Miksi peruskoulu voi huonosti?

 P äättyvän viikon  keskeisiä teemoja mediassa on ollut huoli peruskoulusta ja peruskoululaisista. Lähtölaukauksena oli Opetus- ja kulttuuriministeriön huolilista, yhtenä kipeänä haavana parikymmentä vuotta sitten alkanut  Pisa-tulosten lasku.  Parhaat Pisa-tulokset kirjoitti ikäluokka, joka peruskouluajasta yli puolet oli maamme ehkä syvimmän laman vuosia. Aika erikoista. Yhtenä selittäjänä tähän oaradoksiin voi olla 1980- ja 1990-lukujen  huikea luottamus kuntiin ja kouluihin ja opettajille annettu todella laaja toiminnan vapaus.Toisena koululaisten lisääntynyt pahoinvointi. Jengit. Väkivalta. Koulukieltäytyminen.  Poikien putoaminen.  Tyttöjen stressi ja  opiskelijoiden mielenterveysongelmat

Syitä on arvaltu ja lääkkeitä ehdotettu. Rahaa on luvattu lisätä (on ennenkin luvattu). Mutta pitäisikö oikeasti pysähtyä miettimään, mitä kaikkea on koulussa muutettu ja mikä kaikki on muuten vaan  muuttunut 2000-luvulla. Tein pikaisen listan (ottamatta kantaa onko se myönteinen/kielteinen) muutoksista ja kirjasin niitä aakkosjärjestykseen. Oliko niiden joukossa virheratkaisuja?

• Aamu- ja iltapäivätoiminnan käynnistäminen (2004)
• Aihekokonaisuuksista luovuttiin (2014). Tilalle laaja-alainen osaaminen.
• Arvioinnissa siirryttiin 90-luvun yksilöllisyydestä vertailtavuuteen ja tavoitepohjaisuuteen (2004)
• Arvosanan 8 -kriteerit (2004), ja  arvosanojen 5,7,8 ja 9 kriteerit päättöarviointiin (2020) .ja kuudennelle luokalle (2023)
• A1-kielen opetuksen varhentaminen (2019)
• Draaman käyttöä luvataan lisätä (2014)
• Eheyttämisestä tulee pakollista (2014)
• Eläkeiän myöhentäminen (2017)
• Erityisopetusta voitiin antaa yleisopetuksen ryhmässä (2004). 
• Esiopetus vapaaehtoiseksi (2000)  ja sitten  velvoitteeksi (2014)
• Esiopetuksessa ja perusopetuksessa otettiin käyttöön  kolmiportaisen tuen malli (2010)
• Hankkeilla rahoittaminen
• HOJK-suunnitelman jne.  laatiminen velvoitteeksi (2010)
• Huolellisuutta ruvettiin arvioimaan irrallaan käyttäytymisen arvioinnista (2004) ja sitten sen arviointi (työskentelytaidot) sisällytettiin  oppiaineiden arviointiin (2014)
• Huomio ops-perusteissa sisällöistä taitoihin (2014)
• Hyvän opettajan kuvaaminen ohjaajana, fasilittaattorina
• Hyvän opetuksen mallin muutos:Oppiminen perustuu yhä vähemmän  opettajan opettamiseen ja yhä enemmän oppivan yhteisön yhdessä ohjailemaan opiskeluun. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa. (2014)
• Hyvän koulun kuvaaminen oppivana yhteisönä/organisaationa
• Joustava perusopetus 7-9-luokkalaisille (PoA-muutos 2009)
• Kansalaistaito-oppiaineen poistaminen (2003)
• Kasvatuskeskustelu uudeksi tavaksi (PoL-muutos 2013)

• 
  

KUVA: Kurinpitokeinojen kuvaus Mustasaaressa.

• Kodin ja koulun yhteistyöstä antaa opetuksen järjestäjä määräykset (PoL-muutos 2003)
• Kokeiden rinnalla ja tilalle ehdotetaan muita osaamisen näyttötapoja. Arvioinnin pohjana tulee  nykyään käyttää monipuolista näyttöä, ja näyttö voidaan myös yksilöllistää.  (2014)
• Kolmiportainen tuki (1998, 2004)  vähentämään erityisluokkasiirtoja (inkluusio)/toinen asiantuntijalähde: Kolmiportainen tuki tuli 2010 kun lakia ja perusopetuksen opseja muutetiin, 2014 näitä vain vähän tarkistettiin. 
• Korona-epidemia ja etäkoulujakso
• Korona-epidemian torjuntaohjeet lähiopetuksessa
• Kouluajan käyttäminen oppilaiden fyysisen kunnon testaamiseen
• Kouluille ja kunnille määrätty  itsearviointivelvoite (1998)
• Koulujen kurinpitokeinoja  muotoiltiin uudelleen, ja samalla lisättiin opettajien valtuuksia  taata  koulun työrauhaa ja turvallisuutta.(2013)
• Koulukohtainen tasa-arvosuunnitelma (OPH 2014)
• Koululounasoikeuden rajaaminen opettajilta (oppilaita ei valvota)
• Koulun tehtävän painopisteen siirtyminen yleissivistyksen antamisesta työelämän taitoihin valmentamiseen.
• Kouluopetuksessa on korostettu sukupuolisensitiivisyyttä ja monisukupuolisuutta.
• Kunnalle velvollisuus järjestää erikoissairaanhoidossa olevalle  oppilaalle  opetus (PoL-muutos 2013)
• Käsialakirjoituksesta luopuminen (2004)
• Käsitys oppimisesta muuttuu. Vuoden 2014 perusteissa  oppilaat rakentavat itse omaa tietämystään (yhdessä toisten kanssa) 
• Käsitys tasa-arvosta muuttuu. 2000-luvulla ei enää tehty määrätietoista työtä oppimistulosten tasoittamiseksi;  koulutuksen tasa-arvoisuudeksi  alkoi riittää yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminenKäynnistettiin JoPo- toiminta (2009)
• Laaja-alaisen osamisen taitojen ottaminen uudeksi asiaksi
• Lapsen etu normiksi:  Perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.(PoL-muutos 2022)
• Liikunnan opetuksesta luovuttiin lajilähtöisyydestä (2014)
• Luokan kertaaminen; huoltajalle oikeus tulla kuulluksi (2003)
• Läksyjä/kotitehtäviä ei enää mainita ops-perusteissa (2014)
• Matematiikan osaaminen on heikentynyt kun sen oppimäärää on helpotettu ja ilmiöpainotteinen oppiminen on tehnyt oppimisen tavoitteista epäselviä (minulle lähetetty viesti
• Minimiviikkotuntimäärä nostaminen (PoA-muutos 2018)
• Mukautetun opetuksen opetussuunnitelmasta luovuttiin (2004). Tilalle tuli yksilöllistämisen periaate.
• Muutoksen haun rajoittaminen oppilaan arviointia koskevaan päätökseen (PoL-muutos 2015)
• Määrärahaleikkaukset yleisesti 
• Myös opettajankoulutuksessa on tapahtunut muutoksia. Mm. opetusharjoittelua on vähennetty  taloudellisista syistä. Yleisdidaktiikan asema on ohentunut.
• Numeroarviointi palautettiin alkamaan jo neljännelta luokalta. Vielä 2004 arvionnissa voitiin aikaisempaan käyttää numeroita, sanallisia arvioita tai niiden yhdistelmiä. (OPH:n muutos 2021?)
• Oikeus opetukseen: Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. (PoL-muutos 2010)
• Opettajan didaktisen vapauden rajaaaminen: Opsista tuli jälleen normi. Vuoden 2014 perusteiden mukaan opettaja valitsee työtavat ”vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa”.  Menetelmän valinnalle esitettiin jo ops-perusteissa 2004  kriteerit.  Opetusta yhtenäistettiin.
• Opetus voitiin  järjestää vuosiluokittain, jakso- tai kurssimuotoisena. Myös  vuosiluokkiin sitomaton eteneminen oli mahdollista. (2004)
• Opetusta koskevan kielen muutos. Ennen puhuttiin opettamisesta ja kasvatuksesta. Nyt osaamisesta, kompetensseista,
• Opetussuunnitelman perusteiden määräävyyden vahvistaminen (PoL-muutos 2003)

• Opetussuunnitelman perusteiden (2014) uudeksi koettu innovaatio: monialainen oppimiskokonaisuus
• Opetussuunnitelman perusteiden (2014) tapa määritellä tavoitteet taitoina
• Opetussuunnitelman perusteiden määräävyyden vahvistaminen 2004 alkaen
• Oppiaineksen määrää on pursutettu (2004)
• Oppilaiden osallisuutta edistetään oppilaskuntatoiminnalla. (PoL-muutos 2013)
• Oppilaiden velvollisuudet: Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. (PoL-muutos 2022). Jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä, koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan. (PoL-muutos 2013)
• Oppilaille oikeus tukiopetukseen, osa-aikaiseen erityisopetukseen, tehostettuun tukee  (PoL-muutos 2010)
• Oppilasarviointia yhtenäistettiiiin (2004 alkaen)
• Oppilashuollosta opetuksen järjestäjälle velvollisuus antaa määräykset (PoL-muutos 2003)
• Oppilashuoltototyön siirtäminen ennaltaehkäisyn suuntaan (2015). Samalla  hieman yksinkertaistaen opettajat ja rehtorit suljettiin yksittäisten oppilaiden oppilashuollon ulkopuolelle, elleivät vanhemmat sitä toivo.
• Oppituntien ulkopuolinen työ on lisääntynyt
• Paine ns. yhtenäiskouluihin
• Painopisteen siirtäminen arvionnissa summatiivisesta formatiiviiseen ja sitten takaisin (kriteerit)
• Pehmestä laskusta luovuttiin ( 1998)
• Perusopetuksen koko arviointiluku (6.luku) ja todistusmallit (OPH 2020)
• Pidennetty oppivelvollisuus (PoL-muutos 2020
• Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapselle kunnille säädettiin  velvollisuus  järjestämään esiopetusta  vuodesta 1999 alkaen.
• Poissaolojen seuranta: Opetuksen järjestäjän tulee ennaltaehkäistä perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja sekä seurata ja puuttua niihin suunnitelmallisesti. Opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle (PoL-muutos 2022)
• Päivittäinen tuntimäärä: 3-9-luokilla max 7 tuntia (PoA-muutos 2021)
• Päivänavaukset ei tunnustuksellisiksi (2000-luku). Uskonnon opetuksesta vapautetulle oli järjestettävä korvaava tilaisuus (2014)
• Päättöarvioinnin kriteerit  (OPH 2020)
• Ruotsinkielen opetuksen aientaminen 6.luokkalle
• Salassapitovelvoite (PoL-muutos 2o1o)
• Siirtyminen e-oppimateriaaleihin
• Siirtymä positiivisesta uskonnonvapaudesta negatiiviseen
• Suomi- oppiaineen (äidinkielen) oppimäärien määrä kasvaa. Vuonna 2014 niitä on jo 13.
• Syvästi kehitysvammaiset oppivelvollisuuden piiriin ( jo 1997)
• Tekninen työ vuodesta 1998 lähtien osa käsityöoppiainetta yhdessä tekstiilityön kanssa. Nykyisen opetussuunnitelman (2016) myötä ne ovat aiempaa kiinteämmin sidoksissa toisiinsa
• Tietotekniikan käytön lisääminen
• Tiukentuneet ohjeet ns. kurinpidon keinojen käyttöön
• Tuen myöntämiseen liittyvä asiakirjatyö
• Turvallisuus: Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista (PoL-muutos 2016). Rehtorille ja opettajalle oikeus  ottaa haltuun esineitä tai aineita ja käyttää välttämättömiä voimakeinoja (PoL-muutos 2013).  Opettajalle ja rehtorille oikeus tarkastaa oppilaan tavarat (PoL-muutos 2013)
• Työskentelytaitojen erillisestä arvioinnista luopuminen (2014)
• Uskonnon opetuksessa luopuminen tunnustuksellisuudesta (2003)
• Uusi oppiaine alakouluihin: (historia ja) yhteiskuntaoppi (2012, 2018)
• Uusi oppiaine: terveystieto (2004) yläkouluihin.
• Uusi oppiainekokonaisuus: 1-4-luokille luotiin  uusi oppiainekokonaisuus: ympäristö- ja luonnontieto. (2004)
• Vahva painotus toimintakulttuurin kehittämiseen (2014)
• Vaihtoehtoisten osaamisen näyttötapojen lupaaminen
• Valmistavan opetuksen käynnistäminen (jo 1995);  1-vuotisena (2004, PoL-muutos 2018)
• Velvoite, että koulumatkat ovat mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia (PoL muutos 2018)
• Velvoite  tehdä oppilaalle, jonka oikeus osallistua opetuseen evätään väkivaltaisen käyttäytymisen vuoksi  suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. Sekä järjestää oppilashuolto. (PoL-muutos 2022) 
• Vertaiskouluttajien (tutorit, vertaismentorit) toiminnan resurssointi ja siitä luopuminen
• Viittomakieli uudeksi opetuskieleksi (2004)
• Vuoden 2001 tuntijako  laadittiin niin, että ala- ja yläkoulut joutuivat  pohtimaan paikallista opetussuunnitelmaa yhdessä.Vuoden 2004 perusteissa opetuksen sisällöt määritellään tiukemmin kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Tämä merkitsi paluuta keskusjohtoisempaan säätelyyn ja ohjaukseen.
• Välitodistuksesta luopuminen ja sen korvaaminen arviointikeskuteluilla (2004)
• Yksi yhteinen käsityö-oppiaine (2004, 2014)
• YS-ajan käyttöönotto (120t) (2022)

Tein myös listaa muutoksista, jotka ovat tapahtuneet kouluissa ilman erityisiä päätöksiä

• Arvioinnista on tutkimustietoa, että vaatimustaso on laskenut,
• Dataprojektori korvasi piirtoheittimen.
• Hallinnollisten tehtävien delegointi rehtoreille
• Harrastuskato
• Ikäkausipedagoginen ajattelu ohenee
• Internet, some, padit ja älypuhelimet tekivät läpimuron
• Johtajuuden jakaminen yleistyy
• Kasvanut pula oppilashuollon henkilökunnasta
• Kesäleiritoiminnasta luopuminen (ei kaikkialla)
• Kiky-ajan käyttöönotto ja siitä irtautuminen
• Kiva-koulu-hankkeen rahoitus ja siitä luopuminen
• Kodin ja koulun viestivälineeksi 2000-luvulla Wilma tietokoneiden yleistyessä
• Kouluarkkitehtuurin muutos kohti avoimia tiloja ja luopuminen kotiluokista
• Koulujen johtokunnista luovutaan monessa kunnassa
• Koulujen koon kasvattaminen ja pienten koulujen lakkauttaminen
• Koulukirjastotoiminnan hiljeneminen
• Koulumatkoista on tullut jopa ylipitkiä
• Koulupäivien lyheneminen välitunteja vähentämällä (ei kaikkialla)
• Koulurakennusten kasvanut korjausvelka
• Kännyköiden roolin kasvu koululausten arjessa
• Lukemisharrastuksen hiipuminen
• Luokan kertaaminen (luokalle jättäminen) on vähentynyt
• Luopuminen omista kiinteistönhoitajista ja laitoshuoltajista
• Luopuminen päivittäisistä päivänavauksista
• Median koulunegatiivisten juttujen yleistyminen
• Opettajankoulutuksen imuvoiman heikkeneminen näkyy hakijamäärien laskuna
• Opettajien puhe alan pitivoiman heikkenemisestä on voimistunut
• Opetuskieltä huonosti osaavien määrän kasvu 
• Oppikirjoista tuli kierrätyksen vuoksi katselukirjoja
• Oppikirjojen käytön väheneminen
• Oppilasaineksen ja kulttuurin moninaistuminen
• Pariopettajuuden yleistyminen
• Perheinstituution muutokset ja avioerojen määrän kasvu
• Pitenevät koulumatkat
• Pula psykologi-ja kuraattoripalveluista kasvaa 
• Siirtyminen lämmityskeittiöihin (aiemmin enemmän valmistuskeittiöitä)
• Siirtyminen ns. kokonaisbudjetointiin
• Sijaisopettajien saannin vaukeutuminen
• Sisävälitunnit (yläkoulu)
• Syysloma on yleisynyt
• S2- oppilasmäärän kasvu
• Terveydenhuoltopalveluiden liudentuminen kouluissa
• Väkivaltailmoitusten määrä on kasvanut