Niemi, Hannele ja Siljander, Anna Maija. (2013). Uuden opettajan mentorointi. Mentoroinnilla oppilaan ja opettajan hyvinvointiin. Helsinki: Helsingin yliopisto. Koulutus- ja kehittämis-keskus Palmenia.90s.
Suomessa opettajat ovat korkea- tasoisia. Opettajan ammatti on meillä houkutteleva vaihtoehto. Opettajalla on paljon vapautta ja vastuuta. Häntä eivät säätele koulusaavutustestit. Opettajaa pidetään ammattilaisena, joka kehittää omaa työtään ja vastaa virkavastuulla oppilaiden oppimisesta.
Meillä opettajankoulutukseen pyrkii lahjakkaita ja motivoituneita nuoria. Heistä esim. luokanopettajakoulutukseen pääsee vain noin 10 %. Suomalainen opettajankoulutus on korkeatasoinen. Meillä alakouluikäisiä opettavilla on maisterintutkinto.
Silti meillä on syytä tuntea huolta juuri valmistuneiden opettajien tilanteesta. Opettajan työ on yhä vaativampaa ja monimuotoisempaa. Odotukset ja vaatimukset, mitä opettajan pitäisi osata ammatissaan, kasvavat koko ajan. Yhä useammat nuoret opettajat kokevatkin, etteivät selviä pelkällä peruskoulutuksellaan tämän päivän kouluarjesta.
Koulutuksen jälkeen uusi opettaja joutuu hyvin vaativaan tilanteeseen. Voidaan puhua jopa ”todellisuusshokista”. Opettajan ammatti on monimuotoinen - nuori opettaja kohtaa Suomessakin koko tehtäväkirjon ja työn kuormittavuuden ensimmäisestä työpäivästään alkaen.
Peuskoulutuksessa ei ehditä oppia kaikkea tärkeää. Osaamisvajetta näyttää olevan kirjallisuuden sekä opiskelijoille ja uusille opettajille tehtyjen kyselyjen perusteella mm. seuraavissa taidoissa:
- Uuden teknologian käyttö
- Oppilaiden motivointi opetukseen
- Luokan hallinta
- Oppilaiden yksilöllisten erojen huomioonotto (eriyttäminen ja erityisopetus). Kolmiportainen tuki asettaa vaatimuksia opettajille (mm. paperityö)
- Oppilaiden arviointi
- Yhteistyö vanhempien kanssa
- Kouluyhteisössä toimiminen
- Hallinnolliset tehtävät
- Kriisitilanteissa toimiminen (mm. kiusaamistapauksissa).
Uuden opettajan systemaattinen työhöntulokoulutus puuttui Suomesta. PALMENIA tarttui 2010-luvun alussa tähän haasteeseen ja käynnisti vuosina 2011-2013 ns. induktiovaiheen kehittämis- ja koulutus-hankkeen Opetushallituksen tuella uusien opettajien mentorointiin. Nyt esiteltävä teos kertoo tämän hankkeen ideoista.
Oppia Kaliforniasta
Hankkeen esikuvava oli Santa Cruzissa Kaliforniassa toimiva New Teacher Centeria. Keskus oli organisoinut uusien opettajien mentrointia yli 20:ssa osavaltioissa 20 vuoden ajan.
Heidän mentrointiohjelmansa keskeinen tavoite on ollut edistää/mahdollistaa oppilaiden oppimista, kehittymistä ja hyvinvointia tukemalla mentoroinnin avulla opettajan ammatillista kasvua. Uusi opettaja sai ohjauksellista tukea hyvin valitulta ja tähän tehtävään koulutetulta mentorilta. Mentori mentoroi päätoimisesti muutaman vuoden ajan, ja palasi sitten kouluun.
Ohjelman keskeisiä lähtökohtia oli visio erinomaisesta (tehokkaasta) opettajuudesta (by Hammond 2010). Tällainen opettaja:
- Sitouttaa oppilaat opiskeluun
- Luo luokkaan ilmapiirin, jossa toimitaan yhteistyössä ja jossa jokaisella on jäsenyys
- Asettaa selkeät tavoitteet
- Luo ja suunnittelee oppilailleen kunnianhimoisia, oppilasta ei-aliarvioivia tehtäviä
- Käyttää erilaisia ja tehokkaita opetusstrategioita ja opetusmenetelmiä
- Arvioi oppilaitaan jatkuvasti
- Antaa jatkuvaa palautetta oppilaille
- Vastaa oppilaiden oppimistarpeisiin ja tukee oppilaita (os)
Mentori seurasi aktorin opetusta, ja luokkahuonekäytäntöjen vaikuttavuutta arvioitiin tarkasti mentorin ja uuden opettajan yhteistyönä. Opetusta tarkasteltiin ja kehitettiin tutkivalla otteella. Kokemuksista opittiin. Opettaja kasvoi syklissä: opeta- reflektoi-suunnittele-opeta.
Mentoritapaamisessa lähdettiin aina aktorin tarpeista. Ensin puhuttiin ilon aiheista ja sitten huolista. Mentorin tehtävä oli auttaa löytämään tasapaino akuuttien huolien ja pitkäntähtäyksen kehityksen välille. Koulun johto sitoutui vahvaan yhteistyöhön mentorin kanssa. Aktoria tuki myös kannustava, kollegiaalinen työyhteisö, jonka toimintakulttuuria kuvaavat aktiivinen toimijuus, muutosagenttiuden normit, johtajuus ja riskinotto.
Palmenian oma malli
Palmenia mallissa jalkautettiin NTC:n mallia suomalaiseen kontekstiin. Ohjelman tavoitteet olivat pääosin samoja. Pilotin mentoreiden tuli olla kelpoisia opettaja, joilla oli usean vuoden kokemus. Heidän tuli olla myös tavoitteiden kannalta hyviä malleja. Pilotissa he toimivat osa-aikaisina.
Aktoreiksi pilottiin otettiin opettajia, joilla oli korkeintaan 3 vuoden kokemus.
Mentoreiden koulutus kesti 1-1,5 vuotta. Se suunniteltiin vastaamaan 140 tuntia työtä. Ohjelmaan kuului lähijaksoja, perehtymistä kirjallisuuteen ja oppimistehtäviä. Ja mm. opintomatka Kaliforniaan.
Tapaamisia varten laadittiin sopimus. Mentori seurasi aktorin opetusta. Dialogisissa stunnoissa käsiteltiin ilon ja huolen aiheita. Lopuksi sovittiin seuraavan kerran teema,
Kokeilun tuloksista kirjanen ei raportoi. Mutta teema on mitä tärkein edelleen.
NAPAKKA opus on luettavissa osoitteessa:
https://docplayer.fi/12317584-Uuden-opettajan-mentorointi.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti