Ekholm, Henrik, Rapila, Alpo ja Virtanen, Lyyli (1970) Espoon kotiseutuoppi 1. Espoo: Weilin+Göös. 92 sivua
Tässä siis jatkoa aloittamaani sarjaan kotiseutuopin oppikirjoista. Nyt vuorossa siis espoolainen kotiseutuoppi. Se ilmestyi vuonna 1970. Tämänkin kirjan kouluhallitus oli hyväksynyt kansakoulun III-luokkalaisille.
Kuvien (valokuvia, piirustuksia) ja tekstin jälkeen kirjassa on tehtäviä. Kirjoittajat toivoivat " niiden suovan oppilaille mahdollisuuden kartuttaa omatoimisesti tietojaan kodin ja koulun lähiympäristöstä."
Tämän kotiseutuoppikirjan tavoitteista
Pääpaino näyttää tässäkin olevan tietojen ja varsinkin maantietoon ja biologiaan liittyvien tietojen ja taitojen omaksumisessa. Luonnonsuojelu on esillä; " Järven saastuminen on ihmisen syy," Selkeitä tapaohjeita en huomannut, Tekijöiden mukaan:
”Sisällöissä noudatetaan Espoon kansakoulujen opetussuunnitelmaa ja samalla otetaan huomioon myös tulevan peruskoulun tavoitteet."
Tässä muutamia pohdintoja oppisisällöistä
Kirjassa on viisi osaa: :1. Kotiseutumme ja sen asukkaat. (3 lukua); 2.Luonto (18 lukua); 3. Elinkeinot (16 lukua sis. koulut). ; 4. Espoo ja Suomi (4 lukua). Lisäksi on lista lähteitä.
- Maantiedosta: kotikylän lähiseudun ja koulun ja luokan kartta, ilmansuunnat, tärkeiden paikkojen sijainnit, maisemat...
Tekstissä vilisee aiheita ja termejä: Kartat. Kartan merkit. Värit. Korkeuskäyrät. Ilmakuva. Luokan pohjapiirros. Mittakaava. Seikkaperäiskartta,
- Luonnontiedosta; luonnontuntemus eläimet, kasvit, vuodenajat, sää, paikallinen luonto
Kotiseudun luonto (katellaan korkeilta paikoilta tai rakennusten katoilta).
" Espoon osat ovat erinäköisiä. Eteläosa on ssaristoa, sitten rannikkomaa ja sittten lLuonnon Espoo (pohjoinen osa)"
Tekstitssä kuvataan kalliot, saariston kasvit ja eläimet, Bembölen matalajärvi. Kaloja. Vesi. Pilvet, Sää ilmasto. Lämpömittari. Metsät Kasveja. Eläimiä. Lintuja. Pedot. Metsälampi. Suo metsän kokonaisuusl Luonnonsuojelu. Jätteet. Tuli. Pöntöt. Ulkoilualueet.
Teksti näyttää "aikuisemmalta" kuin kahdessa aikaisemmin esitellyssä kirjassa.
- Historiasta oman kotiseudun historia (kansanperinne), tärkeät tapahtumat ja henkilöt
Historia osuus on. minusta kirjoitettu tosi innostavasti:
" Espoo on vanha kunta, vaikka se näyttääkin uudelta ja vasta rakenteilla olevalta. Suurkaupunki on levittäytymässä tähän entiseen maalaispitäjään. Muuttuminen on yhä nopeampaa, ja siksi 0ppikirjaa on vaikea pysyttää tahdissa."
"Suomenlahden rannalla sijaitseva Espoon kauppala on kotipaikkasi. Espoolaisia on noin 100 000, ja niinpä Espoo onkin Suomen suurin kauppala. Espoon pinta-ala on noin 300 km2".
” Espoo ennen meitä
Espoossa on asunut ihmisiä jo kauan ennen meitä. 10 000 vuotta sitten Suomessa oli suunnilleen sen näköistä kuin Grönlannissa on nyt. Täällä vallitsi jääkausi. Mahtava mannerjäätikkö alkoi nykyisen Hyvinkään tienoilta ja Espoo oli jäämeren pohjassa. 10 000 vuotta on Espoo noussut merenpohjasta ja nouseminen jatkuu yhä...Jää oli niin raskasta, että Suomenmaa painoi sen alle kuopalle. Sitten lämpimät ilmat alkoivat sulattaa jäätä. Maa nousee ja meri pakenee.
Heti kun ensimmäiset korkeat kallionlaet pistivät saarina merestä esiin, myös ihmisiä ilmestyi saarille.Nämä ensimmäiset espoolaiset olivat tuntemattomia merenkulkijoita ja kalastajia. Emme tiedä, miltä he näyttivät ja mitä kieltä he puhuivat, mutta heidän kivestä ja savesta valmistettuja käyttöesineitä löytyy Espoosta vieläkin.
3 000 vuotta sitten elänyt merenkulkijakansa osasi tehdä mekkoja ja kirveitä pronssi-nimisestä metallista. Merenkulkijat hautasivat vainajansa kiviröykkiöiden alle. Niitä nimitetään hiidenkiukaiksi.
Lappalaiset olivat seuraavat Espoon asukkaat. Suomalaiset ja viikingit tunkivat heidät tieltään ja asettuivat tänn asumaan."
- Yhteiskuntaoppi: käytännön taidot; ihmisten elinkeinot, ammatit, kunnallinen elämä
" Lasten leikkiessä ja käydessä koulua ja vanhusten levätessä tekevät aikuiset työt toiset saavat työstään rahapalkkaa säännöllisesti toiset ansaitsevat myymällä jotakin näitä aika ihmisten ansaitsemis toimia sanomme elinkeinoiksi"
"Kotityötä tehtiin ennen. Nykyisin valmistetaan tavarat tehtaissa. Siellä käytetään töihin erilaisia koneita….Nykyään ei kannata valmistaa tuotteita kotona, koska tehdastuotteet ovat halpoja."
Espoon kauppala tai Suomen valtio huolehti meistä monella tavalla Terveysisar, Kauppalan lääkäri. Poliisi. Palokunta.
Espoo ja Suomi
Tässä kirjassa Espoo sijoitetaan myös "Suomen kartalle".
"Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Esport tärkein naapurikunta." Kantajapunki ja esikaupungit.
Helsinkiä esitellääm. Sen tehtaita. Satamia. Suurimpia kauppaliikkeitä. Linja-autoasemia. Liikenntt.
Demokraattista järjestelmäämme: kEduksunta. Presidentti. Valtioneuvosto. Suomen hallintoa: valtio jaettu lääneihin. Läänit on jaettu kuntiin. Kunnat voivat olla kapunkeja, kauppaloita tai maalaiskuntia.
Espoon tulevaisuus
"Muutoksia on hyviä ja huonoja. Miten voisimme päästä siihen että tapahtuisi vain hyviä muutoksia?. Miten voisimme rakentaa sellaisen Espoo kauppalan,. jossa olisi työpaikkoja ja asuntoja kaikille? Sellaisen. jossa jokainen lapsi vanhus ja sairas saisi tarvitsevansa huolenpidon. Sellaisen, jossa puhdasta vettä ja kaunista suomalaista luontoa riittäisi jokaisen virkistykseksi ja terveydeksi. Sinusta ja luokkatovereistasi riippuvat huomispäivän Espoon kohtalot."
- Kirjassa puhutaan myös kouluista
”Jokaisen suomalaisen täytyy oppia monia asioita. Niitä opetetaan kouluissa ja kotona. Kouluja ei aina ole ollut, mutta nykyään niitä on monenlaisia. Kun täytämme seitsemän vuotta pääsemme kansakouluun. Kansakouluja tarvitaan paljon ja niitä onkin melkein joka kylässä joissakin kylissä on jopa kaksi kansakoulua suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaita varten omaansa. Useimmat suomenkielisiä oppilaita varten rakennetut kansakoulut ovat melko uusia. Tällä hetkellä Espoossa on yli 40 erilaista kansakoulua ja niissä toimii noin 300 opettajaa.
Kansakoulut antavat jokaiselle kansalaiselle tarpeellisia perustietoja. Oppikouluissa käsitellään samoja asioita mutta perusteellisemmin. Kun oppilas on käynyt neljä vuotta kansakoulua, hänellä on mahdollisuus pyrkiä oppikouluun. Niitäkin on Espoossa useita, mutta tietysti vähemmän kuin kansakouluja.
Leppävaarassa on Espoon ammattikoulu. Kansalaiskoulun käytyään monet tytöt ja pojat siirtyvät sinne jatkamaan opiskeluaan ja valmistumaan ammattitaitoisiksi työntekijöiksi tehtaisiin. Leppävaarassa sijaitsee myös Espoon kauppaoppilaitos joka valmistaa ammattihenkilöitä liike-elämän palvelukseen. Lisäksi Espoossa on useita muita erikoiskouluja. Korkein opinahjo täällä on teknillinen korkeakoulu Otaniemessä."
Muuta opiskelua kuvataan myös: Työväenopisto. Kirjastot nostetaan esille.
” Koululainen joutuu joka päivä tekemisiin kirjojen kanssa ne ovat koululaisen verrattomia apulaisia lukemista aito avaa meille taika olet kirjojen ihmeelliseen maailmaan.
Kotikrjasto. Koulun lainakirjasto. Espoon kauppala on järjestänyt monta kirjastoa. Kirjasoauto.
Kirjastoja on oikeus käyttää jokaisella joka haluaa lukemista ja noudattaa kirjaston sääntöjä. lLainakirjoja on pideltävä hyvin jotta ne kestäisivät kauan. Lainakirjaan ei saa tehdä mitään merkintöjä.
" Kirjan tekstin lukemisen lisäksi oppia voi tekemällä omatoimistesti tehtäviä. Jokaisen kirjan luvun lopussa on tehtäviä, joiden avulla oppilas, luokka ja luokan opettaja voivat hankkia vielä lisää tietoja. Kaikki nämä tiedot ovat kirjassa ja vihkosessa hyvässä tallessa. Vain jotkin tiedoista ovat niin tärkeitä, että ne täytyy päntätä päähän. Joka luvun lopussa on testi kysymyksiä joiden avulla lukija voi itse tarkistaa että hän todella muistaa nämä tärkeät tiedot. Hiukan numiäkin on osattava."
Tehtäviä oli siis kahdenlaisia. 1. Erikseen "Oletko oppinut tehtäviä" (monivalinta/ rastita/ alleviivaa/ yhdistele.Ja sitten niitä omaan tiedonhankintaan rohkaisevia:
- Etsi/näytä kartasta,
- Haastattele .Kerro haastatelun tulos luokkatovereillesi.
- Keitä olivat…Miten he liikkuivat…
- Keskustele luokan kanssa (lääkkeiden hyvistä ja huonoista puolista
- Kuuntele eri lokkien ääniä levyltä. Opettele erottamaan ne.
- Luettele
- Mieti. Mieti, miten järven voisi pitää puhtaana,
- Mikä on...? Kuinka paljon..? Montako ihmistä asuu kodissasi?
- Opettele, Etsi. Kerro
- Piirrä kartta koulutiestäsi.
- Pyydä opettajaa kertomaan tai etsi vastaukset tietosanakirjasta,
- Tee retki ja koettele. . Piirrä kuvia vihkoosi
- Tulevaisuus, Kuinka käy kirkkaitten metsälampiemme? Tehtaat ja asutus saastuttaa niitä. Kirjoita pieni aine aiheesta jos saisin määrätä Espoossa.
Kirjoittajista
Kirjoittajia oli kolme Henrk Ekholm Alpo Rapila ja Lyyli Virtanen, Kahdesta ensimmäsestä löytyy hyvin vähän tietoa.
Henrik Ekholm oli maantiedon opettaja ja oppikirjailija. Hänen kirjojaan käytettiin myös peruskoulussa. Kuvaa en löytänyt
Alpo Rapila oli kansakoulunopettaja (mm. Hansakalliossa) ja Kauklahden kansakoulun rehtori. Tämä kuvaa saattaa olla hänestä.
Lyyli Virtasesta ( 1922-2008) löytyy jopa kuva. Virtanen valmisti opettajaksi vuonna 1945 ja toimi opettajana Tehtaanpuiston yhteiskouluussa ja sittemmin Tapiolan yhteiskoulussavuodesta 1951 aina vuoteen 1975 asti, jolloin hän siirtyi yliopistoon. Ensin biologian ja maantieteen didaktiikan lehtoriksi 1975–1983 (ja hoiti samaan aikaan vt. apulaisprofessorin tehtävää). Apulaisprofessorina hän oli vuodet 1983–1986. Vuosiksi 1986-89 hän palasi didaltiikan lehtoriksi. Virtanen jätti yliopiston 70-vuotiaana.
Lyyli Virtanen oli aikansa vaikuttaja biologian ja maantieteen opetuksen kehittämisessä. Tieteellisten tutkimustensa lisäksi hän kirjoitti kymmeniä oppikirjoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti