Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

torstaina, helmikuuta 23, 2023

Maisteriharjoittelua ohjaamaan. Yes!


HGIN yliopistolla alkaa viikolla 10 tämän lukuvuoden IV periodin, luokanopettaja-opiskelijoiden 5 viikon maisteriharjoittelu. 

Sain eilen keikan ohjata kahta paria Itäkeskuksen peruskoulussa.  Edellinen keikka olikin vuoden 2022 III-periodissa. Yes!

OPETUSHARJOITTELU on tärkeä osa suomalaista opettajankoulutusta. Helsingissä on enää kaksi  harjoittelujaksoa: monialainen harjoittelu ja maisteriharjoittelu. Harmi kyllä järjestyksessä ensimmäisestä:  orientoivasta harjoittelusta on luovuttu.

Toinen olennainen osa on teoreettiset opinnot. Suomalainen luokanopettaja saa koulutuksessa kasvattaa sekä käsiään että päätään.

OPETUSHARJOITTELU on myös didaktikolle yksi upeimmista keikoista. Saatan olla yksi vanhimpia yhä harjoittelua ohjaavista. Ensimmäinen kertani oli vuonna 1979 Sepon koululla.. Olen ehtinyt toimia ohjaajana luokanopettajana, yleisdidaktikkona ja harjoittelukoulussa vs. luokanlehtorina. 

MAISTERIHARJOITTELU on osa kasvatustieteen maisteriopintoja. Tavoitteena on  saada kokonaiskuva opettajan työstä ja opetuksesta.  

Harjoittelu on  10 opintopisteen mittainen. 1 opintopiste on laskennallisesti 27 tuntia työtä, eli harjoittelu vastaa 270 työtuntia eli karkeasti 7,5 viikkoa noin 36-viikkotunnin mukaan

HELSINGISSÄ luokanopettajiksi opiskelevien harjoittelua järjestetään sekä kenttäkouluissa  (= oikeat koulut) että Viikin normaalikoulussa. Kenttäkouluissa ohjaavat luokanopettajat ovat saaneet  ohjaustyöhön koulutusta ja ohjaustyöstä maksetaan heille ohjauspalkkio. Normaalikoulun opettajat ovat paitsi opettamisen myös ohjaamisen ammattilaisia, ja heidät on valittu tiukan seulan kautta.

Harjoittelu alkaa  etänä pidettävällä avauspäivällä. Noin neljän tunnin kestoisen session ohjelmaan kuuluu teematyöpajoja sekä harjoitteluun johdattavat Viikin normaalikoulun harjoittelukoordinaattorin sekä luokanopettajan opintosuunnan harjoitteluvastaavien luennot. Ja lopuksi etätapaaminen didaktikon kanssa.

Ensimmäinen harjoitteluviikko seurataan  luokan työskentelyä. Tuon suunnitteluviikon aikana kirjoitetaan oma kehittymissuunnitelma. Laaditaan ensimmäisen harjoitteluviikon viikkosuunnitelma ja  opetettavista aineista jaksosuunnitelma Perehdytään  oppilaisiin,  jotka tarvitsevat opetuksessa tukea.

Viikoilla 2- 4 pidetään 20 opetustuokiota/viikko ja kerätään aineistoa lopetuspäivänä pidettävän 10 minuuttia kestävään parina pidettävään esitykseen itseä kiinnostavasta teemasta.. Kumpikin opettaa yksin kaksi viikkoa, jolloin toinen on apuopettajana. Kaksi viikkoa opetetaan yhdessä. Usein pariopettajuusjaksot ovat harjoittelun päissä.  

Päävastuu ohjauksesta on luokanopettajalla/luokan lehtorilla. Yliopistoa edustava didaktikko käy kuuntelemassa 2-3  tuntia kutakin harjoittelijaa (parille varattu ohjausta on yhteensä 6 t)  Kun tunteja on näin vähän,  on syytä valita sanansa tarkasti. Omaan ohjaustapaani kuuluu jankuttaa seuraavia asioita:
  • Tavoitteet (ops-lähtöisyys) kirkkaaksi niin harjoittelijoille kuin oppilaille. (kuinka syvää oppimista tavoitellaan; myös mitä laaja-alaisia taitoja harjoitetaan, hyödyt)
  • Mitä uutta on tarkoitus osata? Oppimisen  kuvailu sanallisesti  sellaiseksi, että sen onnistumista voi arvioida. 
  • Oppilaantuntemus
  • Tuokioon kantava rakenne ja suunnitteluun idea. Plan B
  • Pelisäännöt selviksi.
  • Tahdikas vuorovaikutus
  • Luokalle osoitetun tuen (esim. koulunkäynninohjaaja) suunnitelmallisuus
  • Päivänavaus?
  • Huomio myös eriyttämiseen(laajuus ja syvyys, työskentelyn rytmi  ja eteneminen sekä oppilaiden erilaiset tavat oppia) 
  • Ratkaisukeskeisyys pulmatilanteissa(roolitus)
  • Selkeä roolitus pariopetusviikoille.
  • Kaikki tärkeä tapahtuu kohtaamisissa. Nimenomaan apuopettajalla on siihen aikaa.

Kysyn aina nämä kolme kysymystä:

1. Mitä uutta lasten oli tarkoitus oppia?

2. Oppivatko he?

3. Mistä tiedätte?


Harjoittelun lopuksi laaditaan raportti oman kehittymissuunnitelman pohjalta sekä päivitetään oma  opetuksen käyttöteoria. Näiden dokumenttien pohjalta käydään myös loppukeskustelu didaktikon kanssa. Päätöspäivä on toukokuussa.

Opetusharjoittelu ei ole enää ohjaavan opettajan jäljittelyä, eikä ohjaaminen ole reseptien antamista (eikä opetustaidon arvostelua numeroilla). Ohjaus on  opetustuokioiden reflektointia yhdessä opiskelijoiden kanssa ja heidän oman opetuksen käyttöteoriansa kehittymisen tukemista.


1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Martti! Olipa mielenkiintoista luettavaa. Paljon on opetusharjoitteluun tullut muutoksia vuoden 1988 jälkeen, jolloin itse ohjasin viimeisen kerran tulevia opettajia. Varmaan paljon hyvää, mutta ehkä jossain menty myös väärään suuntaan, jos harjoittelun määrä laskenut. Tsemppiä veli! Sinä hallitset tuonkin homman.