Peruskoulu (ja minä) 40 vuotta sitten

O len nyt eri syistä jo usean viikon ajan tehnyt aika-matkaa 1980-luvulle. Yksi keskeinen lähteeni on ollut vuosikymmenen aikana ilmestyneet Luokan-opettajalehdet. Tänään työn alla olivat vuoden 1984 kuusi numeroa ja niiden yhteensä 260 sivua. Olipa muuten  mielenkiintoinen vuosi. Oikein pysäkin paikka.

Minä 40 vuotta sitten

Olin itse vuonna 1984 30-vuotias  tuore maisteri ja luokanopettaja Sepon koulussa. Keväällä opetin 6b-luokka, ja syksyllä 5b-luokkaa (jolla oli myös Sarpilan Jukka).  Perheessä oli kaksi poikaa, ja se asui Niipperin opettaja-asuntolassa (silloin oli sellaisia). Työmatkat Tapiolaan ajeltiin keväällä Opel Kadetin farmarilla ja syksyllä vw transporter- pakettiautolla. Luokanopettajan palkka oli niukka, ja siksi oli tehtävä sivuhommia: RKL:lle raittiusmateriaaleja, keikkoja tuntiopettajana OKL:lla  ja  vedin sijaisopettajakursseja.  Heinäkuussa opetin viikon kasvatustiedettä Lappeenrannan kesäyliopistossa, ja loppuviikot suoritin hallinnon harjoittelua läänissä. Jos vaikka haluaisi rexiksi?

Peruskoulu 40 vuotta sitten

Vuonna 1984 peruskoulu peruskoulun rakenteita hölskytettiin. Voimassa oli periaatteessa valtakunnallinen POPS-opetussuunnitelma, mutta monista sen rakenne-elementeistä oltiin  irtoamassa. Yläasteella luovuttiin syksystä 1984 alkaen tasokursseista keskeisissä aineissa. Tasokurssijärjestelmä jätti osan oppilaista (= pojista) kelvottomiksi lukioon. 

Myös pedagogiikkaa haluttiin tarkentaa.  Uusi peruskoululaki oli hyväksytty eduskunnassa edellisenä vuonna- mutta voimaan se astuisi myöhemmin. Peruskouluasetus valmistui lokakuussa 1984. Valtioneuvoston päätöstä tuntijaosta vasta odoteltiin. Kun sitä ei ollut, uusia opetussuunnitelman perusteitakaan ei vielä ollut. Alakouluissa mentiin vanhan mukaan, yläasteilla kevennettiin eri oppiaineiden opetusta POPS-oppailla, joissa eroteltiin ydin- ja  lisäoppiaines.

Pedagogiikasta käytiin innostunutta ja innostavaa keskustelua. Mikä on lopulta koulun tehtävä? Millaiseksi koulua tulisi muuttaa? Millaisiksi lapsia ja nuoria tulisi kasvattaa? Mitä olisi tärkeää oppia? Mitä oppiaineita tulisi  erityisesti painottaa?  Miten heitä tulisi opettaa? 

Koulun tehtävä

Syyslukukauden 1984 alkaessa oli toiminnassa 4840 peruskoulua ja niissä oli oppilaita 570 000.Jokaisella koululla oli vielä oma koulupiiri. Kouluille palautettiin omat johtokunnat ja synnytettiin oppilaskunnat (yläasteen kouluihin).

Luokanopettajalehdissä käytiin vilkasta keskustelua koulun tehtävästä. Peruskoulua syytettiin liian tietokeskeiseksi. Kouluissa olisi päästä tiedon diktatuurista tunteen, tiedon ja  tahdon demokratiaan ( Veikko Lepistö Lo1984,6).

Luokanopettajalehdessä korostuu koulun tehtävä perinteen siirtäjänä, Paljon tilaa annettiin juhlaohjelmille, Kalevalalle, perinteisille soittimille: kanteleelle ja viululle. Koulun arjessa uskonnolla oli iso sija. Kouluissa rukoiltiin ja laulettiin virsiä. Päivänavaukset olivat usein uskonnollisia.

Ristitriitaisia tunnelmia herätti esiopetus, jota oltiin eräin paikoin siirretty alkuopettajien vastuulle yhduysluokkatyyppisesti.

Kasvatuksen tavoitteet ja periaatteet

Peruskoululaki 476/1983 oli hyväksytty, mutta se ei ollut vielä voimassa. Siinä oli yleisellä tasolla määrtelty kasvatustavoitteet.  Uuden koululain kasvatustavoitteet olivat ihanteelliset, kauas tähtäävät ja armaan kauan epärealistilta tuntuvat." (Lo 1984(6))

Veikko Lepistö siteerasi 6-numerossa tutkija Sture  Enbergia, joka korosti, että  älyllisten valmiuksien ohella koulun tehtävää lapsen ja nuoren yhteiselämisen taitojen sekä tahtomisen kykyjen kehittämisessä.  Kouluissa olisi päästä tiedon diktautuurista tunteen, tiedon ja  tahdon demokratiaan.

Lo-liiton vuosikokouksen julkilausumassa esitettiin, että koulukasvatuksen tavoitteeksi on nostettava toiset hyväksyvä, oikeudenmukainen ja tasapainoinen, omiin kykyihinsä luottava ja työntekoa arvostava lapsi.

Didaktiset periaatteet

Peruskouluasetuksen (1984) mukaan opettajakunnan tuli kehittää ja eheyttää koulun kasvatusta ja opetusta;

Luokanopettajalehden jutuista voi tunnista klassisia didaktisia periaatteita: Eheyttäminen, ikäkauden ja edellytysten mukaisuus, joustavuus, oppimisen ilo, vuosiluolattomuus.

Niin kouluissa kuin hallinnossa tuettiin pyrkimystä koota opetusta kokonaisuuksiksi. Niinikään toivottiin mm, ongelmakeskeisyyttä,

Oppimäärä ja oppiaines

Syksyllä  1984 saatiin valtioneuvoston tuntijakopäätös. Pitkä keskustelu oppiaineiden määrän vähentämisestä ei mennyt läpi. Luokanopettajaliitto oli ehdottanut, että  oppiaineiden määrää  voitaisin supistaa, ei ottamalla opetettavia oppimääriä pois  vaan yhdistämällä samantyyppisiä asioita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Lo 1984

Uudeksi oppiainekokonaisuudeksi ala-asteelle oli tulossa YMOPKA- (ympäristöoppi, oppilaan ohjaus ja kansalaistaito, jolle oli yhteensä varattu 1,5 vvt.  Yläasteelle oli tulossa tulevaisuuden oppiaine automaattinen tietojenkäsittely.  Kielten osuutta haluttiin lisätä, samoin katsomusaineden tarjontaa. Uskontojen historian ja siveysopin tilalle oli tulossa elämänkatsomustieto.

Monissa jutuissa koettiin, että oppiainesta oli liikaa.  

Opetuksen menetelmät ja järjestelyt

Jo POPSissa oli suositeltu monipuolisia opetusmenetelmiä. Mutta opettajalla oli niiden suhteen didaktinen vapaus. Kouluhallitus rohkaisi opettajia kehittämään omaa työtään erityisesti kokonaisopetuksen suuntaan. Vuoden 1984 lehdissä ei kiistelty eri metodien paremmuudesta. Jutuista näkyy juhla-työtavan arvostus. 

Kuvista tunnistaa liitutaulut ja piirtoheittimet. Mainoksista näkyy, että oppimateriaaleilla erityisesti oppikirjoilla  oli iso rooli, ja että ATK-opetus oli tulossa. Palkankorotus-vaatimuksista voi päätellä, että leirikouluja on alettu pitää,.

Iso muutos alkoi  vuonna: 1984 tasokurssien purkaminen /tähän liittynee POPS.-oppaat).

Paljon odotettiin tulossa olleelta tuntikehysjärjestelmältä, joka toisi päätösvaltaa resurssien käyttään kuntiin ja kouluihin- jos resurssi olisi riittävä. 

Peruskoulun erityisopetuksen painopiste alkoi siirtyä  tukiopetuksen ja luokattoman erityisopetuksen lisäämiseen ja syventämiseen. Lehdissä oli juttuja onnistuneista kokeiluista, joissa joustavuus oli luonut resurssiopettajuutta ja mm. klinikkaopetusta. Peruskouluasetus ei vielä tuntenut oppilashuoltoryhmän ideaa.

Uusi työtapoja esiteltiin. Matematiikan oli tarjolla pelejä.

Arviointi

Arviointia haluttiin kehittää. Kun POPSissa arvosanat annettiin vertaamala oppiaita toisiinsa (ns, Gaussin käyrä), uudessa opsissa oppilaiden osaamista verrattaisiin tavoitteisiin. Tämä tulisi tehdä mystisesti ottamalla huomioon oppilaiden edellytykset.

Samalla haluttiin vähentää ja myöhentää numeroarvostelua.

Opettajan arki

Luokanopettajaliiton tehtävä oli edistää ala-asteen pedagogiikan kehittämistä. Mutta se myös valvoi luokanopettajien etuja OAJ:n kautta mutta myös omilla kannanotoillaan.

Koulutyön arjessa oli paljon haasteita. Lehdissä tällaisiksi esitettiin mm. liian isot  opetusryhmät (alkuopetuksessa max 25, muutoin 32 PkA)  ja liian pienet tuntiresurssit, lisätyöt, joista ei maksettu kunnolla (mm. luokanvalvojan tehtävät, OTO-tunnit, uusien ekaluokkalaisten kouluunpetehdyttäminen. YT aikaa saatiinkin toinen tunti ala-asteelle) ja  puutteellinen täydennyskoulutus. sekä vararehtorien ja - johtajien asema . Uhka pehmeän laskun poistamisesta  kiukutti.

Syyslomaa toivottiin helpottamaan stressia ja sapattivaapaata pitämään omaa osaamista ajantasalla. Ala-asteelle tarvittaisiin omaa ylitarkastajaa (alkuopetuksen ylitarkastaja jo oli) vetämään luokanopettajien täydennyskoulutusta.

Eri opettajaryhmien välillä oli jännitteitä.  Jatkuvaa kinaa käytiin siitä, missä ala- ja yläasteen rajan, siis luokanopetuksen ja aineenopetuksen rajan tulisi olla - erityisesti liikunnanopetuksen osalta, Palkkakiistoja oli myös luokanopettajaryhmien välillä. 

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Vastasiko lehdistä saatu kuva mm, omia muistikuvia? Itse en kuulunut tuolloin Luokanopettajaliittoon, olin kyllä syksyllä 1984 sihteerinä Espoon, Kauniausten ja Kirkkonummen paikallisyhdistyksessä. En muista lukeneeni tuolloin Luokanopettajalehteä. Onneksi tulee nyt luettua.

Omasta mielestän  1980-luku oli pedagogisesti tosi vapaata aikaa. Ryhmätöitä teetin. Kaikkea sai tehdä. Oma luokkani kiersi syksyllä 1984 omatekoisella rock-musikaalilla (Oisko kiva olla kova) keikoilla naapurikouluissa raittiustoimiston tuella. Vedin myös bänditoimintaa. Lehdissä koulu näytti vanhan-aikaisemmalta kuin itse koin. Oppikirjat olivat uusia eikä niitä kierrätetty. Oli työkirjoja.