Vuoden viimeinen päivä

HYVÄÄN päivään päättyy tämä vuosi. Aamuyöstä naputtelin sataa sanaa lähes eteenpäin lähetettävään kuntoon. Sitten koululle. Hyvärisen Juha auttoi käyttämämään koulun viimeiset rahat. Saimme HD-tason videokameran. Kyllä nyt kelpaa uudella macilla videoita editoida.

Minä kirjoitin EFQM2007-raportin valmiiksi. KIrjoitiusvirheitä riitti, mutta onneksi ajatus on kirkas. Kirjoitin myös Tupa2008-suunnitelman toisen version. Marja-Liisa Heikkilä soitteli, ja pudotteli hieman päättyvän vuoden tupatulostasoamme 77 :sta 72,5: een. Pudotukseen oli ihan asiaperusteet. Systeemissä palkkio määräytyy tiukoin portain 25-50-75-100. Olin tulkinnut ohjeita hieman joustavasti.

ILTAPÄIVÄLLÄ tsekkailin vielä perusopetusta koskevien normien muutoksia. Sitä tietoa tarvitsen Luokanopettajan Päiväkirjan §- viidakon päivittämisessä. Joka on vuorossa huomenna...

NYT Hyvää Uutta Vuotta, hyvä blogi. Lähdemme kemuihin.

Vuoden toiseksi viimeinen päivä

VUOSI 2007 alkaa olla voitettu kanta. Koska huomenna voi vielä tapahtua mitä vaan, varovaisen mielestä vielä ei ole oikea aika arvoida päättyvää vuotta. Sen voi jo sanoa, että tämä vuosi ei ole ollut normivuosi.

Vuosi näyttää päättyvän tiiviin työnteon merkeissä, ei paljon viikonloppuja ehdi viettää. Mutta se päänsärky on itse hankittua, joten ei valiteta.

TÄMÄN VIIKONVAIHTEEN olin varannut "Sata sanaa opetuksesta" -teoksen oikoluvulle. Eilinen meni tässä suhteessa harakoille, mutta tänään kävin läpi Kansasen Pertin lähettämää terävää palautetta ja parantelin tekstejä. Tälle luonteelle vain tarkkuus, jota mm pilkkujen ja välilyöntien oikea suhde vaatii, on hiukka vierasta. Mutta kenelle se homma sitten kuuluisi. Mitä enemmän tekstiä luen, sitä enemmän kirjasta innostun. Se on sitten toinen juttu, miten kirjan lukijat sen kokevat.

TOINEN ASIA, josta olen tosi innostunut, on googlen (ilmainen) nettikalenteri. Otan se nyt muutamaksi ajaksi koekäyttöön kaikenmaailman muistikortien ja Timesystemien sijaan. Josko se avulla olisi helmompaa pitää itseään ajan tasalla kaikkien satojen käynnissä olevien hommien hallinnassa. Ei ainakaan tarvitse kannella pinoja mukana.

SIVIILIPUOLELLA harmaita hiuksia tuottaa prinsessan päätös muuttaa Saton asuntoon Tapiolaan kahden kaverinsa kanssa. Viimeinen lapsi lähdössä kotoa. Nyyh!

EFQM 2007

SUOMESSA kouluja ei tarkasteta. Viimeinen koulutoimentarkastajan vierailu Aurorassa oli aivan 1990-luvun alussa, siestaan siirtymisen aattona. Suomessa vallitsee ns.luottamuksen kulttuuri. Muualla maailmassa kouluja kontrolloidaan voimakkaasti julkistamalla sekä tarkastuskertomukset että koulun oppilaitten tulokset kansallisissa oppisaavutustesteissä. SUOMESSA kunnat ja koulut seuraavat toimintansa laatua pääosin itsearvioinnin avulla. Espoossa jokainen koulu laatii nykyään kolmen vuoden välein itsearviointiraportin, joka pohjautuu eurooppalaiseen laatujärestelmän: EFQM:n logiikkaan. Teknisenä apuvälineenä on Efekon laatima ns.Efecaf-lomake, jonka henkilökunta täyttää netissä. Lisäksi jokainen koulu järjestää arviointinsa tueksi Wilmassa kolme vakiokyselyä (1) huoltajille, (2) oppilaille ja (3) henkilöstölle.

 

ITSE RAPORTISTA 

AURORAN edellinen (toinen) EFQM-raportti jätettiin vuonna 2003. Uusi raportti on jätettävä vuoden 2007 aikana. Lähetän sen Sukoon uudenvuoden aattona. Viikonvaihteen ajan odotan opettajien ja johtokunnan jäsenten kommentteja luonnokseen. Olemme sopineet, että rehtori keventää opettajien työkuormaa tekemällä tällaisten paperitöitten pohjat. Syksyn kiireitten vuoksi raportti valmistuu aikarajaa hipoen, mutta valmistuu kuitenkin. 

 RAPORTISSA koulu esittelee toimintansa parhaat puolet ja tärkeimmiksi valitsemansa kehittämiskohteet. Lisäksi siinä annetaan palautetta hallinnolle ja kuvataan arviointiprosessi.

AURORASSA prosessiin osallistui koko Sukon alainen henkilöstö (noin 40). Arviointiprosessin peruslinjaukset tehtiin jo edellisen EFQM-kierroksen yhteydessä vuonna 2003. Suunnitelma oli osa koulumme opetussuunnitelmaa, joten siltäkin osin sen valmisteluun osallistui koko henkilökunta. Suunnitelman hyväksyi (edellinen) johtokunta. Vuosien varrella Sukon ohjeet ja toteutustapa ovat ehtineet muuttua useita kertoja. Mutta aina parempaan suuntaan. 

 Itsearviointi perustuu annettujen ohjeiden mukaisesti toteutettuihin mittauksiin sekä meillä TUPA 2007-sopimukseen. (a) henkilöstön tyytyväisyys (kevät 2006) (b) oppilaitten tyytyväisyys (maaliskuu 2006) (c) huoltajien tyytyväisyys (helmikuu 2006) (d) ns. allut- eli lukutaitotestit (vuodesta 1997) (e) 5.- ja 6. luokkien Oph-testit (Matematiikka 2006 ja YPI 2007) (f) oma mittarimme huoltajien tyytyväisyydestä eräisiin asioihin (syksy 2007) Tuloksia on käsitelty neljän prosessivuoden aikana lukuvuosiseminaareissa (osallistujia 20), YT-istunnoissa (osallistujia 20) ja työpaikkakokouksissa (osallistujia 40). Tulokset on esitelty vanhemmille koulun vanhempainilloissa keväällä 2006 (osallistujia n.100). Tulokset löytyvät myös koulumme nettisivuilta ja rehtorin blogista.

 Prosessiin kuuluivat erityiset EfeCaf-istunnot. Osallistuimme työkalua avanneisiin koulutustilaisuuksiin. Oman koulumme Efecaf-arviointi toteutettiin samalla lailla kuin Sukon-arviointi, ts. ohjatulla yhteisistunnolla, jonka veti erityisopettajamme Hanna-Leena Tiusanen. Yhteisistunnon jälkeen kukin opettaja siirsi arvionsa nettiin. Arviointitilaisuus pidettiin maaliskuussa 2006. Palauteistunto (3t) järjestettiin huhtikuussa 2006, kun Efektia oli saanut laskettua tulokset. Lisäksi tuloksia työstettiin tiimeissä. Efecaf sinänsä ei valitettavasti tuonut näkyviin uusia kehittämishaasteita. 

Profiilimme oli varsin tasainen. Niinpä parantamisalue ja kehittämishankkeet on valittu sen ja laajan muun oheisseurannan (mm.Kunta 10 ja kehittämiskeskustelut)pohjalta: (1) Henkilöstön työkyky/kapasiteetti laajasti (työinto, osaamisen:koulutus, tiedon jakaminen, kouluttaminen sekä jaksamisen: kuormittavuuden keventäminen, oppilaiden sitoutuminen koulutyöhön ja hyvään käytökseen), (2) TIP-hanke ja (3) Oppimiskeskustoiminta. 

 Työhyvinvointihankkeen linjausten mukaan rehtori on hoitanut raportin luonnoksen laadinnan syys- ja joululoman aikana. Sen jälkeen raportti on lähetetty henkilökunnalle kommentoitavaksi. Raportin muodollinen hyväksyminen tapahtuu keskiviikkona 9.1.2008 työpaikkakokouksessa, johon on kutsuttu koko henkilökunta. Sukoon aikataulun mukaan lähetettyyn versioon tehtävät mahdolliset korjaukset toimitetaan tammikuun ensimmäisellä viikolla. Ohjeiden mukaan raportti viedään johtokuntaan tiedoksi. Olemme kuitenkin lähettäneet jo luonnoksen johtokunnalle tutustuttavaksi. Lisäksi luonnosta on esitelty rehtorin blogissa. 

OMAN TOIMINTAMME PARHAAT VAHVUUDET 

KOKO ITSEARVIOITIAINEISTON perusteella koulumme toiminnan parhaat vahvuudet näyttivät olevan 1. "Johtajuus kohdallaan". Hyvä johtaminen on arvioitu lähes kaikissa mittareissa (Efecaf, huoltajapalaute...) koulun vahvuudeksi kärkinään kehittämistoiminta ja yhteistoiminta kotien kanssa. Johtamiseen toivotaan kuitenkin lisää kannustavuutta ja tavoitettavuutta. Dynaamisen yhteisön mutkikas arki oirehtii, jos koko johto on pois. Niinpä esiin nousee ainakin kaksi kehittämisaihiota:

 • Varamiesjärjestelmä ja • Kannustuksen vahvistaminen. 

2. "Toimintaperiaatteet ja strategiat mallillaan". Koululla on itsearvioiden ja palautteen perusteella hyvä pedagoginen linja, modernit menetelmät, ajantasainen opetussuunnitelma oleelliseen keskittyvine sisältöineen ja itsearviointikäytännöt. Asiakirjat on laadittu asiallisesti ja ajallaan. Kehittämisaihioita on kaksi: • Useiden strategioiden mielessä pitäminen (mm. tietostrategia) • Periaatteiden ja myös arjen pelisääntöjen jalkauttaminen (esim. ops-aihekokonaisuudet) 

  3. "Korkea asiakastyytyväisyys on koulutyön tuki".

KUVA: Yhtä köyttä (Juha Hyvärinen) 

 Auroran vanhemmat ovat tyytyväisiä lastensa kouluun. Erityisesti tämä näkyi syksyn 2007 vertailevassa kyselyssä (65 % piti Auroraa hieman tai selvästi parempana kouluna kuin muut espoolaiskoulut).Vanhemmille on tarjolla monipuolisia osallistumismahdollisuuksia.

Kehittämisaihioita on kaksi: • Maahanmuuttajaperheiden kanssa tehtävä yhteistyö (TUPA 2008) • Yhteistyö koulunkäynnin ongelmia havaittaessa. 

  OMAN TOIMINTAMME ENSISIJAISET PARANTAMISALUEET AURORAN toiminnan ensisijaisiksi parantamisalueiksi nousivat: 

  1. "Oppimis- ja kasvamistulokset". Koulumme oppimistulokset ovat pääosin hyvää suomalaista(ja siis maailman tasolla huipputasoa) keskitasoa. Mitatuissa tuloksissa (mm. Allut) on kuitenkin huimia luokka- ja ikäluokkakohtaisia eroja. Joissain ikäluokissa olemme Espoon huippuja, joissain alle keskitason. Oppilaiden hyvinvointitulokset ovat hyviä, parempia kuin Espoossa keskimäärin. Oppilaat kokevat koulun turvalliseksi. Yhteisöllisyys näkyy tuloksissa. KUVA:Hyvää käytöstä on pyritty konkretisti palkitsemaan. Osalla oppilailla on käytösongelmia. Ongelma on, ettemme ole onnistuneet sitouttamaan kaikkia oppilaita koulutyöhön emmekä ole onnistuneet kitkemään pieneltä oppilasryhmältä töykeää käytöstä. 

  2. "Henkilöstön työkapasiteetti (ja henkilöstötulokset)" Kahden vuoden työhyvinvointityötä on jatkettava. Työhyvinvointia on pystytty kehittämään purkamalla työn kuormittavutta ja säilyttämällä työn imua. Vuoden 2006 Efecafin mukaan työkapasiteetin vahvistamisessa on kaksi pääkohdetta: 1. Henkisen hyvinvoinnin vahvistaminen a) palautteella, innostamisella ja kannustamisella sekä onnistumisen kokemuksia organisoimalla (vrt. Johtajuus) b) turvallisuuden lisäämisellä (vrt. Sope-oppilaitten väkivalta ja toisaalta dynaamisen arjen tuoma ahdistus ) ja c) työhyvinvointiin panostaminen (vrt. Pedagogiikan voimal(l)a). 

 Töihin on siis jo ryhdytty. TUPA 2007 ja TUPA 2008 konkretisoivat kannustavaa palautetta Turvallisuutta lisää Syksyllä valmistunut, pitkään työstetty Auroran ABC, johon on koottu arjen käytännöt. Olemme lisäksi tehneet aktiivsesti aloitteita mm. hälytysrannekkeesta ja opettajien työsuhdepuhelimista. Sopeoppilaitten väkivalta on tällä hetkellä hyvin hallinnassa. Varamiesjärjestelmän laatiminen tukee tätä tavoitetta. 

 KUVA: Kiire... 

  KUVA: Mainos,joka kuvaa myös opetuksen ongelmaa

Opettajia (ja muuta henkilöstöä) kuormittaa kolme tekijää: 

 (1) Oppilaat, jotka eivät sitoudu koulutyöhön. Kyse on myös resurssien käytöstä. Tukitoimiin haaskautuu resursseja samalla kun läksyjä ei tehdä.

(2)Töykeästi käyttäytyvät oppilaat kuormittavat opettajia ja koulutovereitaan. 

(3) Ns. toisen asteen työ kuormittaa opettajia. Opettajien työhyvinvointi ja onnistumisen kokemusten lisääminen edellyttää onnistumista näiden asioiden ratkaisussa. Työhyvinvointihanke on jatkuva. Tavoitteet sovitaan sekä kalenterivuosittain (TUPA) että lukuvuosittain (LKVS).

 2. Ammatillisen osaamisen vahvistaminen 

a) uusien opettajien perehdyttämisen 

b) koulutuksen ja koulutuksessa saadun tiedon jakamisen ja 

 c) pedagogisen yhteistyön avulla (vrt. TUPA 2007) 

ABC-kansio auttaa perehdytyksessä. Täydennyskoulutuksen suunnittelulle on varattava enemmän aikaa. 

  KUVA: Oppimiskeskuksena toimiminen tuo meille tässä "kotikenttäetua! Pedagoginen oppitunneille asti ulottuva yhteistyö etenee vahvasti pariopettajakokeiluissa, joita on lkv 2007-2006 jo neljä.

PALAUTTEEMME HALLINNOLLE 

AURORAN KOULU antoi seuraavan "keskeisimmän palautteen hallinnolle ja päätöksentekijöille EFQM-osa-alueittain":

1. Johtajuus Kannustusta ja rohkaisua kahden apulaisrehtorin järjestelmälle ja varamiesjärjestelmistä käytävälle keskustelulle. Koulusihteeriresurssia tulisi kasvattaa vastaamaan lisääntyneitä tehtäviä. Rehtorien työhyvinvointiin vakavaa huomiota. KIITOKSIA johtotiimikoulutuksesta ja panostuksesta rehtorikoulutukseen. 

2. Toimintaperiaatteet ja strategiat Asiakirjojen laadinnassa kouluja tulisi saattaa yhteistyöhön. KIITOKSIA vielä kerran 2004-ops-prosessista. 

3. Henkilöstö Sijaisten koulutus tulisi elvyttää jo työnantajan vastuun nimissä. Toivottavasti joskus on taas mahdollista pitää kaksi suunnittelupäivää (palkallista). KIITOKSIA mahdollisuudesta palkita 

henkilöstöä (TUPA, HKPO jne.). 

4.Kumppanuudet ja resurssit Auroran koulun tulisi kiireellisesti saada korvaava lisärakennus. KIITOKSIA jatkuvasti kehittyvistä resursseista. 

5. Prosessit KIITOKSIA siitä, että viime vuosina kouluissa on saatu keskittyä toimintaan. 

6. Asiakastyytyväisyys KIITOKSIA, että Espoossa on edelleen koulukohtaisia johtokuntia. Kiitoksia myös johtokuntien koulutuksesta. 

 7.Henkilöstötulokset Efecafin tässä osassa on outoja kysymyksiä. Miksi ei mitata hyvinvointia jne.? Henkilöstön turvallisuus on taattava väkivaltatilanteiden jatkuessa. Ohjeet mm. holdingista tulee uskaltaa antaa. 

8. Yhteiskunnalliset tulokset Efecafin tässä osassa outoja kysymyksiä. Miksi ei mitata valtakunnallista näkyvyyttä tai aktiivisuutta? 

9. Keskeiset tulokset KIITOKSET, ettei Espoo ole rynnännyt koulujen kilpailuttamiseen. 

ERITYISET KEHITTÄMISHANKKEET

KUVA: Kerhotoimintaa TIPissä 

 RAPORTISSA hahmottelimme lisäksi kolme erityistä kehittämishanketta. Nämä olivat 

(1) Pedagogiikan voimal(l)a, 

(2) TIP-hanke ja 

(3) Oppimiskeskustoiminta. 

Jokaisen osalta listasimme, mistä tuloksista kehittämishanke oli noussut ja millaisilla toimenpiteillä hanke etenee.

Tuntematon Sotilas

KUVA: Lainattu Kansallisteatterin sivuilta (toimittajat)

Kristian Smedsin TUNTEMATON SOTILAS hiljentää. Kaikkea on, ja paljon, niin paljon, ettei kerralla sula tai aukea. Smedsin miehistöllä (ja yhdellä naisella) on tärkeää sanottavaa. He huutavat sen teatterikielellä, jossa yhdistyy raakaa fyysinen ilmaisu, massiivinen videotekniikka, kauneus ja rumuus, hiljaisuus ja jytinä, liike, puhe, värit, kuvat ja musiikki. Näyttelijät ovat bändi ehkä jääkiekkojoukkuekin. Taide- ja tyylilajien ja katsomon ja näyttämön rajat rikotaan. Kukaan ei ole turvassa. Katsoja voi joutua tanssimaan näyttämölle tai aseen tähtäimeen. Esitys ei mahdu näyttämölle, ei edes teatterisaliin, se valuu Mannerheimintielle.

TUNTEMATON on mielikuvituksen ilotulitusta. Se on miesten teatteria. Se on Insinööriteatteria, yhtä riippuvaista tekniikasta kuin rock-konsertit. Siksi myös mustat tekniikan miehet tulevat kumartamaan lopuksi.

TEOKSEN äärellä huomaa, kuika typerän ohueksi jää perinteinen kysymys: pidinkö siitä? Oliko se hyvä? Ehkä oleellisempaa on kysyä, kuinka valmis olin nauttimaan esityksestä, joka myös vaatii ja väsyttää. Jolla ei kai ole vain yhtä sanomaa ei ehkä juontakaan Lopussa Suomi on siinä kuollut. Onko? Esitys herättää vilkasta keskustelua. Tunteitakin. Mutta jokin minussa ei toiminut. Tiedän, että teos on tärkeä. Ihailen sitä. Tunnistan sen tuskan pienen ihmisen puolesta. Mutta se ei kosketa minua henkilökohtaisesti niinkuin joku juttu joskus on koskettanut.

Saamme olla ylpeitä, että Suomessa osataan ja saadaan tehdään tällaista teatteria. Ja kuinka komeaa, että Smedsin koneisto panee Kansallisteatterin tärisemään. KIrjaimellisesti.

PS. Oma suosikkini oli Lehtoa näyttelevä Petri Manninen. Jussi Jurkan tiptop-Lammio oli riisuttu paitahihasilleen. Se meni ohi. Meri Nenonen oli kaunis nainen. Ja kuinka upeasti hän lauloikaan.

Takaisin töihin

KOLMEN PÄIVÄN tauko työnteossa tuli tarpeeseen. Kalenterin perusteella taakse jäänyt syksy näyttää aika hurjalta. Valitettavasti edessä oleva 1,5 viikkoa pursuaa tällä kertaa sekin aikataulutettuja töitä. Mutta mitä sitä kitisee. Poistekemällähän niistä pääsee eroon.

Innostuin muuten ottamaan koekäyttöön googlen nettikalenterin. Raportoin kuukauden kuluttua, auttaako se hallitsemaan töitä paremmin kuin tähänastiset systeemini, joihin kuuluu mm. tehtäväkortit (jotka ovat tosi käteviä, paitsi, jos laittaa ne niin hyvään talteen, ettei löydä:-)) Tälle päivälle kalenteriin on kirjattu mm. koulun määrärahatilanteen varmistaminen ja viimeiset hankinnat, siivousta, kehystilanteen tsekkaus kevättä ajatellen ja mahdollinen apulaisrexin tapaaminen. Sivuhommista pitäisi hoitaa yhteydenotto Luokanopettajan Päiväkirjaa kustantavaan painoon, muutaman laskun kirjoittaminen ja Luokanopettajalehden ykkösnumeron oikoluku





JOULUIHMISEKSI sytyin tänä vuonna oudon myöhään. Meinasin myöhästyä?. Totta on; joulumieli syntyy joulutouhuissa, kuusen koristelussa, lahjojen hankinnassa, paikkojen siistimisessä ja sitten niissä joulun perinteissä: perheen ja sukulaisten kohtaamisessa haudoilla ja maallisemmin ruokapöydän ja kuusen ympärillä.

NYT on kuitenkin irtauduttava tiiviistä suhteesta jouluun. Pidimme vaimon kanssa joulunpyhinä minielokuvafestivaalin, jonka huippuina oli elokuvakaksikko: Tarantinon "Death Proof" ja Rodriquezin "Planet Terror". HUH! Extreme-elokuvia. Tänään väkivalta jatkuu. Illaksi broidi on taas järjestänyt teatterielämyksen. Tällä kertaa Kristian Smedsin "Tuntemattoman sotilaan".

Syksyn sa(ld/t)o

KUVA: Jorma Hellström

VIELÄ ennen Joulun juhlintaa ehtii käydä läpi päättynyttä syyslukukautta. Mitä saimme Aurorassa aikaan? Oliko syksy HYVÄ? Filosofi Eero Ojasen tapa eritellä HYVÄN-käsitettä auttaa jäsentämään vastausta.

1. TEKNISTOIMINNALLINEN HYVÄ

Moni asia hoidettiin niinkuin kuuluukin. Lukuvuosisuunnitelma toteutui. Budjetti piti. Koululle myönnetty kehys oli hyvä, ja se käytettiin suunnitellusti. Mitään ei mennyt hukkaan, eikä annettuja tunteja ylitetty. TIP-hanke käynnistyi suunnitelmien mukaan. Oppimiskeskuskoulutus käytiin läpi. Monelle uutta oli tutustuminen sähkökanteleeseen.

Tämän vuoden specialin: TUPA- tavoitteiden toteutumisaste oli huikeat 77 %. Se edellytti positiivista julkisuutta, paperiroskien lajittelua, ponnistelua eräiden oppilaitten töykeän käytöksen kehittämiseksi, opettajien pari- ja yhteistyötä ja huomiota työhyvinvointiin jne.

Saimme käyttöömme toisen asuntolan asunnon. Sukon ylimääräisillä rahoilla pystyimme hankkimaan uusia kalusteita kansliaan ja ns. satulatuolit avustajille. Juhlan kunniaksi korjautimme sälekaihtimet ja hankimme luokkiin uusia verhoja.Saimme myös Omniasta hyväkuntoisia käytettyjä kaappeja ja pöytiä.

Käyttörahoja oli riittävästi. Lähes kaikki opettajien esittämät toiveet pystyttiin toteuttamaan. Pystyimme vahvistamaan matematiikan ja liikunnan välineistöä mm lentopallon ja koripallon osalta. Vahvistimme soitinkantaamme , teknologian välineistöä ja kirjaston kirjojen määrää. Tehostimme sisäistä tiedotusta.

Yksi luokka oirehti muita enemmän. Siihen reagoitiin yhdessä.

Vahvuudesta oli neljä vakinaista opettajaa (Mirja, Sirpa, Kia ja Jukka S). Meillä oli hyvät sijaiset. Sairauspoissaoloja oli paljon. Henkilökunnalla oli pitkiä flunssia, jotka eivät oikein millään ottaneet parantuakseen. Poissaolojen kasaantuessa huomasimme, että varamiesjärjestelmäämme täytyy kehittää.

Porukkamme on monitaitoista. Osaamisemme on lujimmalla ehkä kielten opetuksessa, nyt kun Mirja-Liisa Korte on virkavapaalla.

Eräissä byrokraatttisissa asioissa (mm. lääninhallituksen avustukset) meille oltiin hyvin ystävällisiä, vaikka emme osanneet ihan toimia timmisti.

Auroran koulun saneeraus siirtyi taas suunnitelmissa eteenpäin. Se on takaisku.


2. KOKEMUKSELLINEN HYVÄ

HENKILÖKUNTA arvioi syksyä joulukahveilla. Tyyppiarvoksi tuli 8. Vaihteluväli oli 7-10. Keskiarvo oli tutut 8.25.

Vanhemmille tehdyssä kyselyssä saatiin hyvää palautetta: mitatuissa asioissa tyyppiarvo 5. 65 % piti lapsensa koulua parempana kuin muut koulut. Meille lähettettiin terveisiä tyyliin: "edelläkävijöitä": "teette työtä sydämellä". Mm. Kuusijuhlat saivat paljon kehuja. Kyselyn mukaan meillä on kuitenkn yksittäisiä perheitä, jotka eivät ole meihin tyytyväisiä. Harmi.

Oppilailta ei kerätty syksyllä kyselypalautetta.

Kokemuksellisen hyvän tasolle kuuluu myös jaksaminen. Syksy väsytti, vaikei ihan uupumista ollutkaan.

Muilta sidosryhmiltämme saimme myös iloista palautetta. Rokki-konsertti oli tällainen
Varmasti mukavia asioita olivat henkilökunnalle virkitystilaisuutemme: Kolme Elvistä ja Tallinnan risteily elokuussa.

Suruviestikin syksyy mahtui: pitkäaikainen tuntiopettajamme Helena Notkonen oli nukkunut pois. Järkyttävän Jokelan tapahtuman jälkityö hoidettiin asiallisesti, mutta pelko jäi: koulu ei ole turvallinen.


3. OIKEUDENMUKAISUUDEN JA TASA-ARVON HYVÄ

Koulutyö edistää aina hyvää maailmassa. Erityisesti TIP-hanke palvelee tämän ajan kovissa paineissa eläviä perheitä. Pystyimme tarjoamaan aamuhoitoa. leikkikenttätoimintaa ja kerhoja syksyn ajan jopa ilmaiseksi.

Jatkoimme hyvin avointa linjaa tiedotuksessamme (www-sivut ja blogi). Pidimme huolta monista lapsista, joilla on vaikeuksia Olimme monen suhteen hyvin kärsivällisiä.

Toisaalta on todettava, että kävimme myös rohkeaa puhetta Opettaja-lehdessä kodin ja koulun yhteistyön kipukohdista. Aina yhteistyö ei ole ruusuilla tanssia, vaikka useimmiten onkin. Rehtori oikein palkittiin kodin ja koulun yhteistyöstä Suomen Vanhempainliiton ansiomerkillä. Nöyrä kiitos.


4. MORAALINEN HYVÄ

Moraalista hyvää on vaikeaa avata. Kyse on toiminnasta, joka edistää hyvänsuontia maailmassa. Tietysti Paperinlajittelun käynnistäminen kaikissa luokissa on tätä, vaikka monessa muussa koulussa ollaan tuossa asiaissa paljon pidemmällä.

Juhlakaudellamme moni oppilas ja opettaja näytti omaavansa itsensä ylittämisen rohkeutta. Hyvän viesti kuulsi kirkkaasti myös Kuusijuhlassa ja Twistin sanoma.

Moraalista hyvää oli siiänäkin, että jo toinen ryhmäintegraatioluokka käynnistyi meillä. Eräät interventiot mm. Puhelut veteraaneille olivat tärkeitä. Jaoimme myös aktiivisesti omia hyviä käytänteitämme (mm. työhyvinvointiluento ja vierailut).


SUMMA SUMMARUM

Syksy oli siis monella tasolla hyvä.

Ja nyt Hyvää Joulua, blogi. Tapaamisiin 26.12.

Ohi on!

PERJANTAI oli syylukukauden viimeinen koulupäivä. Alkuopetus jakoi todistukset jouluksi ja 3b:n oppilaiden vanhemmille on pidetty todistuksen korvaavat keskustelut. Muiden luokkien vuoro on tänä kertaa tammikuussa.

NIINPÄ alkuopetuksen luokilla olikin lyhyin päivä. Muut luokat siivosivat ja pitivät omia pikkujoulujaan tunnin pari pidempään. SixMix raivasi salia. Koululounaaksi oli maittava joulupuuro.

AURORAN KOULUN 50-VUOTISJUHLAKAUSI on sekin siis tapissa. 14 juhlaa takana. Kun iltapäivällä olin saanut ainakin osan juhlinnan jalkoihin jääneistä paperirästeistä hoidettua, oli pikästä aikaa pakko ottaa iltapäiväunet. Että sitä olikin väsynyt. Mutta onnellinen, kuten tapoihin kuuluu sanoa. Huomenna on oikea aika vetää syksyn saldo yhteen. Ei vielä tänään. Sitten katse kevääseen.

OPPILAAT ja opettajat pääsivät parin viikon mittaiselle joululomalle. Se tekee varmaan kaikille hyvää. Tänä jouluna tämä rexi ei oikein ehdi pyhiä lukuunottamatta huilaamaan. Vuoden loppuun on monesta syystä kasaantunut kouluhommia, joita ei voi enää siirtää. Ennen uudenvuoden rakettien räiskintää on pidettävä huolta, että budjetti taittuu kauniisti tasapainoon, että Suko saa koulumme EFQM-arviointiraportin ja että ensi vuotta koskeva TUPA-2008 suunnitelma on sellaisessa kunnossa, että sen voi lähettää uudelleen päätäjille punnittavaksi.Ja lisäksi (t)yöpöydällä on muutama keskeneräinen sivuhomma, joilla niilläkin on aikataulunsa.

TÄNÄÄN lauantaina on talvipäivänseisaus. Päivä on lyhyimmillään. Mutta huomisesta alkaen valo lisääntyy. Ensin kohti jouluaattoa ja sitten kohti kesää.

Oliver Twist- II miehitys

KUVA: Juha Hyvärinen. EDITH BRONLOW, Oliverin äiti

DICKENSIN Oliver Twistin kiinnostavin hahmo, Oliverin äiti, esiintyy vain näytelmän alussa jättäessään lapsensa köyhäintaloon. Silti hän on läsnä koko näytelmän salaperäisessä medaljongissa. Jälkikäteen syntynyttä käsikirjoitusta tuijotteleva huomaa mielenkiintoisia yhtymäkohtia kristinuskon perustarinaan. 

KUVA: Juha Hyvärinen. ROUVA THINGUMMY, köyhäintalon johtajatar

TORSTAINA oli Oliver Twistin II-miehityksen päivä. Ensimmäisessä kenraalissa juhlapuheen piti Niittykummun koulun vs. rehtori Jukka Sarpila, joka kehoitti kaikkia nauttimaan myös kaaoksesta. Toisessa kenraalissa tervehdyspuheen piti TeT Tapio Toivanen, joka korosti yhdessä teatterintekemisen arvoa mm. oppilaan ja opettajan uudenlaisen kohtaamisen vuoksi. Monessa koulussa eivät opettajat uskalla nosta lasten kanssa lavalle. Opetustoimenjohtaja Kaisu Toivanen oli samoilla linjoilla, ja luovutti koululle kaupungin viralliset onnittellut. Vierasyleisöksi olimme saaneet 1.oppilasta Järvenperän koululta ja mm. suunnittelija Tuula Holopaisen.

KUVA: Juha Hyvärinen, FAGIN, lapsirosvojoukon aikuisjohtaja, Dickensin mukaan juutalainen.

ILLALLA oli kaksi esitystä. Ensimmäisessä meille puhui ympäristöjohtaja Tuula Hämäläinen-Tyynilä, joka toimi koulumme johtokunnan puheenjohtajana kaksi kautta 80-luvun lopusta 90-luvun puoleen väliin. Hän pohti kodin ja koulun yhteistyöhön osallistumista, ja korosti kauniisti, kuinka sydän, johon mahtuu vain oma lapsi, on kapea.

Esitykset kestivät himpun alle tunnin. Koulu tarjosi tämän illan juhlakahvit, ja halukkaat saivat jättää kolehdin. Moni vieras piipahti myös pienessä koulumuseossamme.

KUVA: Juha Hyvärinen. BILL SIKES, murhamies ja oikea revolveri

VIIMEISEN TWISTIN puheen piti varatuomari Arto Palsala. Hän teki todella pitkän uran sekä Auroran että Järvenperän koulun johtokuntien puheenjohtajana. Palsala valoi uskoa siihen, että tänään asiat ovat paremmin kuin koskaan.Koulunäytelmissäkin näyttelevät muutkin kuin vain priimukset.

Esityksen jälkeen käytti vielä puheenvuoron pitkän uran kodin ja koulun yhteistyötä tehnyt Arja Mikkonen. Hän nosti esiin sen, kuinka kodin ja koulun yhteistyössä vanhemmilla on mahdollisuus tutustua myös toisiin Lippajärven vanhempiin.

KUVA: Juha Hyvärinen. NANCY, Billin naisystävä.

TUTTUJA, iloisia ihmisiä oli katsomossa paljon. Mm. isä Siponen kahden tyttärensä kanssa, Leena Suoniemi- Särkijärvi, Teresia Volotinen, Ulla Kujala-Pöntinen, Juho Kuula...

Saimme myös teksiviestiterveisiä: "Kiitos. Olipa elämys ja oli myös kovin hauska nähdä teitä kaikkia. Jouluhaleja...Kiitos ihanasta Oliver Twist-musiikkinäytelmästä, onnea 50-vuotiaalle Auroralle ja rauhaisaa joulua koko talon väelle - kerrothan terveisiä kaikille tutuille :)Arvoisat Auroran TEATTERIKOULULAISET ohjaajineen Teittepä, taas kerran, UPEAN ESITYKSEN! Aivan mahtava kokonaisuus ja AJANKOHTAINEN!!! Lämpimät kiitoksemme siitä. Teillä on upea työyhteisö, sen näkee ja kokee! Onnea myös uudelle 50-vuotistaipaleellenne!!!!!

Oliver Twist- I miehitys

KUVA: Tämän lastun kuvat on ottanut Oliver Twistin klo 11 kenraalista Jorma Hellström. "Kyseessä on koko Iso-Britannian tulevaisuus- lapset on saatava hyötykäyttöön."

HUH! Takana kaksi kenraalia ja kaksi esitystä. Katsojia noin 500 joista ykköskenraalissa puolensataa Karamznista. Muille naapureillemme aikataulut eivät tällä kertaa sopineet.

Upeaa, että niin monellekutsuvieraalle aika sopi. Saimme illalla onnitteluja mm. kaupunginvaltuuston ja- hallituksen puhenjohtajilta, hallintopäällikötä, opetuspäälliköltä, Ymmerstan koululta ja Leinosten perheeltä. Lisäksi sähköpostitse Vanhaa Rouvaa onniteltiin eduskuntaa myöten.




















Päivän kenraaleissa ja esityksissä kävi iloksemme vanhempien lisäksi vanhoja auroralaisia mm. koulun ensimmäinen rehtori Sakari Vilonen vaimoineen, rakkaat siivoojamme Liisa Hirvonen ja Tuula Laine, upeat entisen opettajamme Marita Hammaren, Julia Uotila ja Päivi Pelli-Kouvo sekä tuleva opettajamme Kia Sjöman.

VIIMEISTÄÄN illalla esitykset nousivat lentoon. Musiikki: kuoro ja orkesteri suorastaan taituroivat. Ja näyttelijät jaksoivat hienosti vetää jutun läpi- ja luovasti. Tarpeisto pysyi mukana.

KAIKKIEN esitysten alussa oli juhlapuhe. Kenraaleisa oppilaat taputtivat raivoisasti SixMixin Aapo Rainon tervehdykselle. Illalla puhujina olivat myös mm. entiset koulun oppilaat Antti Rainio (50v)ja Joni Schiray(22v).







TEKNIIKKA toimi, vaikka tällä kertaa Ripa joutui aika yksin ottamaan vastuuta piuhoituksesta. Valojen säätö on taitolaji, ja tilojemme vuoksi häikäisyä ei voida ihan välttää.



























ESITYSTEN KESTOA jännitettiin. Kenraaleissa tajuttiin, että 62 minuutin mitta tuottaa hiukka hankaluuksia, kun kahden esityksen väli on vain tunti! Illalla klo 19 esitys pääsikin alkaaan vartin myöhässä.





 










SixMixin luokkatoimikunta oli järjestänyt kouluravintolaan maittava puffetin, jossa juhlaväki viihtyi pitkään. Tarjolla oli makeaa ja suolaista ja arpajännitystäkin.

Oliver Twist- makeaa puffausta

KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS- www-sivuilta lainassa





TÄMÄN AAMUN HESARISSA oli mukava Kaisla Kuuskosken pikkujuttu otsikolla "Joulujuhlien näytelmäharjoitukset täydessä vauhdissa kouluissa. Auroran koulussa Espoossa opettajatkin nousevat lavalle.".

Tässä näytteitä jutusta:

" Kaikki Suomen koulut valmistautuvat lukukauden päätösjuhliin. Useiden koulujen juhlat huipentuvat näytelmiin, joita viimeistellään kiireisesti. Koulunäytelmiin osallistuvat muistavat sen usein koko ikänsä, päärooleja esittäneet varsinkin. Koulunäytelmät ovat hyviä kokemuksia, jos vain kestää ramppikuumeen sekä yleisön katseet ja naurut."

"Auroran koulussa 5.- ja 6.-luokkalaiset vapaaehtoiset esittivät Charles Dickensin tarinaan, Oliver Twistiin, perustuvan näytelmän, jonka rehtori ja ohjaaja Martti Hellström ja opettaja Jukka Jokiranta ovat pukeneet näytelmäksi. Koululaiset esittävät näytelmän koulun neljässä joulujuhlassa eri näyttelijämiehityksillä. Myös opettajat saavat näytellä, ja kuusi opettajaa koluaakin lavaa. Esityksen musiikkikohdat olivat opettaja Uma Jutilan säveltämiä ja niitä esitti kahdeksan koululaista. Valaistus ja puvustus olivat pääosin opettajien harteilla. Harjoitukset ovat pörränneet marraskuun puolivälistä lähes joka päivä....koulunäytelmät olivat huolella valmisteltuja, varsinkin puvustukset ja lavastukset. Posetiivarilla oli soittopeli ja hienoilla rouvilla asuvaihtoehtoja. Repliikit tulivat muistelematta ja selkeällä äänellä. Perinteet motivoivat näytelmien kierteeseen."

77 %

KUVA: Juha Hyvärinen

AURORAN KOULUN sukon alainen osa henkilöstöä on ensimmäisenä kouluna ollut mukana ns. tulospalkkiokokeilussa tämän kalenterivuoden ajan. Maksimitulospalkkio on Espoossa 5 % henkilökunnan palkkasummasta. Työnantaja määrittelee palkkion suuruuden sen mukaan, kuinka hyvin koulu on saavuttanut yhdessä tulosyksikön kanssa asettamansa kehitystavoitteet.

Tänään olin kolmannessa suunnitelman toteutumista koskevassa neuvottelussa virastossa. Esittelin oman arviomme tavoitteiden toteutumisasteesta ja arvion tueksi keräämäni dokumentit. Koulun esitykseen ei tehty muutoksia, joten opettajamme, avustajamme, rehtori ja koulusihteeri saavat jaettavakseen 77% tuosta 5 %:n palkkasummasta. Kunkin työtekijän osus potista määräytyy sen mukaan, kuinka monta työpäivää hän oli vuoden aikana töissä. Aurorassa on sovittu, että päiväpalkkio on kaikilla samansuuruinen.

Lopullinen palkkion suuruus nähdään tammikuussa tilinauhasta. Oman arvioni mukaan sen pitäisi olla koko vuoden töissä olleelle noin 800-1000 € miinus verot.

Oliver Twist 3-2-1-

KOULUTEATTERIESITYKSET valmistuvat prosessina, jossa on ylä- ja alamäkiä, innostuksen ja alakulon hetkiä eikä aina ihan rationaalisessa järjestyksessä. Tänään vedimme Twistiä läpi lähes kuusi tuntia. Penkit ovat paikallaan, ja valot kohdallaan. Lavastuksen perusratkaisu catwalkkeineen toimii. Sisääntulot ja ulosmenot löytävät lovensa. Juliste on komea. Musiikkia markkerasi osabändi Uman johdolla. Pääosa puvuista on ollut jo päällä.Ja paidat saadaan huomenna.

ESITYS vaati kertojien repliikkien karsintaa. Se aina kirpaisee tässä vaiheessa. Tarpeistoa uupuu. Kaikki me- minä mukaanlukien- emme vielä osaa vuorosanoja, ja roolityökin on vaiheessa. Toinen Olivereista on sairastunut.

SILLOIN kuuluu tulla se musta vaihe. Tuleeko tästä mitään? Koskettaako tämä ketään?

HUOMISELLE on suunniteltu neljä läpimenoa. Kakkonen (klo 9.15.10.15) - ykkönen (10.30- 11.30) - kakkonen (11.45.-12.45) - ykkönen (13-13.45). KUoroa myöten kaikki mukana ainakin kahdessa.

Itse joudun karkaamaan kesken virastoon neuvotteluun. Luulen, että ehdin vetää I ja IV-treenit.

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 16.12.07

KUVA: Vähän on ollut säpinää viime aikoina. KUUKAUDEN KUVA

OLEN pitänyt blogia pian 22 kuukautta. BlogiPEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA ehti toimia 11 kuukautta MSN-spacessa. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tällä hetkellä tuolla "kuolleella" blogilla on jo noin 21 000 lukukertaa, eli yhä noin 200 lukijaa/kuukausi.

Tammikuun 12.sta päivästä 2007 alkaen blogialusta vaihtui bloggeriksi.Valitettavasti sen ominaisuuksiin ei kuulu kävijämäärien seuranta, joten siitä asiasta en osaa sanoa mitään.

Seuravassa blogiaiheiden koonta alustan mukaan kahdessa ryhmässä:

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1.-16.12.-2007

• Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) • Afrotales ( 13.9) • Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Antti Lappalainen (30.9 ) • Anttu Koistinen (11.10) • Aulis Pitkälä (7.11) • Aurora 50 v (26.1 9.8 9.12 10.12 11.12 15.12) • Aurora-lehti (21.9) • Auroran koulun saneeraus (8.10) • Auroran päivä (10.3) • Blogi (12.1 17.2 22.2 3.11) • Comenius-hakemus (26.3) • Duuniblues (23.1) • Educa (27.1) • Edunvalvomta 16.5. • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • EKOAY (7.10 17.10)• Elvis (8.12) •Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Espoon sivistystoimenjohtaja ( 12.8) • Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 7.9 16.10 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) •Hallitusohjelma (16.4) • Harrastus ( 18.4) • Helena Notkonen (3.12) •Heljä Misukka (24.4) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Hölmöläiset (13.9 10.10) • Iltapäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Ilkivalta ( 11.10) • Isäni ( 14.9) • Itsearviointi (13.1 11.4. 19.10)• JET (12.5) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3 6.9 21.9) • Jokelan koulu (8.11 19.11.) • JORY ( 30.10) • Jorma Munne (2.4) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) • Kantelu (22.1.) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8 25.8) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 29.10 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2 7.10 14.10 10.11 17.11. 23.11. 24.11. 1.12) • Kerhotoiminta (8.7) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7 11.12 ) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kiusaaminen (23.5 4.9 6.9 ) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3 9.10 31.10 22.11.) • Koskemattomuusuoja (22.7)• Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8)• Koulukiusaaminen (20.9 23.9) • Koulukuvaus (21.9) • Koulumestarin koulu (21.11) •Koulunkäyntiavustajat ( 23.9) • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5 7.9 29.8 10.9 27.10 2.11.) • Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Koulu-uutisia (25.6) • Koulutuksen arviointi ( 22.9) • Kristina Wikberg (22.4) • Kuitinmäen koulu (25.11) •Kunniamerkki ( 26.1)• Kuusijuhla (14.12 15.12) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) • Lakko ( 10.7 1.9 6.9 9.9.) • Lapsen hinta ( 1.3) • Lapsuus ( 26.8 16.9.) • Liisa Huokuna (14.3) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5 1.9) • Lukuvuoden arviointi • Luokanopettaja-lehti (30.3 13.9 29.9 10.11 ) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3 6.9 ) • Lähikoulut (4.2.) • Mamma Mia (31.5) • Media ( 21.7 11.8 23.9) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6)• Miehet (24.9) • Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1.) • Muutosvastustus (5.5 15.7) • Nahkiaiset (9.9) • Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16.8 14.11 28.11.13.12 16.12) • Olli Poutiainen (19.8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajien koulutus (30.10) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) •Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetuksen määrä (9.9) • Opetusalan VES-tilanne ( 10.7) • Opetushallitus (8.4 13.8 9.9 2410) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7) •Oppilasarviointi (14.1) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 7.10 ) • Oppitakuu • Osallisuus ( 21.11.) •Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palkat ( 9.9.) • Palautevartit (15.5)• Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen johtaminen (4.11 9.11) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Pekka Himanen ( 26.10) • Perusopetus ( 12.7) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Pro Rexi 2015 (16.10 23.11. 29.11. 1.12 ) • Producers (1.10) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Päämäärä (13.10) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 20.8 24.8 30.8 31.8 15.9 2.9 22.9 26.9 7.10 21.10 22.10 23.10 26.11)• Rehtorikiistat (21.8) • Rehtori-info (13.12) • Rehtorikoulutus (7.8 16.10 28.10 2.11) • Rehtorin työ (4.11 9.11) • Resurssit ( 8.7) •Retoriikka (19.2) • Rock Concert (10.12 11.12) •Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ryhmäilmiöt (13.11) • Ryhmäintegraatio ( 6.9 3.10) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) • Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 20.10 ) • Sari Sarkomaa (16.4) • Sata sanaa opetuksesta (31.11) • Satu Hellsten (16.12) •Sarpilan Jukka (8.6 17.10) • Sata sanaa opetuksesta (18.11) •Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sivistystoimenjohtajan paikka (9.9) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8 31.8 10.10 ) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suomen Vanhemapainliitto ( 31.10) • Suunnittelupäivä ( 13.8) • Syrjäytyminen (25.9) • Säästöt ( 12.7) •Taikausko (13.4) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tapakasvatus (11.10) • Tavoitteet ( 8.7) •Timo Kettunen (24.3) • TriMIx (31.8) • Tulevaisuuden koulu ( 26.10) • Tulevaisuuden opettaja (26.10) • Tulevaisuuden rehtori (26.10) • Tulevaisuuskasvatus (1.7 21.11) • Tulospalkkio (18.10) • Tuntematon sotilas (18.8) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 23.8 27.8 6.9 27.9 26.9 29.9 11.10 23.10 6.11) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Tyytyväsyyskyely (4.12) •Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Ulkomaanmatkat (2.9) • Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valmiussuunnitelmakoultus (23.10) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Vanhemmat (25.11. 4.12)• Vesot (24.1) •Veteraanot (8.12) •Via Dolorosa (4.4. 6.4) • Vieraita (7.10 12.11 26.11) • Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Vuoden luokanopettaja (24.3) • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • Väkivalta (9.9) • WSOY (28.1) • W.R. Bion (13.11) • Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) •Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2)• YT (16.8).

...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

Oliver Twist- loppurutistus

AURORAN JUHLAKAUSI huipentuu siis alkavan viikon keskiviikkona ja torstaina Charles Dickensin Oliver Twist-musiikkinäytelmään.
Se kertoo lapsista, jotka selviävät aikuisten julmassa maailmassa, joka ei juuri lasta kunnioita. Ja niinkuin kaikki hienot tarinat, siinäkin hyvä voittaa- lopulta ja paha saa palkkansa, hieman sosiaaliluokasta riippuen joko rangaistuksen tai anteeksiannon muodossa.

Olemme Jokirannan Jukan kanssa sovittaneet alunperin 1800-luvun alussa viikkolehdissä jatkokertomuksena julkaistu teoksen koulunäytelmäksi. Siksi juonenkuluja on oiottu, ja loppu on meillä armollisempi kuin alkuperäisessä versiossa. Lapsirooleissa nähdään kymmeniä 5-6-luokkalaisia, ja aikuisina heidän opettajiaan.

Opettaja Uma Jutilan säveltämällä musiikilla on esityksessä vahva kantava rooli.Kuoron ja orkesterin osuus onkin tässä vaiheessa lähes valmis. Lehtori Nina Mattila on johtanut puvustuksen tekoa.

MAANANTAINA rakennamme salin supervauhtia kuntoon, vedämme valot ja aloitamme lavastusten rakentelun. Näyttelijät muuttavat puoliltapäivin saliin teatterileirille,ja sitten pääsemme hiomaan kokonaisuutta.

VIELÄ on edessä paljon työtä. Maanantain infossa jaetaan aikuisille hommat. Ja keskiviikkoaamuna kaikki on valmista. On aina ollut.

PIENI TIETOISKU OLIVER TWISTISTÄ

Oliver Twist oli Charles Dickensin toinen romaani.Kirja julkaistiin alunperin kuukausittain ilmestyvinä osina. Ensimmäinen niistä julkaistiin helmikuussa 1837 ja viimeinen huhtikuussa 1839. Jokaiseen osaan liittyi George Cruikshankin piirtämä kuva.

Oliver Twist on ensimmäinen englanniksi kirjoitettu kirja, joka päähenkilönä on lapsi. Teosta on kuvattu sosiaaliseksi romaaniksi; siinä kritisoidaan 1800-luvun alun englantilaista järjestelmää, jossa köyhät pakotettiin työlaitoksiin ja jossa käytettiin lapsityövoimaa. Kirja kuvailee romantisoimatta rikollisten elämää. Dickensin kirja pohjautuu ainakin osittain tosikertomukseen Robert Blincoesta, pojasta, joka oli sijoitettu työtaloon. Siellä lapset tekivät töitä 14 tuntia päivässä ja kuusi päivää viikossa.

Kuusijuhla v. 1957

LAUANTAINA 15.12. AURORAN koulu juhli 50 toimintavuottaan perinteisellä kuusijuhlalla. Tai tarkemmin sanottuna neljällä sellaisella. Jokaisen juhlan aluksi kuultiin pieni alumni-juhlapuhe. Kahdessa ensimmäisessä koulun entiset oppilaat Cami Miettinen ja Max S. kertoivat, millaisia eväitä koulunkäynti Lippajärvellä oli heille elämää varten antanut. Ilmeisen tuhdit, koska Cami on nyt Espoo Bluesissa ammattijääkiekkoilijana ja voittaa pian Suomen mestaruuden :-). Max taas valmistuu elokuvatuottajaksi. Molemmat muistelivat lämmöllä opettajaansa ja arvostivat koulun sallivaa ja mahdollisuuksia tarjonnutta ilmapiiriä.

Kolmannessa juhlassa puheen piti rehtori. Neljännessä juhlassa Länsiväylän toimittaja Sirja Blixt muisteli omaa kansakouluaikaansa, ja luki joulusadun, jot oppilaat eivät kuulleet kunnolla 50 vuotta sitten.





KUUSIJUHLAN kehystarinan muodosti oikein vanhanaikainen joulusatu,jossa haettiin kuusta metsästä, törmättiin peikkoihin, keijukaisiin ja uskottiin lopulta joulupukkiin.

Salia hallitsi jättiläismäinen kuusi, joka oli koriteltu oikeaoppisesti Suomen lipuilla.





KUUSIJUHLAAN kuului tietysti joulukuvaelma seimineen, Jooseppeineen, Maarioineen, paimenineen ja enkeleineen. Kuoro lauloi kauniisti, ja mukana oli myös pieni opettajien ja oppilaitten yhteisorkesteri.




KUUSIUHLA PÄÄTTYI seisaaltaan laulettuun "Enkeli taivaan"- klassikkoon. Perinteinen joulujuhla kosketti vanhempia ja monet olivat aidosti liikkuttuneita.






JUHLATAUOILLA Koti & Koulu ry tarjosi piirakoita, kahvia jne. juhlayleisölle. Eri luokkien luokkatoimikuntien aktiivit olivat nähneet valtavasti vaivaa, ja ottaaneet vastuulleen yhdessä keittiön väen kanssa juhlamuonituksen. Ja juhlavieraat kevensivät lomakkojaan niin, että saimme taas kokoon huomattavan summan, jolla voidaan tukea mm. lasten harrastustoimintaa. Myös fanipaitaprojekti tuotti tulosta: paitoja tilattiin jopa 100!Ruokalassa oli mukava tunnelma, ja monet juhlavieraat viihtyivät pitkään.

MUSIIKKOLUOKASSA oli Karjalaisen Sarin rakentama söpö koulumuseokin.


Alimmassa kuvassa on vastuualuepäällikkö Satu Hellsten, joka oli ottanut pukeutumisohjeet oikein vimpan päälle tosissaan: hänellä oli oikein saumasukat. Kutsuvieraista paikalle ehtivät iloksemme mm. rehtori Olavi Lamberg, terveydenhoitaja Marjatta Latvalehto sekä opettajat Outi Rajala, Laura Siponen ja Vappu Nieminen.

PIENI TIETOISKU KUUSIJUHLISTA

Nimenomaan kansakouluja on "syytetty" suomalaisen joulujuhlaperinteen juurrutamisesta. 1900-luvun alussa kansakoulujen syyslukukauden päätöstilaisuutta kutsuttiin kuulema "joulupuuksi", ja vasta myöhemmin kuusijuhlaksi.

Koulujen kuusijuhlat ovat perinteisesti olleet yhtä aikaa uskonnollissävytteisiä ja lapsenmielisiä. Keskeinen elementti on olut lasten askarteluin koristeltu joulukuusi. Ohjelmassa hengellinen osasto: Enkeli taivaan -virsi ja seimikuvaelma ovat sotkeutuneet kaikessa sovussa maalisempaan osastoon, johon kuuluu joululaulut, tonttuleikit, usein jopa satunäytelmä. Kuusijuhla huipentui usein piparkakku- ja makeispusseja jakavan joulupukin tuloon.

Kansakoulujen kuusijuhlat ovat monin tavoin vaikuttaneet myös kotien juhlatapoihin: moni suomalainen maalaislapsi on nähnyt joulukuusen ensimmäisen kerran vasta koulun kuusijuhlassa. Varhaisemmissa kansakoulujen kuusijuhlissa joulupukki saattoi jaella köyhimmille lapsille makeisten lisäksi kenkiä ja vaatteita.

Koulunjuhlien historia ulottuu kuitenkin vielä kauemmaksi. 1700-luvun loppupuolen triviaalikoulun eli alkeiskoulun joulujuhla saattoi alkaa Lucian päivän tienoilla jo kello 6 aamulla. Koulutila oli koristeltu talikynttilöillä. lattialle oli siroteltu kuusenhavuja. Eteisessä sai ostaa voitaikinatorttuja.

Joulujuhla oli myös tutkinto, jossa oppilaita kuulusteltiin arvovaltaisen yleisön läsnäollessa. Lopuksi oppilaat (tuohon aikaan kaikki poikia) esittivät vanteita pyöritellen vanhan tanssin ja lauloivat latinaksi jouluvirttä.