Päivän aforismi

 

Budjettineuvottelut alkavat Espoossa

ESPOON kaupunginjohtaja on julkaissut oman budjettiesityksenä. Mm. koulutukselle olisi sen mukaan luvassa kylmää kyytiä.

Budjettineuvottelut käynnistyvät jo ensi viikolla, jos olen oikein ymmärtänyt. Tämän viikon alussa ryhmät saivat jättää virkamiehille kysymyksiä. Demareilta niitä lähti about sata. Niihin saadaan vastaukset perjantaina.,

Viikonloppuna puolueet kokoontuvat laatimaan omia lisäysesityksiään. Oppimisen ja kasvun lautakunnan jäsenet - kuten minä- keskittyvät koulutuksen ongelmiin - varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Sitten alkavat neuvottelut. Käytännössä lisäyksiä on saatu kaikkiaan korkeintaan noin 10 miljoonaa euroa.  Siksi on tärkeää löytää arvoperustaisesti kaikkien tärkeimmät korjauskohteet.

Nyt voit vaikuttaa. Mitkä ovat koulupuolen pahimmat kipupisteet? Miten ne korjattaisiin? Kirjoita minulle joko vastaamalla  tähän blogiin tai yv;nä. marttifi@gmail.com

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

Päivän aforismi

 

Kunpa oppisi ennenkuin on liian myöhäistä :-)

Svenska Dagen

 

Viikkoraportti 44

 

Se on taas perjantai. Suomi palaa varovaisesti vanhaan normaaliin. Saas nyt nähdä, kuinka käy. Mutta joka tapauksessa edessä on kalenterin mukaan lähes vapaa viikonloppu. Muutamia pikkuhommia toki. Mitä viikosta jäi mieleen?

Maanantai 1.11.

Aikainen herätys. Ei kiva. Opetusharjoittelun ohjausta klo 9 alkaen. Oikein kivaa. Pitkästä aikaa syntyi myös verottajalle työmatkakuluja :-) Ks. lisää - jollet jo lukenut

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2021/11/maisteriharjoittelu-back-to-normal.html

Illalla TSL- Espoo-Kauniaisen opintojärjestön hallituksen kokous. 

Naputin nuijalla syyskokousasiat pöytään. Asiakirjat ovat kaikki valmiit. Kokous on 2.12.

Tiistai 2.11.

Vapaapäivä. Taxikuskina vaimon kuljettelua  lounalle ja leffaan siskonsa kanssa ja takaisin. Väliajalla hain Bembölen kahvituvalta Sveitsin leikkeen. Kyllä osaavat. Maiskis.

Ruutuaika aikaa (liian) paljon. Näpit juoksi näppäimistöllä. Jotain syntyikin.

Keskiviikko 3.11.

Puolihidasaamu.  Vaimo shoppailemaan Helsinkiin ja itse OpeUra-tutkimus-ryhmän kokoukseen klo 10.30:ksi. Edettiin hienosti. Sain läksyjä, ja seuraava työkokous maanantaina. lainaksi Kansasen Pertiltä Aukusti Salon tutkimus Cygnaeuksesta. (Täytyykin kysellä Sveitsistä, milloin juttu Cygnaeuksesta tulee nettiin). 

Saimme hoidettua myös paperiasiat opetusharjoitteluun liittyen. Ja lisäksi sain työtarjouksen ottaa myös tammikuussa III-periodissa harjoittelijoita. Niin upeaa!

Keskiviikkona tuli vielä FB:ssä  viesti Eteläisen Suomen erityisopetus ry:ltä, joka  on pitänyt syksyllä webinaareja eri aiheista. Seuraava webinaari on 1.12. kello 18.00 - 19.00. Kysyivät puhumaan aiheesta Case Espoo (Missä on onnistuttu ja missä on parannettavaa). Aihe on valittu, koska tämä on puhuttanut heidän  jäsenistöään. No, kalenterissa oli tilaa.

KELLO 17,30 kokoontui Espoon Kasvun ja oppimisen lautakunta (KOTOLA). Lista oli pitkähkö mutta itse TEAMS- kokous nopea. Hankalin asiakohta  oli pienen Nuuksion koulun tilanne. Espoolla on paineita ajaa alas pikkukoulut.

Kuulun demariryhmään, ja meistä se ei ole oikea suunta. Lautakunta tekikin yksimielisen päätöksen seivittää vielä mahdollisuus sijoittaa kouluun yhdistetty esiopetus-ykkösluokka.

Torstai 4.11.

Torstai oli oikea Boomeri-päivä. Kello 9:ksi Auroran koululle kouluvaariksi.

On tuo opetus-materiaaliteknologian kehitys ollut tosi huikeaa näiden 7 eläkevuoteni aikana. eMateriaali laulattaa, liikuttaa, lukee satuja ja toimii vuorovaikutteisesti scriinillä.

Hieno päivä taas olla vähän avuksi. Saku Sammakko-musiikkiprojekti etenee kuin VR:n vessa. Tänään jokainen sai laulaa, soittaa ksylofonia,  cajon-rumpua ja ihan oikeaa rumpua.

TOINEN boomeri-homma oli  Ukkitaksikeikka. Haimme Mr. Miltonen ja Mr. Teon iltapäivähoitoon. 

Ensin menimme Emmaan kivaan taidenäyttelyyn. Kyllä ihmettelimme Taiteilija Chiharu Shiota Äärirajoilla-teoksen 350 km:n punaisesta langasta tehtyä tilaa ja teknisempää taideteosta, jossa sai oikeassa asennossa muuttua toisennäköiseksi.

Pojista vielä parempi oli KAMUN näyttely Espoon historiasta. Itse bongasin sieltä hyvää materiaalia Espoon yrittäjistä. Tuosta teemasta olen luvannut tehdä tekstiä Espoon Perinneseuralle.

Sitten lihapullille, perusamuusille ja lätyille Mimmilään 

Siihen asti kun Santtu-isä pääsi heitä hakemaan pelattiin poikien kanssa vanhanaikaisesti lautapeliä. Keksimme yhdessä yksinkertaistetut säännöt Carcassone- Etelämeri peliin. Oma älyni ei ylety oikeisiin sääntöihin. Omatekoiset ymmärsi myös 67- ja 5-vuotias. 

Perjantai 5.11.

Perjantai oli viikon kokovapaapäivä. Ihan hetki aamusta meni Espoon Perinneseuran syyskokous-järjestelyihin. Puolen päivän aikoihin vaihtoi Espoon Teknopyörä Järvenperässä vartissa ja 35:llä €:lla Mersun alle talvirenkaat. Yes.

Sitten vaimon kanssa "ulos" perjantai-päivälliselle. Meillä on ollut sellainen tapa ainakin 10 vuotta, ehkä 20? Tällä kertaa Jumboon Fonda del Soliin.

Minä tilasin ties kuinka monennen kerran upean venäläisen sipulipihvin ja puoliso otti kanaa. 

Jälleen kerran maiskis. Minä join sokeritonta colaa :-)

VIIKON Saldo? Paljon iloa. Vahvasti plussalla. 

Päivän aforismi

 

Vielä? Enää?

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Maisteriharjoittelu Back to Normal

TUNTUI tosi huikealta. Helsingin yliopistolla alkoi viime viikolla lukuvuoden toisen periodin, luokanopettajaopiskelijoiden 5 viikon maisteriharjoittelu. Ja ensimmäisen kerran 1,5 vuoteen oikein lähiopetuksena;  didaktikkokin sai mennä luokkaan seuraamaan opetusta.

Saan ohjata kahta paria, toista Espoon Jupperissa ja toista Viikissä. Tänään oli kummassakin ensimmäiset tuokiot. Hienosto opettivat.

OPETUSHARJOITTELU on olennainen osa suomalaista opettajankoulutusta. Helsingissä on kolme harjoittelujaksoa: orientoiva harjoittelu, monialainen harjoittelu ja maisteri-harjoittelu. Toinen olennainen osa on teoreettiset opinnot. Suomalainen luokanopettaja saa koulutuksessa kasvattaa sekä käsiään että päätään.

OPETUSHARJOITTELU  on myös minulle kouluttajana aina yksi upeimmista keikoista. Olen varmaan yksi vanhimpia yhä harjoittelua ohjaavista. Ensimmäiset kerrat osuivat 1980-luvulle, kun olin kolmikymmpinen.  Ehdin toimia tuolloin sekä yleis-didaktikkona että vs. luokanlehtorina, ohjasin sekä kenttäkouluilla että  harjoittelukoululla.  

Yliopistolla "hyppiminen" loppui esimiehen määräyksestä, kun otin rexin pestin vuonna 1989.

VUONNA 2015 maisteriharjoittelijoita oli niin paljon, että   rexin hommista eläkkeelle jäänyt dinosaurus kutsuttiin avuksi. Siitä asti herkkua on riittänyt, ei ihan joka periodiin, mutta useimpiin.

MAISTERIHARJOITTELU on osa kasvatustieteen kandin tutkinnon jo suorittaneiden maisteriopintoja. Tavoitteena on  saada kokonaiskuva opettajan työstä ja opetuksesta.  

Tämä 10 opintopisteen harjoittelu alkoi etänä pidetyllä avauspäivällä. Noin neljän tunnin kestoisen session ohjelmaan kuului teematyöpajoja sekä harjoitteluun johdattavat Viikin normaalikoulun harjoittelukoordinaattorin  sekä luokanopettajan opintosuunnan harjoitteluvastaavien luennot. Ja tapaaminen didaktikon kanssa.

Ensimmäinen harjoittelu viikko seurattiin  luokan työskentelyä, Suunnitteluviikon aikana otettiin  mm. laitteet ja ohjelmat haluun. Kirjoitettiin oma kehittymissuunnitelma. Laadittiin ensimmäisen harjoitteluviikon viikkosuunnitelma ja  opetettavista aineista jaksosuunnitelma Perehdyttiin oppilaisiin,  jotka tarvitsevat opetuksessa tukea.

Ready... Steady... Go

Viikoilla 2- 4 pidetään 20 opetustuokiota/viikko ja kerätään aineistoa lopetuspäivänä pidettävän 10 minuuttia kestävään esitykseen.

Harjoittelu lopuksi laaditaan raportti harjoittelusta oman kehittymissuunnitelman pohjalta sekä päivitetään oma  opetuksen käyttöteoria. Näiden dokumenttien pohjalta käydään myös loppukeskustelu didaktikon kanssa.

Opetusharjoittelu ei ole enää ohjaavan opettajan jäljittelyä, eikä ohjaaminen ole reseptien antamista (eikä opetustaidon arvostelua numeroilla). Ohjaus on  opetustuokioiden reflektointia yhdessä opiskelijoiden kanssa ja heidän oman opetuksen käyttöteoriansa kehittymisen tukemista.

Päivän aforismi

 

Parempien ratkaisujen viikkoa kaikille!

Luokanopettajaliiton 1989 tekemä kehittämissuunnitelma Peruskoulu 2000

33 vuotta sitten Luokanopettajaliitto (nykyään Suomen Luokanopettajat ry,) julkaisi oman suunnitelmansa Milleniumin peruskoulusta. Elettiin kultaista 80- lukua. Rahaa tuli ovista ja ikkunoista. Päätösvaltaa valutettiin kunnille. Peruskoulun toinen ops (1985) oli vasta käännetty kuntakohtaiseksi. Elettiin eheyttämisen ja koulun sisäisen kehittämisen vaihetta, joka tulisi 1990-luvun alussa entisestään kiihtymään. Oltiin juuri puolivälissä  80- ja 90-lukujen opseja.

Salomaa, Jarmo, Hauhia, Matti, Häkkinen Ari,  Kankaanpää-Kananen, Paula ja Sarras, Riitta. (1989).  Peruskoulu 2000.  Peruskoulun kehittämissuunnitelma. Helsinki. Luokanopettajaliitto ry.  

Vuonna 1987 oli asetettu 5-henkinen työryhmä.  Kaikki aktiiveja opettajien edusvalvojia. Ryhmä kuuli niin hallinnon kuin kentänkin asiantuntijoita. 14. 1. 1989 10-sivuinen koulutuspoliittinen puheen-vuoro oli valmis.

 

Koulutuksen merkitys lisääntyy

Suunnitelman ensimmäisessä luvussa  korostettiin kasvanutta ymmärrärrystä ja mielenkiinnon kasvua koulutusta kohtaan.  

Koululaitoksen kehittäminen oli osa yhteiskunnan kehittämistä ja tasa-arvotyötä myös alueellisesti.

(Kuvassa Jarmo Salomaa)

Koulutuksen tavoite

Työryhmän kasvatustavoitteena oli  omaleimainen, itsenäinen yksilö. Koulutus tuli toteuttaa oppilaan  kokonaiskehityksen ehdoilla. Keskein en tavoite on kehittää oppilaan kykyä jäsentää itsenäisesti omaa yksilöllistä kuvaa maailmasta. Arvopohjana oli vapaus ja demokratia. 

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Jännää, mihin jäi yhteisön jäsenyys, kansalaisuus, joka oli peruskoulu-suunnitelmissa toinen tärkeä tavoite? 

Opetussuunnitelma

Työryhmä kritisoi  oppiainejakoista ja irrallisen tietoon perustuvaa opsajattelua, ennaltasidottua opsia kiinteine tuntijakoineen. Valtakunnallinen ops tulisi tehdä ohjeelliseksi. Opetusuunnitelma tulisi tehdä koululla opettajien yhteistyönä. Opettajalla olisi oikeus luoda oppilaan oma opetussuunnitelma.

(Kuvassa Matti Hauhia)

PerästÄ kuuluu, sanoi torvensoittaja

Työryhmä haisteli hyvin siirtymää vuoden 1994 opsiin, jossa valtaistettiin kouluntason ops.

Koulutuksen sisällöt ja eheyttämisen periaate

Yksi suunnitelman keskeisimpiä ideoita oli irtotto oppiaineista. Lukuunottamatta matematiikka, äidinkieltä ja vierasta kieltä, joiden sisällöt saisi säätää yhä laeilla. 

(Kuvassa Ari Häkkänen) 

Oppiaineiden sijaan haluttiin jäsentää sisältöjä  ilmiöiksi, teemoiksi,. kokonaisuuksiksi, elämänpiireiksi ja projekteiksi ja edetä kohti aktiivisesti hankittujen tieto- ja taitokokonaisuuksien hallintaa. Eheyttää voisi horisontaalisesti, vertikaalisesti, jaksottamalla

" Todellisen elämän ilmiöitä ei voida selittää vain yhden tiedonalan näkökulmasta."

Myös vieraan kielen opetus toteutettaisiin  eheyttämällä.

Opetus alkaisi noin 9-vuotiaana.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Huikea idea.

Ihan 1970-luvun POPS I:n mukaisesti korostettiin tiedon hankkimis-ja soveltamistaitoja,  soveltavaa ongelmanratkaisua ja opiskeluvalmiuksia. 

Sekä 1980-luvun alun hengen mukaisesti perustaitojen oppimista.

Opetuksen metodit

Metodien tulisi olla monipuolisia. Erityisesti suositeltiin yksilöllistä työskentelyä.  Oppilaan varsinainen oppikirja olisi  työkirjatyyppinen. Oppilas tekisi itse työkirjan oppikirjakseen. 

(Kuvassa Paula Kankaanpää-Kananen)

Uusien oppimateriaalien tulee sopia eheytettyyn opetukseen.

Luokkakirjastoihin tuli hankkia hakuteoksia. Tietotekniikkaa tuli. opettaa. Joukkoviestintöaineistojen käyttöä suositeltiin. Koulut tuli kytkeä kansainvälisiin tietopankkiverkostoihin.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Mielenkiintoisesti yhteistoiminnalliset työtavat on hylätty.-

Opetuksen eriyttäminen

Työryhmän raportin aivan keskeinen tavoite oli yksilöllisyys ja niinpä eriyttäminen on myös keskeinen didaktinen periaate: 

"Hitaimmatkin oppilaat saavuttavat tavoitetason ja nopeasti etenevät saavat edetä omine edellytysten mukaisesti."

Keinovalikko olisi tämän näköinen:

• Koulun köynnin aloituksessa koululykkäysprosessi on hankala.Vanhemman pitäisi  saida päättäa: aloitus 7-8-vuotiaana 
• Erityisopettaja  luokanopettajan apuna normaalissa luokkatilanteessa ja tarvittaessa ottaa  yksilö- ja pienryhmäopetukseen joko hitaasti tai nopeasti oppivia.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Loistava idea. Paluu klinikkaopetuksen.

 

• Vaikeavammaiset edelleen omiin kouluihinsa.
• Pois sitovasta luokkajaosta

VSOP oli tuon ajan uusia ideoita. Työryhmä tarttui siihen: Tarvitaan opetusryhmien tarkoituksenmukaista ryhmittelyä.

Luokaton peruskoulu - 7 -11 vuodessa  -jolloin samassa opetusryhmässä olisi  eri ikäisiä oppilaita. Olisi 3 tasoryhmää:

• Alkuopetuksen tasoryhmä (1-3 luokkia vastaa, aikaa  2-4 vuotta
• 4-6-luokkien tasoryhmä, aikaa 2-4 vuotta
• Yläasteen tasoryhmä ( 7-9-luokkia vastaa, aiaa 2-4 vuotta)

Tasoryhmistä toiseen siiryttään joustavasti. Koulujärkestelmä antaa  lapselle mahdollisuuden kypsyä koulun sisällä.

Sisältöjä ei sidota oppiaineisiin eikä valtakunnallisiin tuntimääriin 

Oppilas voisi käyttää eniten aikaa siihen, mikä on hänelle vaikeaa eikä tarvitse odottaa toisia asioissa, jotka ovat hänelle helppoja. 

Kullakin tasolla  selkestä määritellyt minimitavoitteet

Opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetuksen opettajaryhmänä 

Opetusryhmien koko max 14-16 oppilasta.

 

Arviointi

Työryhmä näki kirkkaasti nykyaikaan saakkaa. Raportin mukaan arviointi oli  ensisijaisesti opettajan ja oppilaiden kommunikaatiota. Oppilas saa opettajalta koko kouluajan suullista ja kirjallista palautetta. Lisäksi nostettiin esiin itsearviointi.

(Kuvassa: Riitta Sarras)

Todistuksia annettaisiin lukuvuosittain. Kirjallinen arvostelu tehtäisiin sanoin tai numeroina.  4-6 luokilla  annettaisiin kirjallinen arvostelu keväällä.

Työryhmä vastusti valtakunnallisia kokeita ja suositteli  formatiivisia kokeita. Mittana olisi oppilaan saavutukset  omiin kykyihinsä nähden (kuten 1985 opsissa). Huoltajien kanssa käytäisiin keskusteluja. Opettajan didaktinen vapaus ulottuisi  todistukseen.

Koulun työaika

Koulupäivää ei enää jaoteltausi oppitunteihin. Opettajien palkanmaksussa laskennallinen oppitunti olisi  40 min,. + välituntiin 10 min. Opettajilla olisi päivittäinen  ja viikottainen tuntimäärä, joka olisi  oltava koululla. Oppilaat pääsisivät  kotiin sitä mukaa kun päivän urakka on suoritettu.  

Koulujen työajat ratkaistaisiin maan eri osien tarpeiden mukaan.

Lukuvuosi kuitenkin alkaisi  ja päättyisi  yhtä aikaa.

Kouluille annettaisiin mahdollsiosuus sijoittaa koulupäiviä myös kesään (leirikoulut)

Oppilaiden lukuvuoteen sijoitettaisiin  lomajakso, jolloin opettajille järjestetään täydennyskoulutusta.

Koulun hallinnollinen rakenne

Työryhmä halusi purkaa tiukasti hallinnollisesti ohjatun  koululaitoksen. Päätökset tulisi siirtöää alimmalle  mahdolliselle tasolle, jolla on päätösten edellyttämä asiantuntemus ja pätevyys eli koulun opettajakunnan tasolle. Kullakin peruskoululla olisi oma rehtori ja johtokunta. Kouluille annettaisiin lisää itsenäisyyttä pedagogisissa, hallinnollisissa ja taloudellisissa kysymyksissä. 

.

Luokanopettajat opettaisivat 7-13 vuotiaita ja aineenopettajat 13-15-vuotiaita. Raja voitaisiin kuitenkin ylittää joustavasti

Opettajien peruskoulutus

Jotta koulu olisi hyvä, tarvitaan hyvin koulutettuja, koulun kehittämisestä  kiinnostuneita opettajia. 

Opettajankoulutuksen tavoitteena tulisi olla  kriittisyyten perustuva ammatti-identiteetti., henkinen kasvu sekä  valmius jatkuvaan kouluttautmiseen. Opiskelussakin johtoarvoja olisivat vapaus, ja itsenäisyys

Selkärankana  olisi koko opiskeluajan jatkuva yleisdidaktinen opintosarja. Opetuksessa käytettäisiin monipuolisia työtapoja. 

Harjoittelukouluissa keskityttäisiin kontrolloituihin opetuskokeiluihin. Varsinainen opetusharjoittelu siirrettäisiin tavallisiin kouluihin.  Koulutusta voitaisin lyhentää poistamalla  lukion kurssien kertaamisia, kehittämällä monimuoto-opetusta ja  hyväksymällä hankittu työkokemus opetusharjoitteluksi. 

Täydennyskoulutus ja sapattiaika

Opettajille tulisi taat oikeus palkalliseen sapattiajan kaltaiseen virkavapauteen. Opettaja itse päättäisi  sapattiajan käytöstä.

Sapatti olis ilukukauden mittainen, kerran 7 vuodessa.Sijaisina toimisivat opetusharjoittelijat.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Sellainen ehdotus. Ehkä kaikkein mielenkiintoisin oli ehdotus peruskoulun joustavista "tasoryhmistä". Ymmärtääkseni OAJ ajaa nyt samaa asiaa 33 vuotta myöhemmin  :-)

Päivän aforismi

 

Welcome vai Warning?

Päivän aforismi

 

AFORISMEJA on montaa genreä.Yksi niistä on sanaleikit, ja niitäkin on monenlaisia. Homonyymeillä (montaa asiaa tarkoittavat sanat) leikittely on yksi. Joskus hymyn lisäksi niistä saa arvokkaan ajatuksen.. Kiitos, Lauri Sallinen!

Päivän aforismi

 

Kouluvaari tilasi työhupparin

NÄIN kävi. Tottakai ymmärrän, että oikean kouluvaarin olisi hyvä tulla kouluun tuohi-virsuissa,  ja pukeutua sarkapukuun ja soittaa kannelta. :-) 

MUTTA kun en ehkä siihen ylety. Nyt sattui  kuitenkin toisin. Avasin WISHin sähköpostin, jossa oli tarjouksessa avaruusasusta tehty mukaelma-huppari. 

Niin lysti juttu, että tilasin heti. Tilasin koon XXX, että  mahdun.

EIKÖS kouluvaarinkin tulisi olla innostunut paitsi perinteestä myös avaruudesta ja   tulevaisuudesta? 

Joka tapauksessa on hyvä, että on tuttu uniformu. Eikö?

Päivän aforismi