Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous 15.4.-25

Kasvun ja oppimisen lautakunnalla on kokous tiistaina 15.4. Esittelin eilen tässä blogissa asialistan, ja päivitän siihen päätöksey nyt

Demareista paikalla oli tällä kertaa vain Martti Puheenjohtajana oli Noora Koponen. Kokous alkoi klo 17.35.

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 

ESITYS: Todetaan.

Päätös: todettiin

2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 

ESITYS: Joel Vanhanen (Kok)

Päätös: Tony Hagerlund.

3 Kasvun ja oppimisen lautakunnan lausunto Leppäsillan päiväkodin peruskorjauksen hankesuunnitelmasta

ESITYS: Kasvun ja oppimisen lautakunta toteaa lausuntonaan, että hankesuunnitelmassa otetaan huomioon näkemys hyvästä varhaiskasvatusympäristöstä eikähankesuunnitelmaan ole huomautettavaa.

Korjauksen peruslähtökohtana on sisäilmaongelmista kärsineenrakennuksen kuntoon saattaminen Leppäsillan päiväkodin peruskorjaukselle on varattu 2,464 M € vuosille 2025–2026.entinen talonmiehen asunto yhdistetään osaksi päiväkotirakennusta

Päätös: Esityksen mukaan.

Nyt ollaan tässä kohdassa. Kello on 17.44. 

4 Tarveselvitys Haukilahden lukion tilaratkaisuista  

ESITYS: Ltk. hyväksyy Haukilahden lukion muutostyö- ja laajennushankkeen tarveselvityksen selostusosan mukaisesti. Ltk.edellyttää, että hyvän oppimisympäristön tavoitteet ja mitoitukset huomioidaan.

Haukilahden lukion toimii Otaniemessä Aalto-yliopistolta vuokratuissa useissa tiloissa. Vuokrasopimus päättyy vuonna 2029. Lukion toiminnan vaatimat tilat keskitetään yhteen, maksimissaan kahteen kiinteistöön, joiden välinen matka ei ole liian suuri.Viimeisten vuosien aikana SaaS-mallin hyödyntäminen lukion tilatarpeisiin on vaikeutunut, koska Aalto-yliopisto ei ole voinut vastata kasvaneeseen lukiokoulutuksentilatarpeeseen. Valtamerisali olisi korvautumassa liikuntasalilla.

Päätös:Asia vedettiin pois listalta. Tulee toukokuun listalle

5 Lukuvuoden 2025–2026 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 1–6

ESITYS: LTK päättää lukuvuoden 2025–2026 ensimmäisen vuosiluokan lähikouluihin otettavien oppilaiden koulukohtaiset enimmäisoppilasmäärät.  

Osassa kouluja oppilasmäärä kasvaa, osassa pienenee. (Suurimmat luokkakoot 25 oppilasta; pienimmät Pakankylä 8, Lahnus 12, Mikkelä 15). 3-6-luokilla max-koko 32. Valmistavua luokkia tulee noin 13. Vammaisopetuksen erityisluokkia vuosiluokille 1-6 tulee 7. 

Englannin kielisiä, kaksikielisiä  ja ruotsinkielisiä kielikylpyluokkia sekä Montessorilukkia tulee 10 kouluun. 

Kilonpuistoon ei tulisi 2-kieliopetusta koska oppilaita olisi vain 12. Vanhemmat ovat ottaneet tästä yhteyttä. Koulu ei ollut halukas ottamaan tätä ryhmää 

Painotettua opetusta (matemaattis-luonnontieteellista ja musiikka) 3-6-luokilla annettaisiin kuudessa koulussa. 

Erityisluokat ovat jatkossa enimmäkseen koulukohtasia, 

Päätös: 

Nyt olemme tässä.

6 Lausunto valtuustoaloitteeseen ruotsin kielikylpyopetuksen valintaperusteiden muuttamisesta

ESITYS; Kasvun ja oppimisen lautakunta antaa selostusosan mukaisen lausunnon valtuutettu Julia Lindholmin sekä 29 muun kaupunginvaltuutetun 16.9.2024jättämään valtuustoaloitteeseen ruotsin kielikylpyopetuksenvalintaperusteiden muuttamisesta. Oppilasvalintaperusteet koetaan tällä hetkellä toimiviksieikä oppilasvalintaperusteiden muuttamiseksi valtuustoaloitteessa esitetyllä tavalla ole perustetta. 

Aloitteessa toivotaan suurempaa painoarvoa ruotsin kielen koeosiolle. Lisäksil oppilasvalinnassa huomioidaan osallistuminenkielikylpyvarhaiskasvatukseen ja -esiopetukseen, jotta ajatus kielikylpypolusta toteutuu paremmin.

7 Lausunto valtuustoaloitteeseen TUVA-koulutuksen jatko-opintopolkujen kehittämisestä

ESITYS: Kasvun ja oppimisen lautakunta antaa selostusosan mukaisen lausunnonvaltuutettu Inka Hopsun sekä 23 muun kaupunginvaltuutetun 18.11.2024jättämään valtuustoaloitteeseen TUVA-koulutuksen jatko-opintopolkujen kehittämisestä..

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan että- TUVA-koulutuksen olisi mahdollista hakeutua myös lukiokoulutukseen. Espoossa vapaita aloituspaikkoja ei kuitenkaan kevään varsinaisessa yhteishaussa jää, koska hakijoita on esimerkiksi Espoossa keskimäärin 1,21 jokaista aloituspaikkaa kohden. Nyt mahdollisuus suorittaa Espoon aikuislukiossa.

8 Päätökset ja kirjelmät 

ESITYS: Kasvun ja oppimisen lautakunta merkitsee tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 7.4.2025 antaman päätöksen., joka koski Saunalahden koulun rehtorin toimintaa. Kantelu ei antanut aluehallintovirastolle aihettahallinnolliseen ohjaukseen.

9 Palveluverkon muutos suomenkielisen varhaiskasvatuksen läntisen Leppävaaran palvelualueella

ESITYS; Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää, että yksiryhmäisen Auroranniitynpäiväkodin tilasta (vuokratila Auroran kappelillla) luovutaan vuokrasopimuksen päättyessä 31.7.2025.

10 Periaatteet huoltajien kanssa tehtävälle yhteistyölle Espoon kaupungin lukioissa

ESITYS: Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyy periaatteet huoltajien kanssatehtävälle yhteistyölle Espoon kaupungin lukioissa.

Lukioissa ei ole enää johtokuntia. Esityksessä ei edellytetä vanhempainyhdostykset perustamista

11 Matinkylän monitoimitalossa sijaitsevan teatterisalin sekä lämpiön hallintaoikeuden luovutus

ESITYS: Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää, että kasvun ja oppimisen toimiala luovuttaa Matinkylän monitoimitalossa sijaitsevan teatterisalin sekä siihen liittyvän lämpiön hallintaoikeuden määrärahoineen 1.9.2025 käynnistyvän siirtymäkauden jälkeen 1.1.2026 alkaen kulttuurilautakunnan hallintaan,Tilojen käyttövuorot myönnetään kasvun ja oppimisen lautakunnan päättämien nuorisotilojen ja leirikeskusten käyttö-ja maksuperiaatteiden mukaisesti ajalle 1.9.2025 – 31.5.2026.

12 Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman tarkistaminen 1.8.2025 alkaen

ESITYS: Kasvun ja oppimisen lautakunta muuttaa Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman lukuja 1-8, 10 ja 13 liitteen mukaisesti,

Opetussuunnitelman perusteita on muutettu koskien oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Tuntijakoon on lisätty valtakunnalliset muutokset koskien äidinkieli jakirjallisuus -oppiainetta ja matematiikkaa vuosiluokilla 1–3. Samalla onmuutettu A1-kielen tuntijakoa 1. ja 2. vuosiluokan osalta. Tuntijakoon sisältyy edelleen Espoo-tunnit vuosiluokille 2 ja 3, mutta ei vuosiluokalle 1. Opetussuunnitelman lukuun 10 on tehty lautakunnan päätöksen mukaiset tekstimuutokset valmistavan opetuksen osalta.

13 Espoon kaupungin suomenkieliseen perusopetukseen valmistavanopetuksen opetussuunnitelman muuttaminen

ESITYS: Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyy Espoon suomenkieliseen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman muutokset liitteen mukaisesti 

Vuosiluokilla 1–2 valmistava opetus järjestetään inklusiivisesti oppilaanomassa lähikoulussa. Inklusiivinen valmistava opetus toteutetaan perusopetuksen ryhmässä.Vuosiluokilla 3–6 valmistava opetus voidaan järjestää joko oppilaanomassa lähikoulussa tai alueellisessa ryhmässä. Omassa lähikoulussa valmistava opetus voidaan järjestää joustavasti inklusiivisena. perusopetuksen ryhmässä ja/tai koulukohtaisessa valmistavan opetuksen ryhmässä. Vuosiluokilla 7–9 valmistava opetus järjestetään alueellisissa ryhmissä.

14 Saunalahden koulun 7. luokan A-kielten ryhmät lukuvuonna 2025-2026

ESITYS: Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää, että Saunalahden koulussaaloittavat 7. luokkien englannin ja espanjan A-kielten ryhmät syksyllä 2025.

15 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä toisen asteen ja nuorisopalveluiden viranhaltijoiden sekä peruskoulujen johtokuntien päätökset

ESITYS: Kasvun ja oppimisen lautakunta ei kuntalain 92 §:n perusteella ota käsiteltäväkseen listattuja päätöksiä.

Lautakunnan kokouksen kokousmateriaali löytyy tästä linkistä:

https://espoo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=20251416

Viikkoraportti 15/25

 

+)  Vaihtuvaslogan-kampanja viedään loppuun saakka. Ja sunnuntaina sitten vaalit. MaHassa tuntien seurantaa. Vain yksi kokous tällä viikolla.  Kevät on tulossa. 

Maanantai 7.4. 

Klo 9.45:ksi Vuosaareen seuraamaan opetusta kahdessa eri rakennuksessa. Jo toinen observointiviikko menossa. Sain maistaa helsinkiläiskoulun kalapullia.  Noudin TSL- kassin ja vein sen toiselle toiminnantarkastajalle. Siinä välissä päivälliseksi niin maukasta siskonmakkarakeittoa. 

Tiistai 8.4.

(Ministeriön organisoima) Tulevaisuuden koulu- seminaari Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa klo 9.15-12.45. 

Piipahdetiin lounaalle Finjäveliin. Maukasta lohikeittoa. Käytiin myös taidenäyttelyssä. Ihan kiva, Kaupan kautta kotiin Matkat julkisilla. I

llalla HS:n vaalitentti. Hyvin vedetty.

 

Keskiviikko 9.4 . 

Tosi tuulinen päivä. OpeUra kokous klo 10-12. Olipa mukava taas nähdä. Homma etenee. Lounaaksi kotona siskon-makkaraa. Yhä maistui. Illalla  taas vaalitentti.

Torstai 10.4. 

Hidas ja viileä aamu. Pakilaan seuraamaan ypiä Kiva tuokio. Sitten Tapillaan Emmaan. Karin Hellamanin erimateriaalinen  näyttely  Haettiin Torosta Oskarit. Työstin OpeUran i-aineistoa.

Illalla YLEN suuri vaaliväittely.

Perjantai 11.4.  

                                                                         

Kouluvaaripäivä klo 9-.13.30. Sieltä vaalihommiin Lippulaivalle klo 14.30 - 16. Päivälliseksi puolikas elisestä Oskarista. Illalla  TV:stä Voicea.

 Lauantai 12.4 .

Yöllä tuli pikkutakatalvi.  Aamusaunaan. Toiseksi viimeinen vaalisloganisku somessa. Sähköinen vaalimainos pyörii yhä Länsiväylässä. Kaupoissa. Päivälliseksi  

homejuustopiirakkaa. Illalla pari jaksoa leppoisaa poliisisarjaa.

Sunnuntai 13.4.

Kunta ja aluevaalit. Itsekin äänestämään Järvenperän koululle. Sekavat oli äänestys-järjestelyt. Piipahdin samalla koulun kentällä, jonne  rakennettiin syksyksi 2014 Auroralle väistötila kahdeksi lukuvuodeksi. Ja sen jälkeen niitä käytti Kalajärven koulu. Nyt on tyhjä kenttä, Pudotin kuvaan parakkien vanhan paikan.

Illalla sitten vaaleja tv:stä, Nukkumaan kuitenkin ajoissa.

Kaunis kiitos!

 

Ajattele. Äänestä!

 

Ajattele. Äänestä!

 

Viikon 15 kouluvaaripäivästä

 

 T ämän viikon kouluvaaripäivä siirtyi työkiireiden vuoksi perjantaille. Pesti alkoi klo 9 ja päättyi klo 13.30. 

Perjantain ohjelmaan mahtui matematiikkaa, englantia ja musiikkia.

Matematiikkaa pidettiin pienryhmissä. Nyt oli koe murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskuista. Osalla päivän ekalla tunnilla. Osalla vikalla. Hyvin sujui jo tosi monelta. Apuja ei juuri tarvittu, joten värikynät saatiin teräviksi.

Musiikin tunnilla pääosa luokkaa harjoitteli kevätnäytelmän lauluja, ja kolmen oppilaan ryhmä kävi kerrallaan nauhoittamassa  oman pikkusävelmänsä kellopeleillä. Muutama halusi kerätä lisäpointseja paitsi soittamalla myös laulamalla oman sanoituksensa. Upeaa! Lopputunnista tanssittiin taas utuben hauskojen clipsien tahdissa.

Englannin tunnilla harjoiteltiin mainion oppikirjan ja emateriaalin avulla padeihin jne. liittyvää sanastoa yhdessä ja opettajan määräämissä pareissa. . Kylläpä sitä ollaan ajan hengessä sanaston suhteen.

Tuntien välissä oli kaksi välituntia; pätkä ja pitkä sekä koululounas. Lounaaksi oli kanapastaa runsaalla salaatilla. Maukas tuttavuus. Pitkällä välitunnilla kouluvaari kävi siirtämässä auton K-kaupan luota koulun parkkipaikalle. Muuten tulisi palkaksi sakot. 

Olipa mukava jutustella tauko-tuvassa Auroran koulun ihan ensimmäisen koulumummin kanssa. Hän on koulun entinen terveydenhoitaja Marjatta Latvalehto. Marjatta oli uskomattoman upea siinä virkatehtävässään - hän oli mm. mukana Luunjan viikon koululeirillä. Marjatta  on edelleen uskomaton myös  koulumummina. Hän jäi eläkkeelle jouluna  1999 ja on siitä asti ollut taitavina apukäsinä vanhalla työpaikallaan- siis kohta  25 vuotta. Ja hankkinut Auroraan muitakin mummeja.. 

 

Niin se aika rientää. Nykyporukallakin on jäljellä   enää 7 kouluviikkoa kesälomaan.  Tunnelma koululla oli  hyväntuulinen ja kiireetön. Vaikka paljon väkeä oli paljon poissa. Kevätnäytelmään tuli muuten kutsu. Se esitetään lauantaina 26.4. 

Sellainen niin siisti koulupäivä taa . 4b-luokka työskenteli upean itseohjautuvasti. Päivä päättyi lasten suosikkileikkiin: arvaa, kuka on ystäväsi. Voi, kuinka tärkeää onkaan mahduttaa oppilaiden koulupäiviin iloisia hetkiä tällaisena niin  paljon kaikenlaista ikävää ja pelottavaa tuputtavana aikana.  

Kiitoksia taas. Auroran koulun väelle  ja  4B-luokalle Nähdään ensi viikolla.

 

Ajattele. Äänestä!

 

Ajattele. Äänestä!

 

Ajatele. Äänestä!

 

Tulevaisuuden koulu- seminaari 8.4.-25

Kuten kaikki tietävät, Orpon hallitus on käynnistänyt oman, moniosaisen  peruskoulun tulevaisuustyö-ohjelman. Sain tänään osallitua yhteen ohjelman seminaareista Helsingin Yliopiston pienessä juhlasalissa.  Tässä tavoiteltiin tulevaisuuden koulun visiota.

Ministeriön erityisasiantuntija Venla Bernelius avasi päivän klo 9.15 ja sanallisti sen tavoitetta: Tulevaisuuden koulu ei voi vain  reagoida- koulun tulee luoda sellaista tulevaisuutta, jota toivomme. Keskeinen osa sitä on ymmärrys, mitä on merkityksellinen elämä ja millaista on merkityksellinen koulutus, joka antaa siihen eväitä.

 Kansliapäällikkö Anita Lehikoisen teemana oli koulutus ja merkitys. Hän kuvaili naapakasti aikaamme: Demokratian kyseen-alaistaminen.Työn ja teknologian valtava muutos. Huolestuttavasti heikkeevät oppimistulokset ja liian alhainen korkeakoulutuksen osuus.Muuttuva väestörakenne- joka haastaa todellisen sivistystahdon. 

Perustaidot on opittava. Nuorten optimismi  laskee. Koulun on avattava  toivon näkökulmaa ja vahvistettava hyvinvointia. On kasvatettava ottamaan vastuuta ilmastonmuutoksesta. On luotava tulevaisuuden sivistynyt Suomi.

Frank Martela oli minulle päivän stara

Aalto yliopiston apulaisprofessori, filosofi  Frank Martelan tehtävä oli kuvata kukoistavan ja merkityksellisen elämän rakentamista koulutuksen perimmäisenä päämääränä.

Viesti oli tosi komea, vaikka hänen nopea tapansa luennoida on 70-vuotiaalle vähän haastava. Martela rakensi eräänlaista kompromissia kahden koulun perustehtävän välille: 1. Tehdä opiskelijoista tuottavia ja 2. Auttaa heitä löytämään elämänmittainen kukoistus: hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Ne yhtyvät tavoitteessa löytää mielekäs työ.

Tie hyvinvoivaan ihmismieleen kulkee pitkälti  (näin tulkisen) Decin ja Ryanin ja Marttilan luoman. perustarpeiden tyydyttymisen mallinkautta. Osittain päällekkäisten tarpeiden  nimet vaihtelivat.  Niitä olivat mm. autonomia, being (tuntea, arvostaa), doing ( toimia, olla autonominen) ja loving (tulla hyväksytyksi, hyvän tekeminen).

Martelan mukaan tietyt kyvyt auttavat kukoistamaan. Näitä ovat mm. demokraattiset kansalaishyveet, empatia, itseohjautuvuus  hyvään (ja kyvykkyys autonomiaan yleisemmin), metataidot, yhteys itseen. Ja hyvän tekeminen.

Lopuksi Martela tiivisti hienosti tien kukoistavaan ja merkitykselliseen elämäan. 

" Elämän merkitys on tehdä itselleen merkityksellisiä asioita siten, että on  merkityksellinen muille ihmisille."

Ohjelma jatkui klo 10. Kuulimme professori Rose Luckinin (University College London) luennon "AI, learning and superintelligence". Tiivistin kuulemani/luulemani  lyhyesti näin: AI kehittyy huikeaa vauhtia. Tekoäly "ajattelee" eri tavalla kuin ihminen. Ihmisenkin äly muuttuu koko ajan. AI on huikea mahdollisuus mutta myös huikea uhka. Paras keino käyttää sitä on yhdistää molempien vahvuudet. Tekoäly voi tuoda huomattavaa lisäarvoa myös kouluoppimiseen - kun sitä käytetään oikein. On opittava käyttämään oikein sekä omaa että tekoälyä

Kahvitauon jälkeen vuorossa oli  professori Mirjam Kallandin (Helsingin yliopisto) alustus teemasta"Toivo, toiveikkuus ja tulevaisuus koulutuksen tehtävänä".

Kalland oli todella huolissaan siitä, kuinka lasten tausta vaikuttaa onnistumiseen koulunkäynnissä esiopetuksesta yliopistoon pääsyyn saakka (jopa kun peruskoulun keskiarvo on 9,5) - vakaviin sairastumisiinkinj.

Yksi hänen ratkaisuitaan oli toivon pedagogiikka, jota on kehitelty kaksivuotisen esiopetuskokeilun yhteydessä. Toivon taustalla on arvot. Toiveikkuus on sitä, että pitää kiinni arvokkaista asioita (kuten demokratia)- vaikka elämme tätä aikaa. 

Teologian tohtoti Antti Kylliäisen teemana oli  Hyveet ja hyvinvoiva kouluyhteisö. Hän määritteli hyveen antiikin oppien mukaan: Hyveet tekevät meistä hyviä. Hän oli huolissaan siitä, että hyve on käsitteenä kadonnut opetussuunnitelmista. Se oli siellä 1970-luvun Popsissa. Tuolloin hyvettä ajateltiin nimenomaan yhteisöllisenä käsitteenä- ei yksilön taitona. Nykyiset vahvuusajattelut ovat kapea soveluus hyveestä. Hyvät luonteenpiirteet, tavat jne. korostavat yksilön ei yhteisön hyvinvointia, Nyt kiinnostus hyvekasvatukseen on elpymässä mm. Mielenkiintoista. Ja vaikeaa. Nyt maailmalla kuulema kiinnostus kasvaa taas mm. Iso-Britanniassa.

Päivän viimeisen kommenttipuheenvuoron käytti klo 12 Viikin normaalikoulun rehtori Ilkka Laasonen. Otsikkona oli "Visioivan opettajan näkökulma". Laasonen toi terveisiä koulun arjesta, opettajien ja oppilaitten huolista. Koulutuksen uskottavuus on heikentynyt. Tutkumusten mukaan jopa 80 % oppilaista pitää TIK-TOKia päätietolähteena. Hän uskoi, että kouluissa tarvitaan vahvempaa  panosta hyvinvointiin. Mutta monet opettajat ovat sitä mieltä, että aikaa ei ole. Oli kiva kuulla, että hänkin ehdotti aineksen karsintaa. Ja sitä, että opettajankoulutuksessa tulisi kasvattaa opettajista samaan suuntaan kuin lääkäreitä, jotka innostuvat vaikeista tapauksista,

Pisteenä päivään oli sitten se digitehtävä: Merkityksellisen peruskoulun motto.

Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja

Ihan merkityksellinen seminaari. Paikka oli juhlava. Ohjelma oli tarkkaan ajoitettu. 30 minuuttia on aika hyvä pituus-  vaikka  kaikki alustajat eivät sitä ihan totelleet:-).  Dialogia ei juurikaan ehditty käydä. Kahvitauko oli 20 minuuttia, ja siinä- ajassa ehdittiin. Lopussa oli hauska tehtävä, jossa piti lähettää pari tärkeää sanaa tulevaisuuden koulun hengestä. Niistä latautui sitten sanapilvi.  Paikalle oli saatu varsin iso joukko asiantuntijoita ja osa oli myös etänä. Mukana oli myös minun tuttujani. Oli mukava vaihtaa kuulumisia.

Itselleni tiivistin kuulemani niin, tulevaisuuden koululle on määriteltävä yhteinen perustehtävä ja sen pohjaksi kasvatuspäämäärää koskeva  visio. Sellaiseksi hahmoteltiin jyrkästi ja arvaamattomasti muuttuvassa maailmassa perinteisen kvalifikaation (perustaidot) lisäksi ehkä jopa sitä ohittavaksi eettinen tehtävää kasvattaa lapsia ja nuoria hyveisiin, vahvistaa toivoa ja toiveikkuutta ja pitää kaikki mukana. Tunnistin itselleni tärkeän arvonannon hyvinvoinnin pedagogiikalle ja klassiselle sivistyskäsitteelle.

Tulevaisuuden koulu - teema on tärkeä. Yhä.   Itse olen saanut olla mukana kuvittelemassa sitä jo 1990-luvun alusta alkaen ensin Luokanopettaja-liitossa sitten Freenetin virtuaalikouluhankkeessa ja OAJ:n tulevaisuuden koulu-seminaarissa. 2000-luvulla aihetta työstettiin  Opetushallituksen Tulevaisuuskasvatushankkeessa,  Luokanopettajaliiton  Tulevaisuuden hyvä koulu-projektissa ja OAJ:n tulevaisuusohjelmissa. On ollut hienoa saada  lisäksi innostaa teemaan muita opettajia mm. Educassa pariinkin kertaan sekä  eri puolilla  maata luennoimalla. Kruununkivinä  oli yhdessä Saku Tuomisen kanssa tehty teos "Koulukirja" (2017) ja pikku pamfletti OAJ:n 50-vuotisjulkaisuun (2023). Hieno teema. Nyt on toisten vuoro viedä soihtua. 

Ajattele. Äänestä!