Kirjoja

Kirjoja

lauantaina, joulukuuta 29, 2007

EFQM 2007



SUOMESSA kouluja ei tarkasteta. Viimeinen koulutoimentarkastajan vierailu Aurorassa oli aivan 1990-luvun alussa, siestaan siirtymisen aattona. Suomessa vallitsee ns.luottamuksen kulttuuri. Muualla maailmassa kouluja kontrolloidaan voimakkaasti julkistamalla sekä tarkastuskertomukset että koulun oppilaitten tulokset kansallisissa oppisaavutustesteissä.

SUOMESSA kunnat ja koulut seuraavat toimintansa laatua pääosin itsearvioinnin avulla. Espoossa jokainen koulu laatii nykyään kolmen vuoden välein itsearviointiraportin, joka pohjautuu eurooppalaiseen laatujärestelmän: EFQM:n logiikkaan. Teknisenä apuvälineenä on Efekon laatima ns.Efecaf-lomake, jonka henkilökunta täyttää netissä. Lisäksi jokainen koulu järjestää arviointinsa tueksi Wilmassa kolme vakiokyselyä (1) huoltajille, (2) oppilaille ja (3) henkilöstölle.


ITSE RAPORTISTA



AURORAN edellinen (toinen) EFQM-raportti jätettiin vuonna 2003. Uusi raportti on jätettävä vuoden 2007 aikana. Lähetän sen Sukoon uudenvuoden aattona. Viikonvaihteen ajan odotan opettajien ja johtokunnan jäsenten kommentteja luonnokseen. Olemme sopineet, että rehtori keventää opettajien työkuormaa tekemällä tällaisten paperitöitten pohjat. Syksyn kiireitten vuoksi raportti valmistuu aikarajaa hipoen, mutta valmistuu kuitenkin.

RAPORTISSA koulu esittelee toimintansa parhaat puolet ja tärkeimmiksi valitsemansa kehittämiskohteet. Lisäksi siinä annetaan palautetta hallinnolle ja kuvataan arviointiprosessi.

AURORASSA prosessiin osallistui koko Sukon alainen henkilöstö (noin 40). Arviointiprosessin peruslinjaukset tehtiin jo edellisen EFQM-kierroksen yhteydessä vuonna 2003. Suunnitelma oli osa koulumme opetussuunnitelmaa, joten siltäkin osin sen valmisteluun osallistui koko henkilökunta. Suunnitelman hyväksyi (edellinen) johtokunta. Vuosien varrella Sukon ohjeet ja toteutustapa ovat ehtineet muuttua useita kertoja. Mutta aina parempaan suuntaan.

Itsearviointi perustuu annettujen ohjeiden mukaisesti toteutettuihin mittauksiin sekä meillä TUPA 2007-sopimukseen.
(a) henkilöstön tyytyväisyys (kevät 2006)
(b) oppilaitten tyytyväisyys (maaliskuu 2006)
(c) huoltajien tyytyväisyys (helmikuu 2006)
(d) ns. allut- eli lukutaitotestit (vuodesta 1997)
(e) 5.- ja 6. luokkien Oph-testit (Matematiikka 2006 ja YPI 2007)
(f) oma mittarimme huoltajien tyytyväisyydestä eräisiin asioihin (syksy 2007)

Tuloksia on käsitelty neljän prosessivuoden aikana lukuvuosiseminaareissa (osallistujia 20), YT-istunnoissa (osallistujia 20) ja työpaikkakokouksissa (osallistujia 40).

Tulokset on esitelty vanhemmille koulun vanhempainilloissa keväällä 2006 (osallistujia n.100). Tulokset löytyvät myös koulumme nettisivuilta ja rehtorin blogista.

Prosessiin kuuluivat erityiset EfeCaf-istunnot. Osallistuimme työkalua avanneisiin koulutustilaisuuksiin. Oman koulumme Efecaf-arviointi toteutettiin samalla lailla kuin Sukon-arviointi, ts. ohjatulla yhteisistunnolla, jonka veti erityisopettajamme Hanna-Leena Tiusanen. Yhteisistunnon jälkeen kukin opettaja siirsi arvionsa nettiin. Arviointitilaisuus pidettiin maaliskuussa 2006.

Palauteistunto (3t) järjestettiin huhtikuussa 2006, kun Efektia oli saanut laskettua tulokset. Lisäksi tuloksia työstettiin tiimeissä.

Efecaf sinänsä ei valitettavasti tuonut näkyviin uusia kehittämishaasteita. Profiilimme oli varsin tasainen. Niinpä parantamisalue ja kehittämishankkeet on valittu sen ja laajan muun oheisseurannan (mm.Kunta 10 ja kehittämiskeskustelut)pohjalta: (1) Henkilöstön työkyky/kapasiteetti laajasti (työinto, osaamisen:koulutus, tiedon jakaminen, kouluttaminen sekä jaksamisen: kuormittavuuden keventäminen, oppilaiden sitoutuminen koulutyöhön ja hyvään käytökseen), (2) TIP-hanke ja (3) Oppimiskeskustoiminta.

Työhyvinvointihankkeen linjausten mukaan rehtori on hoitanut raportin luonnoksen laadinnan syys- ja joululoman aikana. Sen jälkeen raportti on lähetetty henkilökunnalle kommentoitavaksi. Raportin muodollinen hyväksyminen tapahtuu keskiviikkona 9.1.2008 työpaikkakokouksessa, johon on kutsuttu koko henkilökunta.

Sukoon aikataulun mukaan lähetettyyn versioon tehtävät mahdolliset korjaukset toimitetaan tammikuun ensimmäisellä viikolla.

Ohjeiden mukaan raportti viedään johtokuntaan tiedoksi. Olemme kuitenkin lähettäneet jo luonnoksen johtokunnalle tutustuttavaksi. Lisäksi luonnosta on esitelty rehtorin blogissa.

OMAN TOIMINTAMME PARHAAT VAHVUUDET

KOKO ITSEARVIOITIAINEISTON perusteella koulumme toiminnan parhaat vahvuudet näyttivät olevan

1. "Johtajuus kohdallaan".

Hyvä johtaminen on arvioitu lähes kaikissa mittareissa (Efecaf, huoltajapalaute...) koulun vahvuudeksi kärkinään kehittämistoiminta ja yhteistoiminta kotien kanssa. Johtamiseen toivotaan kuitenkin lisää kannustavuutta ja tavoitettavuutta. Dynaamisen yhteisön mutkikas arki oirehtii, jos koko johto on pois. Niinpä esiin nousee ainakin kaksi kehittämisaihiota:
• Varamiesjärjestelmä ja
• Kannustuksen vahvistaminen.

2. "Toimintaperiaatteet ja strategiat mallillaan".

Koululla on itsearvioiden ja palautteen perusteella hyvä pedagoginen linja, modernit menetelmät, ajantasainen opetussuunnitelma oleelliseen keskittyvine sisältöineen ja itsearviointikäytännöt. Asiakirjat on laadittu asiallisesti ja ajallaan. Kehittämisaihioita on kaksi:
• Useiden strategioiden mielessä pitäminen (mm. tietostrategia)
• Periaatteiden ja myös arjen pelisääntöjen jalkauttaminen (esim. ops-aihekokonaisuudet)


3. "Korkea asiakastyytyväisyys on koulutyön tuki".

KUVA: Yhtä köyttä (Juha Hyvärinen)

Auroran vanhemmat ovat tyytyväisiä lastensa kouluun. Erityisesti tämä näkyi syksyn 2007 vertailevassa kyselyssä (65 % piti Auroraa hieman tai selvästi parempana kouluna kuin muut espoolaiskoulut).Vanhemmille on tarjolla monipuolisia osallistumismahdollisuuksia.Kehittämisaihioita on kaksi:
• Maahanmuuttajaperheiden kanssa tehtävä yhteistyö (TUPA 2008)
• Yhteistyö koulunkäynnin ongelmia havaittaessa.

OMAN TOIMINTAMME ENSISIJAISET PARANTAMISALUEET

AURORAN toiminnan ensisijaisiksi parantamisalueiksi nousivat:

1. "Oppimis- ja kasvamistulokset".

Koulumme oppimistulokset ovat pääosin hyvää suomalaista(ja siis maailman tasolla huipputasoa) keskitasoa. Mitatuissa tuloksissa (mm. Allut) on kuitenkin huimia luokka- ja ikäluokkakohtaisia eroja. Joissain ikäluokissa olemme Espoon huippuja, joissain alle keskitason.

Oppilaiden hyvinvointitulokset ovat hyviä, parempia kuin Espoossa keskimäärin. Oppilaat kokevat koulun turvalliseksi. Yhteisöllisyys näkyy tuloksissa.

KUVA:Hyvää käytöstä on pyritty konkretisti palkitsemaan.

Osalla oppilailla on käytösongelmia.

Ongelma on, ettemme ole onnistuneet sitouttamaan kaikkia oppilaita koulutyöhön emmekä
ole onnistuneet kitkemään pieneltä oppilasryhmältä töykeää käytöstä.


2. "Henkilöstön työkapasiteetti (ja henkilöstötulokset)"

Kahden vuoden työhyvinvointityötä on jatkettava. Työhyvinvointia on pystytty kehittämään purkamalla työn kuormittavutta ja säilyttämällä työn imua.

Vuoden 2006 Efecafin mukaan työkapasiteetin vahvistamisessa on kaksi pääkohdetta:

1. Henkisen hyvinvoinnin vahvistaminen
a) palautteella, innostamisella ja kannustamisella sekä onnistumisen kokemuksia organisoimalla (vrt. Johtajuus)
b) turvallisuuden lisäämisellä (vrt. Sope-oppilaitten väkivalta ja toisaalta dynaamisen arjen tuoma ahdistus ) ja
c) työhyvinvointiin panostaminen (vrt. Pedagogiikan voimal(l)a).

Töihin on siis jo ryhdytty. TUPA 2007 ja TUPA 2008 konkretisoivat kannustavaa palautetta

Turvallisuutta lisää Syksyllä valmistunut, pitkään työstetty Auroran ABC, johon on koottu arjen käytännöt. Olemme lisäksi tehneet aktiivsesti aloitteita mm. hälytysrannekkeesta ja opettajien työsuhdepuhelimista. Sopeoppilaitten väkivalta on tällä hetkellä hyvin hallinnassa. Varamiesjärjestelmän laatiminen tukee tätä tavoitetta.

KUVA: Kiire...

Opettajia (ja muuta henkilöstöä) kuormittaa kolme tekijää:

(1) Oppilaat, jotka eivät sitoudu koulutyöhön.

KUVA: Mainos,joka kuvaa myös opetuksen ongelmaa

Kyse on myös resurssien käytöstä. Tukitoimiin haaskautuu resursseja samalla kun läksyjä ei tehdä.

(2)Töykeästi käyttäytyvät oppilaat kuormittavat opettajia ja koulutovereitaan.
(3) Ns. toisen asteen työ kuormittaa opettajia.

Opettajien työhyvinvointi ja onnistumisen kokemusten lisääminen edellyttää onnistumista näiden asioiden ratkaisussa. Työhyvinvointihanke on jatkuva. Tavoitteet sovitaan sekä kalenterivuosittain (TUPA) että lukuvuosittain (LKVS).


2. Ammatillisen osaamisen vahvistaminen

a) uusien opettajien perehdyttämisen
b) koulutuksen ja koulutuksessa saadun tiedon jakamisen ja
c) pedagogisen yhteistyön avulla (vrt. TUPA 2007)

ABC-kansio auttaa perehdytyksessä.
Täydennyskoulutuksen suunnittelulle on varattava enemmän aikaa.

KUVA: Oppimiskeskuksena toimiminen tuo meille tässä "kotikenttäetua!

Pedagoginen oppitunneille asti ulottuva yhteistyö etenee vahvasti pariopettajakokeiluissa, joita on lkv 2007-2006 jo neljä.


PALAUTTEEMME HALLINNOLLE

AURORAN KOULU antoi seuraavan "keskeisimmän palautteen hallinnolle ja päätöksentekijöille EFQM-osa-alueittain"

1. Johtajuus

Kannustusta ja rohkaisua kahden apulaisrehtorin järjestelmälle ja varamiesjärjestelmistä käytävälle keskustelulle. Koulusihteeriresurssia tulisi kasvattaa vastaamaan lisääntyneitä tehtäviä. Rehtorien työhyvinvointiin vakavaa huomiota.

KIITOKSIA johtotiimikoulutuksesta ja panostuksesta rehtorikoulutukseen.

2. Toimintaperiaatteet ja strategiat

Asiakirjojen laadinnassa kouluja tulisi saattaa yhteistyöhön.

KIITOKSIA vielä kerran 2004-ops-prosessista.

3. Henkilöstö

Sijaisten koulutus tulisi elvyttää jo työnantajan vastuun nimissä. Toivottavasti joskus on taas mahdollista pitää kaksi suunnittelupäivää (palkallista).

KIITOKSIA mahdollisuudesta palkita henkilöstöä (TUPA, HKPO jne.).





4.Kumppanuudet ja resurssit

Auroran koulun tulisi kiireellisesti saada korvaava lisärakennus.

KIITOKSIA jatkuvasti kehittyvistä resursseista.

5. Prosessit

KIITOKSIA siitä, että viime vuosina kouluissa on saatu keskittyä toimintaan.

6. Asiakastyytyväisyys

KIITOKSIA, että Espoossa on edelleen koulukohtaisia johtokuntia. Kiitoksia myös johtokuntien koulutuksesta.

7.Henkilöstötulokset
Efecafin tässä osassa on outoja kysymyksiä. Miksi ei mitata hyvinvointia jne.?
Henkilöstön turvallisuus on taattava väkivaltatilanteiden jatkuessa. Ohjeet mm. holdingista tulee uskaltaa antaa.


8. Yhteiskunnalliset tulokset


Efecafin tässä osassa outoja kysymyksiä. Miksi ei mitata valtakunnallista näkyvyyttä tai aktiivisuutta?


9. Keskeiset tulokset


KIITOKSET, ettei Espoo ole rynnännyt koulujen kilpailuttamiseen.


ERITYISET KEHITTÄMISHANKKEET

KUVA: Kerhotoimintaa TIPissä


RAPORTISSA hahmottelimme lisäksi kolme erityistä kehittämishanketta. Nämä olivat (1) Pedagogiikan voimal(l)a, (2) TIP-hanke ja (3) Oppimiskeskustoiminta. Jokaisen osalta listasimme, mistä tuloksista kehittämishanke oli noussut ja millaisilla toimenpiteillä hanke etenee.

Ei kommentteja: