Voiko oppilaiden koulupäivää lyhennellä?

TÄNÄÄN pidin opiskelijoille syksyn viimeisen ryhmäistunnon yliopistolla.

Teemana oli opetussuunnitelma ja koulun kehittäminen.

Eilinen ryhmä pyysi minua samaa teemaa koskeneessa istunnossaan selvittämään, olivatko he ymmärtäneet oikein tähän kurssiin liittyneellä lainsäädäntöä käsitelleellä luennolla kuulemansa/luulemansa:-) ajatuksen: koulut voivat lyhentää oppilaiden koulupäivää päivänrytmiä muuntelemalla ja erityisesti leikkaamalla välituntien pituutta.

Lupasin selvittää asiaa tutulta luennoitsijalta.

Avasin keskustelun myös Facebookin SOKF-ryhmässä, jossa on 14 706 jäsentä. Korostin keskustelussa, että on kysymys opiskelijoiden tulkinnasta kuulemastaan. Provosoidakseni keskustelua käyntiin, esitin pohjaksi täysin fiktiivisen, itse keksimäni esimerkin.

HUOM: TÄMÄ ON FIKTIIVINEN ESIMERKKI, JOKA EI OLLUT LUENNOLLA. KORJASIN TÄHÄN MYÖS LASKUVIRHEEN.

8.00 alkaa ( 2 * 45 min)
9.30 tauko (5 min)
9.35- 11,05( 2 * 45 min)
11.05- 11.20  (15 min ruokailu)
11.20- 12.50  ( 2* 45 min)

Kysyin: Voiko kuuden tunnin koulupäivä olla tällainen? Laskuvirheen korjaamisen jälkeen päivä  olisi 4 tunnin 50 minuutin mittainen. Kerroin, että oman  dinosauruksen ajatteluni mukaan laissa mainittu tunti kouluaikaa on tunti. Ja oppilaan koulupäivän pituuden tulisi olla  on 8- 14.

FB-keskustelusta

KESKUSTELUNAVAUKSEEN sain 39 kommenttia. Kukaan ei pitänyt fiktiivisen esimerkin mukaista päivää mahdollisena. Mutta sekin tiedettiin, että koulupäiviä kyllä lyhennellään leikkaamalla välituntien määrää. Eräs keskustelija totesi, että  "Ilmeisesti on kyse siitä, että asiaa ei olla vielä viety oikeuteen tms punnittavaksi ja tähänastiset lyhennykset joka puolella Suomea ovat sopineet kaikille osapuolille (työnantaja, työntekijä, lapsi, vanhemmat)."

Luennoitsijan vastaus

TUTTU luennoitsija vastasi ripeästi.  Heti aluksi sain tukkapöllyä ym.  fiktiivisestä  esimerkistä, koska siitä syntyi joillekin sellainen väärä mielikuva, että sitä olisi  luennolla puitu. Luennolla oli käyty keskustelua siitä, että päivän kaksi viimeistä oppituntia on mahdollista yhdistää. Ansaitsin tuon rangaistuksen.

Päivän lyhentämisen 2 mallia

Päivän lyhentämiseen kaksi viimeistä tuntia yhdistämällä on luennoitsijan mukaan kaksi mallia:

1. Opetuksen järjestäjän päättämään lukujärjestykseen on merkitty pysyvä ratkaisu, jolloin ei synny vastuu tms. ongelmia. Tällöinkin oppilas on välitunnin eli 15 min pituisen ajanjakson ajan  koulupäivän päättymisen jälkeen vielä koulun valvontavastuun piirissä, jos hän on  koulun alueella.
2. Jos näin tehdään poikkeuksellisesti jonkin yksittäisen oppitunnin osalta kesken lukuvuotta, niin tähän on oltava rehtorin/opetuksen järjestäjän hyväksyntä ja asiasta on ilmoitettava huoltajalle. Kotona on tiedettävä milloin oppilas pääsee eli koulupäivä päättyy.

Oppilaan koulupäivä  ja opettajan työpäivä

Luennoitsija oli todennut tässä yhteydessä, että lainsäädäntö ei tunne sanaa välitunti eikä siitä ole säädetty. Lisäksi oppilaan päivä on eri asia kuin opettajan päivä. Eli vaikka oppilaan koulupäivä voi tuon kahden viimeisen  tunnin yhdistämisen takia olla lyhyempi kuin 6 x 60 min, ei opettajan työpäivä voi olla lyhyempi.

Juridinen perusta löytyy perusopetusasetuksen 3 §:stä. Siinä on säädetty oppilaan vuosittaisesta ja viikoittaisesta tuntimäärästä. Opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Välitunnin ja ruokailuun varatun ajan pituutta ei säädellä, vaan opetuksen järjestäjä päättää siitä.

Pedagoginen vapaus huomioon!

Luennoitsija oli tuonut  luennolla esille myös oman näkemyksensä, että 60 minuutin tunti, josta vähintään 45 minuuttia on opetusta järjestetään opettajan pedagoginen vapaus huomioon ottaen niin, että mahdollistetaan opettajalle aina päätösvalta siitä, milloin oppitunti päättyy.  Hän pohjaa näkemyksensä  siihen, että laissa säädetty vähintään 45 min opetusta sisältää aina myös sen, että on oltava mahdollisuus ylittää tuo 45 min. Ja sen mukaan opettajankin työajasta on sovittu. (MH- Minulle ihan uusi ajatus) 

Oppilaiden ikäkausi ja edellytykset

Juridisesti pitää lisäksi (MH esim. fiktiivisen esimerkin mukaisia) tuollaisia malleja pohdittaessa muistaa se, että perusopetuslaki edellyttää, että kaiken opetuksen järjestämisen lähtökohta on oppilaiden ikäkausi ja edellytykset ja että edistetään oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä (PoL 3 §). Tämäkin kerrottiin luennolla. Se on siis kaiken opetuksen järjestämisen perusta.

Fiktiivinen malli ei käy

Näkemyksenään luennoitsija esitti, ettei hänestä  lain mukaan  peruskoulussa opetusta voi pitää koko päivää TAUOTTA 90 MIN jaksoissa, koska se ei muun muassa edistä oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä. On yksittäisiä oppiaineita kuten esim. käsityö, kotitalous, liikunta, joihin 90 min voi sopia, mutta pääsääntöisenä järjestämistapana koko päivälle kaikkiin oppiaineisiin  hän ei pitänyt  mahdollisena.

Entä tunnin aikana pidetyt tauot?

Hän nosti esiin  mielenkiintoisen seikan: Jos oppitunnista tehdään 90 minuutin pituinen ja jos opettaja sisällyttää  siihen erilaisia taukoon rinnastuvia osioita, on arvioitava erikseen,  täyttyykö tuolloin 45 min vaade opetuksesta vai ei.  Taukoja voisi tulla jo siksi, että  pitää vaihtaa opetustilaa, opettaja vaihtuu, materiaalit pitää vaihtaa, pitää päästä biotauolle jne.  Opetuksen olisi myös alettava heti, ilman joustoa ja taukoja, kun siihen olisi varattu vain tuo minimiaika. Lisäksi hänen mielestään ruokailuun ei riitä 15 min, jotta OPS tavoitteet senkin osalta voisi toteutua.

Entä pitkät välitunnit?

Luennoitsija piti kyseenalaisena samoin perustein myös systeemejä, joissa koulupäivän sisään tehdään pidempi tauko (esim 45-60 min ).  Siksi, että jos ajoitetaan opettajan pedagogista vapautta ja siirretään välitunteja yhteen keskelle päivää,  mahdollistetaan vain   minimissään 45 minuutin opetus, vaikka laki säätää, että vähintään 45 min. (MH- Hmm. Ymmärtääskeni lainsäädäntö ei tunne pedagogista vapautta)

Laillisuusvalvojan kannanotto

Monia asioita voidaan hänen mukaansa tehdä, vaikka ne eivät aina ehkä olisi ihan lain mukaisia. Vasta jos joku kantelee ja pyytää asiaan laillisuusvalvojien kannanottoa, joudutaan mahdollisesti muuttamaan valinneita käytäntöjä.  Tästä yksi esimerkki luennon lopussa oli perusopetuksen maksuttomuus ja siihen hiljan annettu ratkaisu. Ennen tuota päätöstä oli hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miten maksuttomuutta voi toteuttaa. Ja useita juristienkin tulkintoja.

Opetuksen järjestäjällä on  lakisääteinen velvollisuus arvioida järjestämäänsä opetusta ja oppilaidenkin mielipiteet pitää ottaa huomioon ja selvittää. Eli jos päivän rakennetta muutetaan oppilaidenkin mielipide pitää selvittää, vaikka se ei tarkoita sitä, että päätös tehdään sen mukaisesti.

HIENO vastaus. Antaa paljon ajateltavaa.

Auki jää edelleen monia asioita

NYKYINEN  säädöstö jättää tosiaan auki monia asioita.  Peruskoulun alkuvaiheessa päivänavaukselle varattiin usein ylimääräinen 10 minuuttia. Onko päivänavaus opetusta vai taukoa?

Niinikään koululounaasta todettiin, että siihen ei käytetä opetukseen varattua aikaa. Näin muistan. Muistanko oikein?

Onko pikkuvälitunnin pitäminen itse asiassa varastamista opetusajasta?