Tässä siis jatkoa Teppo Mäkelän kirjalla aloittamaani sarjaan kotiseutuopin oppikirjoista.
Leppäsen ja Holopaisen kirjan ensimmäinen painos oli sekin ilmestynyt jo 50-luvulla. Tämäkin kirja oli tarkoitettu III-luokkalaisille. Esipuheessa suositellaan, että V-luokalla pidetään kertauksenomainen kurssi kotikunnan perustietouden syventämiseksi maantedontunneilla.
Sivuja on 136 ja lukuja 54. Kirja on tekstikirja, jossa on tehtäviä, mutta ne tehtiin ilmeisesti eri vihkoon. Kirjassa on runsaasti valokuvia ja piirustuksia.
Tämän kotiseutuoppikirjan tavoitteista
Pääpaino on tietojen ja varsinkin maantietoon (ja turvallisuuteen) liittyvien taitojen omaksumisessa. Mutta kirjassa annetaan myös muutamissa kohdissa selkeitä käyttäytymisohjeita;
”Kirjojen valtakunnassa (kirjasto) ei siedetä epäjärjestystä eikä melua. Teoksia kohdellaan kuin hyviä ystäviä ikään”. ”Jokaisella meistä on mahdollisuus tutustua aivan ilmaiseksi kirjojen maailmaan.Kirjastot suovat meille monet mahdollisuudet oppia tietoja ja taitoja vapaa-aikanamme."
" Parvessa liikkuminen kaduilla on ruma ja vaarallinen tapa ... Ensin katsoaan vasemmalle, sitten oikealle ja varmuuden vuoksi vielä vasemmalle."
Tässä muutamia pohdintoja oppisisällöistä
Kirja on jaettu kolmeen pääosaan: 1. Kotiseudun luntoa (31 teemaa), 2. Ihmiselämää (18 teemaa) ja 3. Kevät saapuu ( 4 teemaa).
- Maantiedosta: kotikylän lähiseudun ja koulun ja luokan kartta, ilmansuunnat, tärkeiden paikkojen sijainnit, maisemat...
Maisemat (nouse korkealle). Viljelymaisemat. Maanpinta, Kallioita. Kivi- ja maalajeja Jääkauden jälkiä. Mittakaava. Pohjapiirros.
- Luonnontiedosta; luonnontuntemus eläimet, kasvit, vuodenajat, sää, paikallinen luonto
Kasvillisuusalueet. Puutarhat. Kasvihuoneet. Kasvien myynti. Kukkasia. Pensaita. Puita Vantaan pellot. Niityt. Pientareet. Metsän siimeksessä Aluskasveja, Pihojen ja peltojen eläimiä. Arvokkaita otuksia. Epämiellyttäviä otuksia. Ilmojen asukkaita. Kalojen valtkakuntaa (vaikka järviä vähän).Ilmansuuunnat. Lämpötila. Tuuli. Säätila. Ilmasto. Vesi. Lampia. Järviä (vähän). Puistoja, metsiä, kasvillisuusalueita, kasveja, koti-ja villieläimiä, vaarallisia ja hyödyllisiä...
Kevään merkit. Muuttolinnut, Ensimmäiset kasvit. Kevättyöt puutarhassa. Kevättyöt pellolla. Suojele luontoa! Suojele eläinmaailmaa, Rauhoitetut eläimet. Suojele kasvunaailmaa.
”Varmaan sinunkin kotonasi on kasvinaa!."
Retkeily: Ohjeita, Yhteisiä retkikohteita, Matkailua.
” Kun vartumme vielä muutamia vuosia, voimme päästä aina ulkomaille asti. Mutta ennenkuin havittelemme matkaa vieraisiin maihin, on meidän hyvä muistaa , että rakkaassa kotimaassammekin on yllin kyllin nähtävää ja opittavaa."
- Historiasta oman kotiseudun historia (kansanperinne), tärkeät tapahtumat ja henkilöt
Näin kirjassa kuvataan napakasti Vantaan historiaa.:
" Kotikuntamme alue oli ensin asumatonta erämaata-. Mutta jo lähes 2000 vuotta sitten tänne alkoi muuttaa esivanhempiamme. Etelästä päin, Suomenlahden takaa…Kalastus, metsästys, kyliä- Laaja Helsingin pitäjä (nykyinen Helsinki kuului myös). Sitten perustetaan Helsinki. Noin 500 asukasta siellä. Osa Vantaata. Ruokaa. 1700-luvulla sota Venäjän kanssa - Suuri Pohjan sota. Iso Viha. Puukirkko poltettiin. Sota hävittiin, Alettiin rakentaa Viaporia. Helsingin pitäjän maaniviljelijät myivät ruokaa.
1800-luku oli edistyksen aikaa. Helsinki oli kasvanut,
Elämme nykyisin aikaa, jolloin kaikki muuttuu nopeasti. Se, mikä jokin vuosi sitten oli uutta, onkin jo tänään vanhaa, Tilalle on keskitty entistä parempaa. Elämänmeno on nyt toisenlaista kuin vuosistoja taaksepäin, joloin pitäjämme pellot raivattiin ja kotiseutumme sai kiinteän asutuksensa,,"
” Menneinä aikoina aherrettiin illat ja aamut käsitöiden parissa. Melkein kaikki tarvekalut ja esineet valmistettiinkotona, Puusta veistettin astiat, lusiktam työkalut ja ajopelit, Tuohesta tehtiin kontteja, tuppia, virsuja ym. Myöhemmin kotona ruvettiin valmistamaan eriaisia tuotteita myytäväksikin, Tällaista tuotteiden valmistamista sanotaan kotiteollisuudeksi,"
- Yhteiskuntaoppi: käytännön taidot; ihmisten elinkeinot, ammatit, kunnallinen elämä
Vantaalla oli tuolloin suuria kyliä ja asuntoalueita, Paljon väkeä asui rautatien varressa. Maanviljelys edelleen tärkeää. Sekin koneellistui. Viljalajit, Eläimiä.
"Kotityötä tehtiin ennen. Nykyisin valmistetaan tavarat tehtaissa. Siellä käytetään töihin erilaisia koneita….Nykyään ei kannata valmistaa tuotteita kotona, koska tehdastuotteet ovat halpoja."
Vantaan kauppalassa on runsaasti tehtaita. Paikkakuntamme tarjoaa erittäin edullisen paikan teollisuudelle (mm. Fazerila, Tikkurila oy)
Muita elinkeinoja esiteltiin: Vantaalla on virkamiehiä, toimihenkilöitä, liikkeenharjoittajia ja muiden ammattien harjoittajia (mm-mymälänhoitaja).
Täällä on huoltoasemia, myymälöitä, kirkkoja, kirjastoja . "Seurakunta pyrkii auttamaan kaikkia puutteessa olevia ihmisiä." Myös liikenneyhteyksiä esitellään. Nykytekniikasta ollaan ylpeitä:
" Miten helppoa onkaan toimitella asioita puhelimitse. Toisin oli ennen. Ammoisina aikoina tiedot vietiin juosten paikasta toiseen. Ratsu, hevosen vetämät vaunut ja kirjekyyhkyset olivat jo nopeampia viestinviejiä. Mustat neekerit toimittvat sanomansa rummuttamalla, ja punanahat tekivät sen savumerkein Esi-isämme sytyttelivät vihollisen lähestyessä mwrkkitulia varoitukseksi kauempana asuville heimoveljilleen, Lukuisia keskintöjä saivat viisaat tehdä, ennenkuin automaattipyhelin oli valmis,"
" Jokseenkin jokaisen kotona on radio, Radio ja televiso ovat sanomalehden rinnalla tärkeimmät tiedotusvälineet,.. Kouluradio ja koulutelevisio tuovat monipuolisissa lähetykssään tuoreita tietoja ja virkistäviä hetkiä luokkaan.... Televisio-ohjelmat lähetetään Helsingin televisioasemalta Pasiasta. Sieltä lähetetään myös väritelevisio-ohjelmia."
Oppilaille esitellään myös heille tärkeitä sääntöjä ja ohjeita: Liikennesäännöt: Kuinka tiellä kuljetaan, kuinka ajetaan polkupyörällä." Talvella käytät kulkuvälineinä potkuria ja suksia." Poliisin tehtäviä kuvaillaan.
- Lisäksi puhutaan myös kouluista
Koulutkin nostetaan esiin lyhyesti:
”Aluksi kotikunnassamme ei ollut minkäänlaisia kouluja. Kirkon toimesta opetettiin esivanhempiamme lukemaan, 1800-luvun alussa perustettiin kirkonkylään ensimmäinen kansakoulu, Se oli ruotsinkielinen pitäjänkoulu, Vasta vuosikymmeniä myöhemmin saatiin tänne ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu. Nykyisin on sellainen jo joka kylässä. Onpa tänne viime aikoina perustettu useita oppikouluja ja ajanmukainen ammattikoulu."
" Kirkko ja koulu ovat vuosisatojen ajan kuuuneet yhteen. Kummallakin on sama ylevä tehtävä:paikkakunnan väestön kasvattaminen ja opettaminen.
Tässä teoksessa päämetodina lienee lukemalla oppiminen ja opitun varmentaminen tehtävillä. Joka lukuun liittyy tehtäviä, mutta ne yleensä kohdistuvat opetetun muistamiseen. Mitkä ovat? Mainitse. Kirjoita. Piirrä. Etsi kartasta. Miksi? Nimeä. Luettele. Missä asut? Kuka hoitaa? Mitä on muistettava? Opi tuntemaan… Miten hankkisit retkirahaa?
Kiva kysymys: Mitä näyttäisit omasta kunnastasi tänne saapuvalle vieraspaikkakuntalaiselle?
Yhteys taito-ja taideaineisiin näyttää jääneen aikaa ohueksi toisin kuin kotiseutuopin alkuvaiheessa.
Kirjoittajista
Lauri Leppänen (1923 - 2015 ) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kotiseutuhistorioitsija. Hän sai vuonna 1984 ansioistaan kotiseutuneuvoksen arvonimen.
Leppänen valmistui opettajaksi vuonna 1949, ja muutti Helsingin maalaiskuntaan. Hän ryhtyi 1950-luvun puolessa välissä laatimaan kotiseutuaiheista opetusaineistoa. Hän oli epäpoliittinen kotiseutuaktiivi. Häntä on nimitetty Vantaan kotiseututyön isäksi.
1950-luvun alussa kouluhallitus lisäsi kotiseutuopetuksen merkitystä ympäristötiedon oppiaineessa. Leppänen ja hänen opettajakollegansa Viljo Holopainen saivat kotiseutuoppimateriaalien luomisen tehtäväkseen. Ilmeisesti Backaksen kansakoulussa opettaneet miehet kiersivät Vantaata pyörillä, valokuvaten sen maisemia. Leppänen oli mukana toteuttamassa kunnan ensimmäistä, vuonna 1964 valmistunutta kotiseutufilmiä Vantaanjoen pitäjä.
Leppänen julkisi useita kirjoja.
Opetustyön ohella Holopainen käsikirjoitti 1950-luvulla kouluradioon historiallisia kuulokuviaja keräsi ja kuvasi aineistoa ja kirjoitti yhdessä kollegansa Lauri Leppäsen kanssa Helsingin maalaiskunnan eli nykyisen Vantaan ensimmäisen kotiseutuoppikirjan lukemistoineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti