan rajaaminen helpottaisi näitä opettajia."
(2) " Normaali työaika kaikille ja sen        ylimenevästä työajasta ( ilman erillistä määräystä tehdystä työstä , kun hommat pitää vaan hoitaa) korvaus vaikkapa vapaa-aikana , jos rahakorvausta on mahdotonta saada. Ei siellä työpaikalla kukaan huviksensa istuskele."
(3) " Olen miettinyt, ettei se kokonaistyöaika ole välttämättä huono juttu... Nyt tuntuu, että yhteisiä hommia on paljon, mutta ne kaatuvat helposti vain muutaman harteille muiden poistuessa tyynesti työpaikalta, kun oppitunnit on pidetty."
(4) " Itse koen ongelmalliseksi sen, että iso osa työstäni on sellaista, josta ei makseta mitään. Jos luokalle sattuu esim. useampia oppilaita, joilla on HOJKS tai HOPS, se teettää hirveästi ylimääräistä työtä, josta ei korvata mitään. Siinähän vaan teet."
(5) " No jotakin kyllä. Meille kuitenkin maksetaan 3h/vko YT:tä."
(6) "Älä Martti unohda:        sama palkka samasta työstä."
(7) "Koko homma pitäis laittaa aivan uusiksi."
(8) " Yli 20 vuotta alalla olleena ei voi kun ihmetellä tätä toimenkuvan muuttumista. Palaverien määrissä ja laaduissakaan ei enää mitään tolkkua ja syö ydinhommaa sekä jaksamista. Saattaa olla jopa 4-7 ammattilaista "päättämässä" lapsen asiasta ja vielä kysellään"miten sinä haluaisit että järjestettäis?" Paljonko tämmöset maksaakaan kunnille työtunteina, onko laskettu? On menty aivan liian pitkälle jo palveluissa!! No jos kerran rahaa on tällaseen törsäilyyn yhteiskunnassamme, niin ehdottasin että        kaikki    hojks ja hops yms. palaverit ehdottomasti oppituntien jälkeen aina, mutta että selkeä korvaus myös jokaisesta "ammattilaisistunnosta" opettajalle, jotta luokan oppilaat eivät muut kärsisi millään tavoin opettajan kiireestä ja opettaja itse tietäisi tekevänsä selkeää maksettua, palkallista ylityötä jokaisesta istumastaan palaverista varsinaisen opetustyön jälkeen. Nyt tehhään täyttä sekamelskaa ja työnmäärät vain moninkertaistuneet!"
(9) "Opettajien työaikajärjestelyn keskeinen ongelma on hirttäytyminen opetusvelvollisuustunteihin työn perustana.       Kokonaistyöaika toimii mainiosti ammattikorkeissa ja yliopistoilla, miksipä ei siis myös peruskoulun opettajilla. Käsittäähän työnkuva meilläkin myös paljon muuta kuin opetustunnit. Kokonaistyöajassa voitaisiin vaikkapa hojks-palaveriaikaa resurssoida enemmän sille, jolla on paljon hojks-oppilaita, juhlajärjestelyaikaa sille joka järjestelyjä tekee paljon, pedagogisen kehittämisen aikaa niille, joita se kiinnostaa jne. Opettajien työnkuvat ja ajankäyttö saataisiin vastaamaan sekä koulun että luokkien tarpeita - nykyistä tasapuolisemmin ja ilman että kukaan tekisi ns. ilmaista työtä. Kun OAJ:lla ei rohkeus eikä työnantajalla raha riitä kokonaistyöaikaan, voisi laastariratkaisuna           yhteissuunnitteluaikaa lisätä nykyisestä sopimuksen kolmesta ainakin parilla ja määritellä sen käyttökohteita tarkemmin. Samaten pitäisi resurssoida selkeämmin erikseen jaettavaa rahaa niihin tehtäviin, mitä toiset kouluissa tekevät toisia enemmän."
(10) " Kokonaistyöajan tullessa veikkaan ainakin yhden miesopettajan poistuvan lisää riveistä. Sellaiseen 8-16 työnkuvaan näillä palkoilla en aikoinaan hakeutunut opiskelemaan jos kohta tällaiseenkaan mikä jo on menossa."
(11) "Puhutaan kuitenkin vuosityöajasta ja se ei tarkoita missään nimessä virkatyöaikaa eli 8-16. Varsinainen työaika on pääosin sama, mitä nyt teemme, siinä vain maksetaan paremmin juuri siitä työstä, mitä teemme, eikä siinä voida leikata niin helposti oppitunneista säästöjen nimissä. Vuosityöajassa jollekin voidaan määritellä enemmän opetusta kuin toiselle, mutta toinen tekee sitten muita töitä enemmän. Nämä pitää tietenkin yhteisymmärryksessä sopia esimiehen ja muun kollegion kanssa."
(12) "Rovaniemellä kokeillaan (OVTES:n mukaan) uudenlaista korvauskäytäntöä perusopetuksen lisätehtävistä ja tarkoituksena on        samasta työstä sama euromääräinen korvaus riippumatta ylituntipalkkion suuruudesta. Pyrkimyksenä on myös maksaa sellaisista lisätehtävistä joista ei OVTES:ssä juurikaan mainita. Kokeilussa maksetaan vain sellaisista tehtävistä joista oikeasti tehdään - ei esim AV hommista jos niitä ei oikeasti ole. Eihän se korvaus suuri ole kun tuota rahaakaan ei juuri ole mutta kokeillaan ainakin tämä lukuvuosi."
(12) Rauhoittaa työaika työnteolle. Opetus- ja kasvatustyölle.
(13)  Järjestysmiehet luokkiin että opettaja voi keskittyä opettamiseen eikä järjestyksen pitoon -----> työllistävä vaikutus
(14)  Kokonaistyöaika...
(15) Vastaan nyt vain näin: Miksi (on niin tai ainakin tuntuu siltä, että) aiemmin omaan opetustyöhön oli enemmän aikaa?
(16) Mikäs vika siinä meidän työajassa on? Minusta tuntuu että kokonaistyöaika ei ole ratkaisu. Välillä sitä paahtaa töitä inspiroituneena kellon ympäri, sitten saattaa voida huoletta tehdä vaikka muutaman päivän kevyemmällä tuntimäärällä...
(17) ...on niin paljon erilaisten johtajien järjestämiä itsestäänselvyyksien ja pätemistarpeiden jauhamistilaisuuksia.
(18)  Itse olen kokonaistyöaikalainen ja minusta se on (sopivilla suojapykälillä varustettuna) erinomainen järjestelmä.
(19)  Pitäisi tunnistaa ja tunnustaa että opettajan työ on muuttuunut. Yhteiskunta ja vaatimukset koulun kasvatustyölle ovat laajentuneet kokonaisvaltaisemmaksi. Työ on siis muuttunut mutta palkkaus- ja kannustinjärjestelmä on yhä 1800-luvulta....Eli kokonaistyöaika. Se maksaa mutta toisi työaikaa- ja rauhaa.  Kaikki palaverit eivät ole turhia. Jos ei halua kuluttaa aikaansa esim. valvontaluokkansa oppilaan palavereissa, on turha naukua siitä että tieto ei kulje.
(20) Nimenomaan! Joka risausta ei tarvitsisi miettiä, joka risauksen palkasta ei tarvitsisi tapella, kun risaukset sisältyisivät palkkaan. Edunvalvontaa se tuskin, ainakaan aluksi vähentäisi.
(21)  kokonaistyöaika, hesan hylätty malli oli hyvä siis työntekijöitten ja koulun kannalta
(22) Siis opettajan normaali työnkuva pitäisi määritellä. Sitä eivät (minusta) määritä se, kuinka monta tuntia on siellä, kuinka monta täällä (kenties opetuksen ulkopuolella) vaan se, mitä ovat tavoitteet ja miten niihin päästään ja miten tästä kaikesta maksetaan.
(23)  Kokonaistyöaikaan!
(24)  Kaikki se pakollinen (vanhempainillat, juhlat, kodin ja koulun yhteistyö, viikonloppukoulut, koulutukset), mikä tapahtuu aikavälin 8-16 ulkopuolella ja erityisesti viikonloppuisin, pitäisi olla jonkinlaisen ylityökorvauksen piirissä.
(25) ... ei, kun se kuuluisi palkkaan. Palkka siis olisi jotain muuta kuin nyt.
(26)  Kysytäänkö nyt asiaa opettajan, oppilaan, koulun, perheen, yhteiskunnan, liike-elämän näkökulmasta?
(27) ...siihen en usko, että me koskaan saisimme sellaista kokonaispalkkaa, joka kattaisi kaiken. Nm. huominen kuluu 8 tunnin koulutuksessa, kun oppitunteja olisi ollut vain 3. Huoh.
(28) Olin itse työstämässä opettajien työaikajärjestelyjä 2000-luvun alussa, siitä on tultu parempaan suuntaa, mutta valmista ei ole vielä. Anna Martti ajatuksen lentää, hyvä siitä tulee!
(29) Ei minulla ole mitään nykyistä työaikaa vastaan.

Siis suurimmat ongelmat?

MUKAILLEN  fb-kaverien näkemyksiä  nykyjärjestelmän ongelmista, ajattelin esittää seuraavaa:
  • TYÖTÄ on liika. Väsyttää.
  • TYÖ ei jakaudu tasaisesti opettajien kesken. Ei opetustehtävät, eikä muu työ. Syntyy toraa.
  • SAMASTA työstä  maksetaan toisille enemmän kuin toisille. Epistä. 
  • ON liikaa työtä, josta ei makseta lainkaan. Epäreilua.
  • ON työtä, jota tulisi tehdä yhdessä samassa paikassa. Nyt siihen ei ole riittävästi työaikaa. Harmittaa.
  • NYT ei voida käyttää kaikkien opettajien (muuta kuin opetus-) osaamista hyväksi. Tehotonta,
Miten ongelmat voisi ratkaista?

OTTAEN huomioon   fb-kaverien näkemyksiä  nykyjärjestelmän ongelmista, ajattelin esittää OAJ:n tilaisuudessa seuraavaa:
  • KEVYIN malli olisi ns. ylityömalli. Varataan budjetista koulukohtainen könttä, josta maksetaan niille, jotka tekevät ylitöitä (muuta kuin opetusta). Jos tekee saa lisää rahaa.
  • TOISEKSI kevyimmässä mallissa vaihdetaan opetusvelvollisuutta muuhun työhön esim. suhteessa 1 : 1,5.  Jokainen voi vaikuttaa omaan toimenkuvaansa ja opetuksen määrään. 
  • RAJUHKOSSA mallissa nuo 3 YT-tuntia katsottaisiin resurssiksi, jonka käytön rehtori sopii opettajien kanssa kahden kesken. YT-tunnit laskutettaisiin sitä mukaa, kun työ on tehty yhdessä sovitulla tavalla. 
  • KESKIRAJUSSA mallissa lyhennetään lukuvuoden pituutta ja vaihdetaan koulupäiviä opetuksettomaan suunnittelujaksoon (1-5 päivää).
  • RAJUSSA mallissa vaihdetaan 108 YT-tuntia opetuksettomiin suunnittelujaksoihin (108 tuntia= noin 15 työpäivää). Kaikesta lukuvuoden aikana tehdystä ylimääräisestä työstä laskutetaan ylityömääräysten mukaan.
  • KAIKKEIN rajuimmassa mallissa luovuttaisiin kokonaan opetusvelvollisuuksista. Jokaisella opettajalla olisi 1600-tunnin työaika, josta 400 tuntia olisi luottotyöaikaa. 1200 tuntia tarkoittaa noin 40 * 30 tunnin työpaikallaoloaikaa (toki myös koulutusta jne. )
KOMMENTTEJA?

Ks. aikaisempi blogilastuni samasta aihepiiristä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mikä siinä kokonaistyöajassa nyt olisi niin "kaikkein rajuinta"?.
Noista lopussa esitetyistä malleista muut oikeastaan jättäisivät mukaan nykyisen systeemin valuvikoja.

Noissa vaihtoehdoissa näkyy myös kummittelevan ajatus "ylitöistä". Liekö se ammattijärjestöpuheen seurausta, että moni opettaja yhä ajattelee, opetuksen lisäksi tulevan työn itselleen kuulumattomaksi (aineenopettajista jotkut jopa kasvatustyön).

Martti Hellström kirjoitti...

Toki riippuu tulkinnoista. Se voisi tarkoittaa mm.
- osa tunneista perinteisen kesäloman aikana
- eri opettajaryhminen saavutettuihin etuihin (pienempi opetusvelvollisuus) puuttumista



Anonyymi kirjoitti...

Toisin myös uuden näkökohdan tähän työaikakysymykseen.

Meihin opettajiin on luotettu vahvasti - meillä ei enää ole koulutoimentarkastajia seuraamassa oppituntejamme ja lukemassa päiväkirjoista olemmeko toimineet opsien mukaan kuten vielä joskus 80-luvulla tehtiin. Samanaikaisopetus tuo tähän muutosta - enään ope ei yksin ole siellä luokassa oppilaittensa kanssa.
Nyt kun/jos siirrytään uusiin työaikajärjestelmiin täytyisi ratkaista myös se kenellä on ratkaisuvalta (päätösvalta rahankäytöstä?) Työaikamuutokset tuskin muuttavat sitä työtä mitä opettaja tekee luokassa oppilaittensa kanssa - mutta se fiilinki millä opetustyötä tehdään saattaa muuttua jos opelta itseltään vielään tuota ratkaisuvaltaa.