Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous 5.3.25

 

Kasvun ja oppimisen lautakunnalla oli eilen maaliskuun ensimmäinen kokous. Demareista paikalle olivat Heini ja Martti.

Listalla oli mukavia asioita. Varhaiskasvatuksessa kun. on katastrofaalinen tilapula. Lautakunta hyväksyi  eilen Finnoon/Djupsundsbäckenin päiväkodin  sekä Hösmärin siirtokelpoisen päiväkodin tarveselvitykset sekä kiirehti niiden eteenpäin viemistä. Nämö päiväkodit ovat pieniä tarpeeseen nähden.

Varsin moneen palvelusopimuspäivkotiin ei ilmoittautunut tarpeeksi lapsia esiopetukseen, joten niissä ei ala ryhmiä ensi syksynä.

Väistössä olevalle  Kilonpuiston koululle  annettiin lupa järjestää  ilmaisutaitopainotettua opetusta 7. luokalla  ensi syksynä, vaikka oppilaita oli. vähän liian vähän.

Lautakunta hyväksyi myös virkahenkilöiden laatimat vastaukset (jotka viedään valtuustoon)  kahteen valtuustokysymykseen, joista toinen koski inklusiivista valmistavaa opetusta vuosiluokilla 1. ja 2., sekä toinen TUVA-opetusta. 

Kokouksessa kuultiin myös lyhyt  katsaus kiistaan, joka johtuu siitä, että Espoo haluaa siirtää varhaiskasvatuksen opettajia asukaspuistoista päiväkoteihin. 

Espoolaisen peruskoulun tila 

Listan mielenkiintoisin asia oli 69-sivuinen perusopetuksen hyvin avoimesti kirjoitettu arviointiraportti. Sen mukaan espoolaisperuskouluille kuuluu sekä hyvää että ei niin hyvää. Poimin muistiin seuraavat seikat.

Hyvää kuuluu

• 9.-luokkalaisista perusopetuksen päättötodistuksen sai keväällä noin 98 % 
• Ilman toisen asteen koulupaikkaa jääneiden nuorten määrä pieneni  yhdellätoista oppilaalla (102 oppilasta)
• 9. vuosiluokan oppilaiden osalta todistusten keskiarvot nousivat, vieraskielisillä suhteessa hieman enemmän.
• 6.-luokkalaiset menestyivät matematiikassa paremmin kuin kansallisen otoksen oppilaat. 
• 3.-luokkalaisten matematiikan osaaminen kehittyi 3. luokalta erittäin hyvin 
• 2. vuosiluokan vieraskielisten oppilaiden ALLU-testin tulos hiukan  (lukeminen)parantui
• Suurin osa oppilaista voi koulussa hyvin, heillä on koulussa kavereita ja he tulevat opettajien kanssa  hyvin toimeen. 
• Koulun käynti koetaan tärkeäksi tulevaisuuden kannalta,
• Hyvin lukevien määrä pysyi ennallaan.
• Kotoutuminen kouluun onnistui paremmin valmistavan opetuksen pilotissa kuin erillisryhmissä
• 5.-luokkalaisten fyysinen toimintakyky parani yhdellä prosenttiyksiköllä
• Henkilöstön saatavuus parantui huomattavasti
• Huoltajat ovat varsin tyytyväisiä koulun ja kodin yhteistyöhön. Opettajat saavat hyvää palautetta. 

Ei niin hyvää kuuluu myös

• 6.-luokkalaiset menestyivät äidinkielessä samantasoisesti kuin kansallisen otoksen oppilaat. 
• Pojat lukevat huonommin kuin tytöt
• Heikosti lukevien määrä kasvoi
• Oppilaiden kotitausta vaikuttaa vahvasti koulukohtaisiin lukutaitotuloksiin. 
• 4. luokalla Suomessa syntyneistä vieraskielisistä vain 30 % saavutti hyvän lukutaidon
• 4. vuosiluokan vieraskielisten osalta ALLU-testin tulos heikentyi merkittävästi.
• 3-luokkalaisten äidinkielen ja kirjallisuuden osaaminen kehittyi sekä S1- että S2-oppilailla heikommin kuin otoksen vertailuryhmillä. 
• 2. vuosiluokan suomenkielisten ALLU-testin tulos heikentyi merkittävästi.
• Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oppimistulosten ero kantaväestöön ei supistunut kuin 9.luokan todistuksissa.
• Kiusatuksi tulevien määrä kasvoi.
• Oppilaiden hyvinvointi heikkeni ( erityisesti yläluokkain tytöt)
• Yläluokkien tyttöjen fyysinen kunto on laskenut
• Paljon poissaolleiden oppilaiden määrä kasvoi 0.01 % (3 258 oppilasta. (Pojilla liittyy käyttäytymiseen ja oppimisongelmiiin, Tytöille hyvinvoinnin ongelmiin)

Koulujen keskinäisistä eroista

Valitettavasti koulujen välillä on monenlaisia eroja:

• (Nyt esillä ei ollut tiloihin liittyviä eroja- mutta niitä on kiistatta)
• Koulujen väliset erot oppimistuloksissa  ovat kasvussa, erityisesti 9. luokan ALLUissa.
• Vaikka kiusaamisen määrässä ei ole eroja, niitä on kiusaamiseen puuttumisessa. 30 % opettajista ei osannut edes sanoa, onko koulussa kiusaamisen vastaista toimenpideohjelmaa.
• Koulun johtamisessa ja toimintakulttuurissa.
• KULPS-polun käyttämisessä
• Opettajien antamissa vastauksissa väitteeseen  ”Mielestäni koulua johdetaan hyvin” on koulujen välillä

Kouluväen käsityksiä 

REHTORIT

Rehtorien tyytyväisyys suomenkielisen perusopetuksen johtamisen, organisaation toiminnan, viestinnän ja talousresurssien jakamisen on  suunnilleen samalla tasolla kuin kaksi vuotta aiemmassa. Rehtorien kokemus siitä, että heitä osallistetaan päätöksentekoon on laskussa. Rehtorien kokemus siitä, että heitä perusopetukseen päätöksenteko on avointa ja tasapuolista on laskussa. Vain 53 % oli sitä mieltä, että talousresurssit jaetaan tarkoituksenmukaisesti-Oppilashuollon palveluiden taso heikentyny. Psykologi-palveluissa on puutteita.

Yli neljä vuotta Espoossa rehtorina toimineet antavat huomattavasti kielteisempää palautetta kuin vähemmän täällä olleet.  He  kokevat kaikilta osin työkuormitusta enemmän kuin alle neljä vuotta rehtorina toimineet. Erityisesti taloushallinnollisten asioiden hoitamisessa oli suuria eroja.  

OPETTAJAT

Koulujen henkilöstö viihtyy työyhteisössään;  työyhteisöt ovat jopa parantuneet entisestään. Rehtoreihin ollaan  pääosin hyvin tyytyväisiä 

Opettajien työssä jaksaminen on hieman parantunut ja työkuormitus vähentynyt ja työmäätä sopii paremmin itselle.

Työpaineet ja työmäärä ovat vähentyneet, ja työstä palautuminen ja työn mielekkyys parantuneet. 

(YS-aika) suunnitelmallinen käyttö (6f) oli kahden vuoden aikana heikentynyt

Väkivalta- ja uhkatilanteita tapahtui runsaasti,  aiempaa enemmän. (Erityisen tuen oppilaat, 8-9-vuotiaat). Tähän lautakunta esitti yksimielisesti toivomuksen:

" Kasvun ja oppimisen lautakunta pitää huolestuttavana sitä, että opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt Kunta10 kyselyn mukaan. Lautakunta toivoo, että seuraavalla valtuustokaudella yhdeksi tulostavoitteeksi otetaan väkivallan vähentäminen, ja Espoossa laaditaan suunnitelma, miten henkilökohtainen koskemattomuus kouluissa ja oppilaitoksissa turvataan henkilökunnalle."