Lomalla töissä

Koulutus järjestettiin Metsätalolla

PIDIN eilen perjantaina vuosilomapäivän, jotta pääsin ohjaamaan Palmenian Kehittyvä rehtori-koulutusohjelmassa opiskelevia heidän kehittämishankkeissaan. Kaikkiin moderneihin ohjelmiinhan nykyään kuuluu sellainen. Minulla on ollut olla jo vuosia sitten mukana Palmenian ohjelmissa, aluksi Kauko Hämäläisen ja sittemmin Atso Taipaleen tiimissä.

Tämä koulutusohjelma on valtakunnallinen. Siihen osallistuu koulutusryhmiä eri puolilla maat.  Yhteensä osallistujia on satakunta. Palmenia on yksi järjestäjistä, ja sen koulutusryhmästä oli eilen paikalla 10 rehtoria.

Minun vastuullani on siis näiden 10 rehtorin tukeminen oman hankkeensa laadinnassa ja myöhemmin syksyllä hankkeiden raporttien hyväksyminen. Kävimme kuudessa tunnissa aika syvissä virroissa, kun pohdimme koulun johtamista. Monet torstain luentopäivän ideat toivat tähänkin päivään wirtaa. Keskustelu oli aktiivista ja hyvin ammatillista. Aika meni siivillä.

Tämän virikepäivän jälkeen jokainen kurssilainen laatii kehittämisideastaan suunnitelman, jota sitten sparrataan seuraavassa tapaamisessa maaliskuussa. Teemat olivat jo tässä vaiheessa tosi haastavia: jaettua johtajuutta, strategiapaperi lapsen silmin,  koulun demokratisointia, perehdyttämistä, oma visio tulevaisuuden  koulusta, pedagoginen laatu, hyvä työyhteisö jne.

On iso ilo saada olla näissä töissä. Lomallakin. Käytännön asiat on aina osattu Palmeniassa hoidettu mallikkaasti, pullakahveineen. Kiitos, Mirvalle.

Vanhemmat vaativat koulujen huonoa sisäilmaa kuriin!

TÄRKEÄ viesti kolahti postilaatikkoon. Toivotan tällä tiedotteella oikein hyvää perjantaipäivää kaikille. Lähden lomalle töihin. Kerron enemmän illemmalla.


Koulujen huono sisäilma saatava kuriin

Suomen Vanhempainliitto patistaa kuntia ryhdistäytymään koulujen ja päiväkotien kosteus- ja homevaurioiden korjaamisessa. – Vetoaminen heikkoon kuntatalouteen on lyhytnäköistä vastuunpakoilua. Eri puolella Suomea vanhemmat ovat valmiita pitämään lapset kotona, mikäli asioihin ei puututa. Kun terveydelle haitallista sisäilma- tai kosteusongelmaa epäillään, lapset on siirrettävä terveisiin tiloihin, kunnes ongelma on poistettu. Salailun ja välinpitämättömyyden on loputtava, jotta koululakot eivät ala yleistymään, toteaa toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita täydennettiin lokakuussa tärkeällä kirjauksella: ”Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti.” – Kirjaus on otettava vakavasti. Kyse on sekä oppilaiden että opettajien hyvinvoinnista. Me vanhemmat kannamme huolta myös opettajista, korostaa Kurttila.

Lainsäädäntö velvoittaa kuntaa huolehtimaan oppimisympäristön terveellisyydestä. – Ratkaisevaa on, että kunnissa koulujen huonoon kuntoon puututaan ripeästi. Lainsäätäjän tahto on otettava tosissaan. Me vanhemmat tiedämme, ettei kaikki tapahdu heti huomenna. Salailun on silti loputtava jo tänään.

Suomen Vanhempainliitto kirjoittaa sairastuneiden lasten arjesta ja heidän vanhempiensa taistelusta tammikuun Vanhempien Sanomat -lehdessä. Lehden verkkoversio on luettavissa osoitteessa http://www.vanhempainliitto.fi/ylanavigointi/aineistopankki

Laitoshuoltajistamme latinalaisittain

Laitoshuoltajamme Kristiina ja

Maire

EILEN eteni pitkän harppauksen 6ac:n projekti tehdä video laitoshuoltajistamme. Musiikkitunnilla sävelsimme yhdessä biisin, jonka tyylilajiksi tuli äänestysten jälleen lattari-musa. Pärjäämme kolmella soinnulla C-F - G, joten säestyksen opettelu ei ole ylivoimaista.

Teimme yhdessä myös kahden säkeistön sanat, ja  sitten oppilaat jatkoivat riimittelyä. JJ kokosi vielä tekstiryhmän muokkaamaan aihioista uusia säkeistöjä.

Ensi viikolla pääsemme varmaan jo sovittamaan ja harjoittelemaan kappaletta.

Eilisen ikävät asiat liittyivät vaiheeksi määrärahojen seuraantaan.  Kuinka tämä voi olla näin hankalaa! Yhdessä yössä saldon heittävät 90 000 euroa. Sinne tänne.

Tämän torstain touhuja

Klo 9.50 meillä on info opettajille. Ja kello 11.45 alkaa johtoryhmän kokous, jossa "nuijitaan" kalenteri kuntoon sillä tiedolla, mitä nyt on käytettävissä. Myös talvisäännöt tsekataan.

Itse joudun juoksemaan klo 12:ksi Kirkkojärven koululle alueen rehtorien kokoukseen ja sieltä klo 14 alkavaan rexi-infoon. Samalla juodaan Satu Hellstenin läksiäiskahvit.  Satua tulee ikävä. Laitan muistioita kokouksesta myöhemmin. Nyt konttorille.

Kokouksessa

Klo 14.30

VALTUUSTO-
TALOLTA terveisiä. Opetustoimenjohtaja kertoi talousterveisiä. Aukkoa on vielä. Tuija Lindstedt selvitteli määräraha"sotkuja". Opetuspäällikköt kertoivat ops-uudistuksesta. Hallintopäällikkö avasi uusia ohjeita mm. majoituksesta, vahtimestaripalveluista  ja tupakointikiellosta.

Joka koululle tulee ensi kesänä  kyltit/tarrat, joissa tupakointi kielletään. Koulu on myös huolehdittava, että kieltotaulut pysyvät.

TILAISUUDEN päätteeksi kukitettiin eläkkeelle lähtevä Satu Hellsten. Myös espoolaisrehtorit halusivat muistaa häntä.  Suko tarjosi vielä hyvät kakkukahvit.

Satu oli yksi minun rehtoriurani kouluviraston neljästä betonijalasta. Muut kolme ovat olleet Marjo Tuoriniemi,  Marjatta Hannonen ja jo edesmennyt Liisa Huokuna. Hienoja naisia jokainen.

Bembölen kahvituvalla ja koulullakin

Piirros Bembölen kahvituvasta.

Kuva lainassa kalastusmatkailijoiden sivulta.

TIISTAI oli tanakka työpäivä. Koulumme ops-kouluttajatiimista minä, Raija ja Sirpa vetäydyimme yläkerran pieneen kirjastoon suunnittelemaan Auroran vetovastuulle tullutta yleisen tuen koulutusosuutta Espoon kaikille kouluille suunnattusta ops-koulutuksesta. Opettajilla oli luokissaan sijaiset, jotka maksoimme koulun omista rahoista. Sen verran ammattiylpeyttä meillä on, ettemme lähde takki auki muita kouluttamaan. Kävimme lounaalla Bembölen kahvituvalla, ja ruoka oli mitä mainiointa. Ja tupa täynnä.

Saa nyt nähdä miten nuo ops-seminaarit saadaan kasaan. Pientä kuohuntaa näyttää  nimittäin olevan koulutustehtäviin määrätyissä kouluissa. No, meillä on selvärajainen osuus, ja  näyttää siltä, että siitä tulee ihan hyvä kokonaisuus. Ja onhan meillä kouluttajilla vielä yhteinen aamupäivän tapaaminen yhteissuunnittelua varten.

Iltapäivällä kokoontui oppilashuoltoryhmä. Kävimme läpi ajankohtaisasioita, joista isoin oli oman alueemme kasvattajatahojen edustajien  kokous 15.3. Sitä pitää suunnitella. Muut asiat ovatkin lainsäädännön mukaan salassapidettäviä, joten niistä  suu suppuun:-).

JATKOIN myös opettajien kokonaistyöaika-teeman kehittelyä. Naamakirjassa sain kyllä komeasti turpaani. Kokeneet AY-ihmiset näkevät ideassa pääasiassa vaaroja ja kielteisiä  seikkoja, ja totta monet esiinnousseet seikat ovatkin. Laitoin myös alakoulujen espoolaisrexeille viestiä asiasta, mutta ei se taida kovin montaa sytyttää.

Valinnaiskurssit takaisin?

Koulun jälkeen ideoimme vielä Ripan ja Ismon kanssa ensi lukuvuoden 5.-6.-luokkien valinnaiskurssien palauttamista muutaman vuoden tauon jälkeen. Maistelimme ajatusta, että kurssit valittaisiin jo keväällä, ja että tarjottimella olisi puolen lukukauden mittaisia (noin 8 tuntia) lyhytkursseja, joihin  kaikkiin liittyisi  selkeä  lopputuotos/näyttö. Kursseja voisi olla esim.:
- käsitöissä jokin uudella tekniikalla tehtävä tuote
- kuvataiteessa taidenäyttely tietyillä tekniikilla ja tietystä teemasta
- edustusurheilijoiden valmennusjakso koulujen välisiin kisoihin
- stemmalaulukurssi, joka päättyisi esitykseen.
- oma leffa-kurssi, joka päättyisi pienimuotoiseen leffafestivaaliin jne.
- bändikurssi, jossa harjoiteltaisiin ja nauhoitettaisiin oma biisi/levy.
- naamioteatterikurssi, joka päättyisi esitykseen jossain päivänavauksessa jne. jne.

Asiaan palataan kevään ops-seminaarissa.

Luokanopettaja 2011/1 postilaatikoissa

Luokanopettaja 2011/1 oli eilen tullut Auroraankin.  Tämä ykkösnumero lähetetään kaikkiin alakouluihin. 48 sivun jämäkkä paketti juttuja. Erityisesti suosittelen tutustumista Pro-peruskoulu kansanedustajaehdokkaitten ajatuksiin, joista lehdessä on makupaloja. Ehdokkaiden esseet löytyvät  blogista tästä linkistä.

Lehteen voi tutustua myös Educa-messuilla, jossa sitä jaetaan Luokanopettajaliiton osastolla.

Luokanopettaja-lehden muut numerot 2-4  tulevat jäsenetuna vain Luokanopettajaliiton jäsenille (jäsenmaksu on 48 €) ja niille ensimmäisen vuosikurssin luokanopettajaopiskelijoille, jotka sen haluavat. Muut voivat selailla lehden numeroita netissä tässä osoitteessa

Opettajien työaika ei riitä- ratkaisuksi kokonaistyöaika?

AURORASSA ja monessa muussa koulussa tunnistetaan, että opettajien nykyinen työaikajärjestelmä on yksi merkittävä osasyy opettajien kuormittumiseen. Opettajille on tullut lisää työtehtäviä, eikä nykyisin työhön varattu aika yksinkertaisesti riitä.

Opettajien työaika nyt

Opettajien työaika on määritelty perinjuurin toisin kuin pääosalla muista ihmisistä. Tavallisilla ihmisillä työaika tarkoittaa työhön käytettävää aika /aikaa, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Yleensä se on  julkisella puolella 38 1/4  tuntia viikossa.

Opettajien työaika on paljon mutkikkaampi. Opettajalla on
- (1) Opetusvelvollisuustyöaika. Esim. luokanopettaja opettaa 24 tuntia viikossa. Hänen on oltava työpaikalla 24* 60 min.  Varsinaista opetusta on 45 minuttia tunnista. 15 minuuttia on välituntia, joka on työaikaa. Se ei siis ole lepoaikaa. Viiden oppitunnin päivässä opettajalla on siis velvollisuus olla työpaikalla 5 * 60 minuuttia.
- Opetuksen valmistelu ja jälkityöt ovat ns. luottoaikaa. Tiukasti ottaen tunteja ja materiaaleja ei siis ole tarkoitus  valmistella eikä kokeita korjata  esim. välitunneilla vaan ne tulee tehdä tuon 5*60 minuutin ulkopuolella. Laskennallisesti luottotyöaikaa on 30 minuttua/tunti. Näin viiden oppitunnin päivän pituus on 5 tuntia + 2,5 tuntia luottoaikaa, eli 7,5 tuntia.
- (2) Muut virkatehtävät. Tämän lisäksi opettajilla on 3 tuntia viikossa ns. YT-aikaa, siis 3* 38 * 60 min aikaa tehdä koulun yhteisiä asioita ja pitää mm. yhteyttä koteihin.
- Lisäksi osalle opettajista maksetaan erillinen tuntikorvaus eräistä  erikseen korvattavista vastuutehtävistä kuten ATK-laitteiden kunnossapidosta tai kirjastonhoidosta.  Kun ottaa tuon tehtävän vastaan, työ on tehtävä vaikka siihen kuluu enemmän aikaa, kuin mitä siitä maksetaan (esim. ATK meidämn kokoisessa koulussa 1.5 tuntia/viikko.
- Kerho- ja tukitunneista on voinut laskuttaa erikseen.
- lisäksi vuositasolla opettajilla on kolme * kuuden tunnin velvoite osallistua ns. Vesokoulutukseen (tai koulun lukuvuoden suunnittelupäivään jne,)
- Lisäksi opettajan kuuluu tehdä kaikki virkaan kuuluvat muut tehtävät ilman erillistä korvausta (näitä ovat esim. oppimissuunnitelmien teko, palaverit huoltajien kanssa...)

Mikä toimii, mikä ei?

Koulutyö on ratkaisevasti muuttunut. Kouluille on määrätty huomattavasti sellaisia tehtäviä, joihin ei ole työaikaa. Tällaisia tehtäviä on mm. opetussuunnitelmatyö, koulun itsearviointityö, vanhempainvartit, oppiashuollon vaatima työ , neuvottelut, ja monenlaisten asiakirjojen laadinta mm. erityisopetusta koskevan lainsäädännön nyt muuttuessa. Lisäksi opettajille näyttää siirtyvän  monenlaisia vastuutehtäviä, siistimistä, koristelua ja myös kalustoon ja sen hoitoon liittyviä tehtäviä. Koulujen tulee tehdä vaativia suunnitelmia mm. turvallisuuden takaamiseksi, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi jne.

Kolme YT-tuntia kuluu suurimmalta osalta opettajia koko ajan ihan perustehtäviin.  Opettajilla siis joudutaan teettämään piilotyötä, työtä, johon ei ole työaikaa. Asialle pitäisi tehdä jotain.

Olisiko kokonaistyöaika ratkaisu?

Jo vuosien ajan on puhuttu opettajien siirtymisestä kokonaistyöaikaan. Käsite on epävakaa, mutta yhteistä erilaisille määritelmille on tavoite, että opettaja saisi palkallista työaikaa kaikkeen siihen, mitä hänen odotetaan tekevän. Kokonaistyöaika ei tarkoita toimistotyöaikaa 8-16, vaikka opettajat joissain maissa tällaisessa järjestelmässä ovatkin.

Itse olisin kannattamassa kokonaistyöaikamallia, jossa olisi seuraavat piirteet
(1) Kullekin opettajalle laaditaan yhdessä hänen kanssaan henkilökohtainen toimenkuva. Toimenkuvassa on mahdollista vaihtaa opetusvelvollisuutta muuhun työhön Vessin mukaisesti vaihtosuhteella 1: 1,5. (Perusteena on että tuossa työssä ei ole opetuksen valmistautumiseen jne. laskettavaa luottoaikaa).
(2) Toimenkuvan yhteydessä määritellään myös kolmen YT-tunnin käyttö.  Toimenkuvaan voidaan myös lisätä muuta työtä ostamalla siihen lisätyöaikaa em. tavalla,
(3) Opettajalla säilyy edelleen luottoaika opetukseen liittyvissä asioissa.
(4) Kaikille luokanopettajille varattaisiin viikottain erillinen vastaanottoaika (puhelinaika). Aurorassa tämä edellyttäisi noin 15 tunnin varaamista koulun budjetista (2 %). Tuo aika voisi olla kaikille opettajille yhteinen (jos puhelimia riittää) tai räätälöity jokaiselle erikseen.
(5) Lähtökohtana olisi aluksi koulun normaalibudjetti nykyisellä kaavalla laskettuna. Esim. Aurorassa se on noin 1,4 miljoonaa vuodessa. Vuoden 2010 kokemusten perusteella pystyisimme lisäämään oleellisesti joustavuutta ja ulottamaan  merkittävästi  palkallista työaikaa nyt "talkoilla" tehtävään työhön ilman, että se maksaisi kunnalle yhtään  enempää.
(6) Kyseessä ei ole hattutemppu. Kokonaistyöaika rahoitettaisiin rationalisoimalla ns. tuntikehyksen käyttöä ja suunnittelemalla opetusryhmien koot eri aineissa huolellisesti  tarkoituksenmukaisiksi.

Jos kokonaistyöajasta päätetään käynnistää pilotointi, oletan, että Auroran koulu olisi viivana ilmoittautumassa mukaan. Pilotointi edellyttää kuitenkin hyvää mallia pohjustavaa työajan seurantaa, hankkeen ennakkosuunnittelua, talouden seurannan saattamista riittävälle laatutasolle ja riskianalyysiä.

Idean saamaa kritiikkiä

Kritiikki on arvokasta. Tällaisin kommentteja kokonaistyöaika on mm.  naamakirjassa herättänyt:

• MALLISTA: Työaikakokeilun tulee olla sellainen, että se on monistettavissa kaikkiin kuntiin. Tämä ei ole.
• ISO MUUTOS. Muutos vaatisi kovasti rohkeutta; oppitunnit palkkauksen perusteena on syöpynyt selkäytimiin mutta ei lähimainkaan vastaa tämän päivän opettajan työtä. Muutosvastarintaa silti varmasti olisi.
• Toinen vaikeus, mikä lastussakin oli mainittu, on se, että koulun arkea pitäsi osata/rohjeta muuttaa ehkä radikaalistikin - tarkoitan opetusjärjestelyjä mm. ryhmien joustavampaa muodostamista ym.
• LISÄÄ JOUSTAVUUTTA. Jos siis kokeilisimme kokonaistyöaikaa sillä yksinkertaisella mallilla, jota blogissa tavoittelen, voisi opettajka vaihtaa oppitunteja esim. ops.työhön suhteessa 1:1,5. Opettaja palkka ei tässä esimerkissä nousisi, mutta ops-työ saataisiin palkallisejn työajan piirii ja hänen tuntimääränsä vähenisi. En millään ymmärrä, miten tämä olisi huono ratkaisu. Jos hän taas haluaa pitää kaikki tuntinsa, ops-työstä maksettaisiin ylitöinä.Nyt ops-työstä ei makseta. En siis halua lisätä opettajien työmäärää, vaan vähentää sitä ja sattaa asteittain kaikki työ työajan ja palkamaksun piiriin. Tämä edellyttää, että koulun budjetti on kunnollinen. 
• PELKKÄ JOUSTAVUUS EI RIITÄ. Tuota, tuota ... siis haluat että työn sisältöä voi muuttaa. Ok. Mutta mistä saat tunneille pitäjät. Mallissasi ei ollut luovutettujen tuntien pitäjää suunniteltuna ? Eli jos joku luopuu jonkun on otettava tunnit. Eikö vain. Opetushan on järjestettävä. Ryhmäkoot jne eivät riitä tähän. 
• Eli ainut kauppatavara on heille YT-aika. Jotenka jotta joku saa opv-huojennusta ja muuta työtä jonkun on myytävä vastineeksi yt-aikaansa pidettäviin tunteihin ?? Eli tolpillaan olo luokassa lisääntyy.  
• Mitä lisäarvoa on siinä, että tehdään samat työt kuin ennenkin "joustavoitetusti"??? Toiset tekevät enemmän kuin ennen, toiset vähemmän kuin ennen? Keskimäärin 1 prosentin lisäbudjetoinnilla. Ei kelpaa!!!!! Joustavuus onnistuu opv-järjestelmässäkin, ehkä paremminkin.
• Minusta veljet tuijottaa sormea, kun pitäisi tuijottaa kuuta. Pitää katsoa. paljonko opettajan palkka nousee, ja mitä työtä hän tekee työajallaan. Näyttää olevan tosi vaikea teema.
• TARVITAAN LISÄÄ RAHAA. Ainut keino on että kokonaistyöajan aikaansaamiseksi on lisättävä rahaa (pakollista ja luottotyöaikaa ja maksettava siitä ) jota voi sitten jaotella tilanteen mukaan. Tämä maksaa ja tätä ei voi tehdä nykyisillä budjeteilla...vai kuinka.
• Entisenä ay-miehenä en oikein löytänyt punaista lankaa ...
• Budjetista jäi sinulle ... mutta miten ensivuonna kun valtion pienryhmäjakoon ei rahoja ole? Ne olivat vain tälle vuodelle. 
• Edelleen kyllä löysät otetaan ja siirretään vaikkapa yläkouluille joilta varastettiin roppakaupalla. Eli mallisi rahoitus ei kestä jatkossa ... valitettavasti. Jostain on saatava ylimääräiset rahat jotta uudistus toimisi.
• Alan kallistua takaisin sille kannalle että nykysysteemi toimii, kunhan saa tehdä työnsä rauhassa eikä reksit hätistele hännillä liikaa :-)
• HELSINGIN KOKEILU. Oisko niistä taannoisista Helsingin kokonaistyöajan kokeiluista joitain tuloksia nähtävillä jossain? (Taisivat silloin väsähtää kaikenaikaiseen minuuttien kirjamiseen.)
• Kruunuhaan kokeilun lisäarvo oli opettajille enemmän kuin 1% vaikka palkkapottia ei kasvatettua sen enempää. Lisäarvo perustui toimenkuvien joustavoittamiseen. (Tuo prosentti ei kuitenkaan riitä!)
• Kun se palkka ei näissä kokeiluissa ole noussut, niin ei ole noussut. Esim. Kruunuhaassa kävi monille päinvastoin: OV-Tes olisi tuottanut paremmat ansiot.
• Kokeilla kannattaa, jos resursseja on luvassa. Lisääntyneestä sitoutuneisuudesta työpaikkaan tulee seurata lisää palkkaa. Merkittävästi enemmin kuin 1%. Kokeiluja eri malleista kuitenkin tarvitaan.
• Edelliset kokeilut eivät olleet mitenkään rohkaisevia. Yleensä on käynyt niin, että kokeiluissa annetaan resursseja enemmän kuin homma sitten myöhemmin lanseeraataan. Näin kävi aikoinaan mm. tuntikehyskokeiluissa. Kokeilukouluille annettiin kaikenmaailman resurssitunteja, kun homma lähti yleisesti käyntiin, resuresseja vähennettiin alkuperäisestä.  
• Myös nykyjärjestelmällä saadaan kaikki työ palkan piiriin, jos asia työnantajia kiinnostaa. Kruunuhaan kokeilu, jossa lisättiin 1 % palkkapottiin asian hoitamiseksi kokonaistyöaikamallilla, oli loppujen lopuksi aika irvokasta opettajia kohtaan.
• KUNNON EHTOJA EI TULE. Kunnon ehdoilla, mutta niitä on työnantajilta turha odottaa. Eiköhän anneta olla koko homman, kun kunnollista tarjousta on aivan turha odottaa.
• KOKEILUJA TARVITAAN. Kokeiluja pitäisi jatkaa. Se edellyttäisi oikeaa halua ja resurssointeja myös työnantajalta. Ja tietenkin toimivaa yhteistyötä. Viritystä on jossain myös tiedossani asian suuntaan.
• JO TERMI ON HUONO. Itse puhun mieluummin kokonaispalkkauksesta kuin kokonaistyöajasta.
• 15 % LISÄÄ RAHAA. Tunnit jää pitämättä, jos aletaan maksaa kuten visioit. Nimittäin sillä 1 % ei paljoa OPS-työtä tehdä. Tai ryhmäkoot suurenee jne. Tämä juttu on jauhettu jo niin moneen kertaan ja nähty, että kun ei toimi, ei toimi. Varsinkaan niukan talouden aikana. Itselleni kelpaa tuollainen kokeilu sanotaan +15 % budjetoinnilla, ei + 1:llä.
• TÖIDEN TASAISEMPI JAKAMINEN. Olisi hyvä juttu. Tuntuu, että nykyisellään toiset opettajat paahtavat 10-tuntisia työpäiviä tehden välillä laiskempien kollegojensa töitä, jotka kenties tekevät vain 5-7-tuntisia päiviä samalla liksalla. Jospa me kaikki tekisimme töitä vaikkapa sen 8 tuntia, niin ei tarvitsisi marista ja mankua sitä, että jotkut ei tee kunnolla töitään, ja toiset uurastaa itsensä uuvuksiin...
• HIOSTUSTA. Jouduin kohtaamaan asian kymmenen vuotta sitten, kun menin yksityiseen kouluun. Teimme kokonaistyöaikaa kyselemättä, mutta saimme palkan vain opetusvelvollisuuden mukaan. Käynnistyi työaikalakiin perustuva keskustelu, voitimme taisteluksi päätyneen tilanteen. Oma kantani on EI, ellei palkka nouse huimasti.Opettaja ei leiju työmaalla, vuorovaikutus on 100% , olipa se 24 tai 38 h /vko.
• VAATII ESIMIESTAITOJA. Kysehän on siitä, että liian monessa tapauksessa työantajat haluaisivat kontrolloida työntekijöiden ajankäyttöä yhä tarkemmin. Kokonaistyöaika vaatii hyviä esimiestaitoja - niin hyviä, että se voi olla monelle esimiehelle liikaa. Hyvissä käsissä se taas voisi kunnon rahoituksella olla hyvä järjestelmä.
• OPETTAJAT TEKEVÄT JO NYT LIIKAA TÖITÄ. Haikailu kokonaistyöajasta perustuu lähes poikkeuksetta oletukseen, että puute opettajatyövoimasta korjaantuisi kokonaistyöaikaan mentäessä. Eihän se korjaudu, koska opettajat tekevät laskennallisesti jo saman verran työtä:
• OPETTAJAN VAPAUS SUPISTUU. Jos luokanopettajalla on opv 24 ja se muutetaan yleistyöajaksi 1,5 kertoimella ja lisätään siihen 3 yt-tuntia, saadaan 39 tuntia työtä viikossa. Siitä tulee 1482 tuntia vuodessa. Siihen vesot, 18 tuntia ja nykyiset ylitunnit, ollaan 1600 tunnin kokonaisuudessa. Samat työntekijät, sama työ, mutta eri järjestelmä, missä työnantajan määräysvalta on lisääntynyt ja opettajan oma määräysvalta kaventunut. 
• SEURANTA VAIKEAA. Työajan seuraaminen vuoden tasoittumisajalla on vaativaa. Jos esimiehen ja opettajan kesken työajan seuranta ei toimi, vuosityöaika on täynnä ennen lukuvuoden loppua.
• MIELUUMMIN...Minun neuvo on se , että tehkää vähemmän töitä
• Ensinnäkään kaikkea ei ole pakko tehdä ja sen mitä on pakko tehdä voi tehdä toisella tavalla. Pois ruikutus ja tilalle oman elämän hallinta.

Prinsessa Ruusunen 2011

PRINSESSA Ruusunen on yksi söpöimpiä satuklassikoista. Paitsi jos käytetään Charles Perraultin sovitusta, jossa tuttu tarina jatkuu eräänlaisena Lumikin muunnelmana. Söpön rinnalle tulee jännitystä.

Opettajakunta kävi tänään kevään toimintakalenteria läpi, ja päätimme, että juhlimme lukuvuoden päätöstä toisella koko koulun elokuvalla (viime keväänä teimme Peter Panin). Elokuva on tuo Ruusunen, ja ehkä teemme siitä kaksi eri versiota. Söpön pienemmille ja söpön+jännän isommille.

Rooleja ja tehtävää riittää koko koululle. Leffan teko aloitetaan heti talviloman jälleen.

Varasin alustavasti juhlaesitystä varten Espoon kulttuurikeskuksen Tapiola-salin. Sinne mahtuu kerralla yli 700 katsojaa. Jos kaikki sujuu hyvin, kevätjuhlat korvaava leffa esitetään torstai-iltana 26.5, pienet klo 18 ja isot klo 19. Jos päädymme vain yhteen versioon, esitys voisi olla klo 18.30.

Tapiola-salin vuokra kouluille on 50 €/tunti. Upea juttu!

Mukava maanantai muutenkin

Kiva tunnelma koko päivän. Kerroin  YT-istunnossa viime viikon seminaarista. Kokonaistyöaika-asia eteni tänään niin, että laitoin asiaa koskevan kirjeen sivistystoimenjohtajalla, ja hän näytti omasta puolestaan vihreää valoa. Nyt on laadittava konkreetti ehdotus.

Iltapäivällä ajoin Helsinkiin hakemaan Saiturin Joulun dvd-kopiot. Johanna-opettaja on luvannut tehdä niihin kannet, ja näin pääsemme jakamaan tilatut leffat  jo tällä viikolla.

Tervetuloa viikko 3

VUODEN kolmas viikko alkamassa. Tulossa jälleen vaihteleva viikko.  Oppilasparlamentin kokous siirtyi tälle viikolle. sovimme ajan YT-tunnilla.  Tällä viikolla meidän pitäisi saada "Saiturin Joulu"- dvd:t  ReelOnesta. Olen luvannut hakea ne.

MAANANTAINA 17.1.   YT-istunto klo 8-9. Asialistalla kevätlukukauden kalenteri. Muut info-asiat,  jos aikaa jää tai klo 9. 50-10.00. YLEn toimittaja koululla haatattelemassa Sari-opettajaa. Opettajilla tiimit klo 13.30-14.30.  Illalla Koti & Koulu ry:n johtokunnan kokous.

* Koululounaana: Kebabkastike / Kasvis-linssikastike  moniviljariisi raaste 

TIISTAINA 18.1.  Aamupäivällä OPS-kouluttajatiimin oma kokous. Iltapäivällä kokoontuu oppilashuoltoryhmämme. Muuten normipäivä.

* Koululounaana: Kirjolohikiusaus / Kreikkalainen kiusaus  pehmeä leipä lämmin porkkanalisäke  raaste 

KESKIVIIKKONA 19.1.    Normipäivä. 6ac:n- leffaan aletaan työstää musaa. 

* Koululounaana: Pinaattikeitto  kananmuna pehmeä leipä juustosiivu hedelmä 

TORSTAINA 20.1.  Koululla normipäivä. Opettajilla posti-info klo 9.50. Johtoryhmän kokous klo 11.45-. Minulla rexien aluekokous ja sitten rexi-info. 

* Koululounaana: Lihapyörykät / Kasvispyörykät kastike keitetyt perunat salaatti 

PERJANTAINA 21.1.  Koululla normipäivä. Minä vuosilomalla. 

* Koululounaana: Kalkkunaviillokki / Tofu-kasvishöystö täysjyväohra salaatti mustaherukkahillo 

JA sitten taas vapaa viikonloppu. 

Viikonloppu- upeaa!

OMAA aikaa. Upeaa. Levon, kirjojen, leffojen, tenniksen ja hyvän seuran ja ruuan lisäksi viikonloppuun kuuluu vähän sivuhommia.

SAIN perjantaina tosi mielenkiintoisen luentopyynnön. Oulun yliopisto kouluttaa alueen rehtoreita laatukriteereihin ja kaipaa koulutukseen ikäänkuin täydennykseksi osuutta "mitä on pedagoginen laatu". Huikea haaste. Mahdollisuus haastaa yleistä laatuajattelua pedagogiikan ehdoilla.

Nousinkin reippaana poikana kuuden pintaan kokoamaan aineistoa. On tuota kysymystä tullut vuosien varrella pohdittua, enkä ole ollenkaan ainoa. Ihan oikeatkin tutkijat ovat siitä kirjoittaneet. Onneksi.

Periaatteessa opetuksen laatua voi lähestyä didaktiikasta käsin hyvin simppelistä tai sitten laajemmin, opetuksen käsitteen kautta.

Simppeli vastaus  pedagogiseen laatuun on: toteutunut opetussuunnitelma. Yksi didaktiikan doktriineita on, ettei ole universaalisti hyvää opetusta. Opetussuunnitelma muodostaa aina hyvänä pidetyn rajat. Simppelikin vastaus osoittautuu hyvin mutkikkaaksi, koska opetussuunnitelma ei  ihan yksinkertaisesti tiivisty.

Laajemmin tarkasteltuna palaamme suomalaisen pedagogiikan opetuskäsitteseen. Mitkä ovat tuon tapahtuman fundamentaaliset elementit? Mitä (laatua) niiltä edellytetään, että opetukseksi kutsuttu on oikeasti opetusta?

TOINEN tämän viikonlopun työasia on valmistautuminen perjantaiseen vuosilomapäivään, jonka vietän totuttuun tapaan koulutustehtävissä. Minulla on ilo ohjata Helsingin yliopiston Palmenian rehtorikurssilaisten kehittämishankkeita. Kurssilaiset ovat kovaa A-luokkaa. Mukana ihan tuttujakin, mm. Jordmanin Mikko- kurssikaverini oppilaitosjohdon kouluttajaohjelmasta ja yksi maan johtava  TVT-rexi, Esa Kukkasniemi.  Koulutuspäivän avaukseen päivitän kaksi luentoa: pedagogisesta johtamisesta ja kehittämishankkeen ideasta.

KOLMAS homma on siirtää loput Pro Peruskoulu-kansanedustajaehdokkaiden esseet Luokanopettajalehden avaamaan vaaliblogiin.

Ja ihan  vähän täytyy tehdä oikeitakin töitä valmistautumalla  tiistain ops-kouluttajatiimimme suunnittelusessioon.

Haku on alkanut: Aurorassa luokanopettajan virka auki

ESPOO on nyt avannut  koulujensa ns. vakinaiset virat julkisesti haettaviksi . Myös Auroran koululla on yksi luokanopettajan vira auki. Virka otetaan vastaan 1.8. 2011.

Haku tapahtuu espoo.fi- sivuston kautta. Hakuaika alkaa 14.1. 2011 ja päättyy 01.02.2011.  Pääset sivuille tästä linkistä.  Valitse "luokanopettajat". Virka-avain nro  3-1384-10. Rekisteröidy. Täytä lomake.

Tehtävän kuvaus: 

Luokanopettajan tehtävä. Luokanopettajan oletetaan pystyvän opettamaan periaatteessa kaikkia peruskoulun oppiaineita 1.-6.-vuosiluokkien oppilaille omalla luokallaan mutta tarvittaessa myös muiden luokkien oppilaille.

Kelpoisuusvaatimus: 

Opettajan kelpoisuudet määräytyvät opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen no 986/98 mukaisesti. Vain muodollisesti kelpoiset hakijat huomioidaan. Pätevyyden osoittavat todistukset tarkistetaan mahdollisessa haastattelutilanteessa.

Merkitse hakemukseesi kelpoisuutesi ja kaikki siihen liittyvät osasuoritukset. Hakemuksesta pitää käydä ilmi onko tutkinto luokanopettajan koulutusohjelmasta tai muu kasvatustieteellisen alan tutkinto ja mitkä ovat sivuaineopinnot ja opintoviikkojen määrä. Jos tutkinto ei ole luokanopettajan koulutuksesta tulee hakijan merkitä muu opettajan koulutuksensa tai muut tutkintonsa mahdollisimman selkeästi sekä todistus opettajan pedagogisista opinnoista (35 ov) ja todistus monialaisten opintojen suorittamisesta. Ulkomailla suoritetusta tutkinnosta tulee olla Opetushallituksen antama tutkinnon tunnustamistodistus. Samoin tulee mainita mahdollinen erivapaustodistus.

Rikosrekisteriote: 
Tehtävään valittavan on esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain 6.2 §:n tarkoittama rikosrekisteriote.

Lisäksi edellytämme: 
Etsimme luokanopettajaa, joka pystyy opettamaan myös A1-englantia, A2-ruotsia ja/tai taide-ja taitoaineita.

Luemme eduksi: 
Opetuskokemuksen, ammatillisen kunnianhimon ja rohkeuden, näytöt luokkatyöhön asti ulottuvasta yhteistyökyvystä, joustavuudestä, kehittämismyönteisyydestä, innovatiivisuudesta ja aikuisesta vastuullisuudesta sekä halun ja taidon opettaa myös tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ja ohjata oppilaiden harrastustoimintaa.

Lisätietoja tehtävästä antaa
Rehtori Martti Hellström, 045 111 8156 , martti.hellstrom (at) espoo.fi
Apulaisrehtori Ulla Hämäläinen, 050 3692654, ulla.hamalainen (at) espoo.opit.fi

KUINKA paras hakija valitaan?

Tästä linkistä pääsee lastuun, jossa kerrotaan, kuinka menettelimme edellisellä kerralla.

Viikon finaali: perjantai

PERJANTAITA vailla viikko paketissa. Takana hyvä, haastava  työviikko. Edessä vapaa viikonloppu, aikaa omille jutuille.

Tämä talvi on lisännyt kaikkialla tapaturmia. Omakin koulunpihamme on ollut tosi liukas. Hiekotuksesta huolimatta yhdelle opettajistamme sattui keskiviikkona tapaturma; hän  kaatui ja on nyt pois pelistä ehkä useankin viikon ajan. Tosi ikävää.

Tänään paneudumme taas seuraamaan luokkia, joissa on käynnissä ns. luokan tason tehostettu tuki.

Leffaprojekti

PITKÄSTÄ aikaa pääsen taas mukaan pitämään musiikin tuntia. Tarkoitus on käynnistää 6ac-luokassa  projekti, jonka aikana teemme 3 minuutin leffan koulumme laitoshuoltajista. Siihen keksitään nyt itse laulu: sävel ja sanat.  Tällä kertaa meillä on aikaa opetella myös itse sovittamaan ja soittamaan teoksemme.  Leffaa varten musiikkiesitys sitten myös nauhoitetaan uudella nauhurillamme.

Mutta ensin on  perehdyttävä laitoshuoltajan työhön. Siihen meillä on hyvää materiaalia- miedän koulumme siivoojista on juuri tehty hieno artikkeli siivousalan lehteen. Ja tietysti haastattelemme heitä myös itse. Näin löydämme mm. oikeaa siivousalan sanastoa. Tarkoitus on nivoa mukaan myös roskien lajitteluohjeet. Projektiin voidaan käyttää musatuntien lisäksi myös kuvataiteen ja äidinkielen tunteja.

PÄIVÄÄN on vielä mahduttava hieman paperihommia (ja ikuista kanslian mappien tyhjentelyä).Ja, jos vanhat merkit paikkansa pitävät, monta monta yllättävää asiaa.

Miten taataan, että opettajia on tulevaisuudessakin?

 TERVEISIÄ Porthaniasta. Vähän tuli haikea olo. Kolmekymmentä vuotta sitten imin siellä mm. teatteritiedettä. Ja monet tentit istuttiin sen saleissa.

TÄNÄÄN paikalle mentiin Jyväskylän yliopiston järjestämän seminaarin paneeliin. 75 minuutin aikana pantiin taas maailma paremmaksi.

Paneelissa oli siis viisi jäsentä. Nauhoitin jutustelut, ja tässä Valitut Palat.

Kaikille osallistujille yhteisiä näkemyksiä

Näistä asioista kaikki olivat ihan samaa mieltä:

• Suomi on aivan erityinen maa.  Muualla maailmassa opettajan ammatti on 2.-4. valinta. Opettajiksi saadaan siellä ne, jotka eivät pääse muualla. Ja he eivät pysy kouluissa. 
• Meillä ei ole suurta vuotoa opettajan ammatista. Suomessa opettajien liikkuvuus ei näy samalla lailla kuin muualla. Meillä liikkuvuus on lähinnä kasvatusalan sisällä. Kasvatusalaa ei kokonaan jätetä.
• On varmistava, että jatkossa(kin) on hyviä opettajia ja riittävästi. Hyvät opettajat ovat järjestelmämme laadun  tae.
• On varmistettava, että opettajia riittää koko maahan. Päätökset lakkauttaa opettajankoulutuslaitoksia ovat lyhytnäköisiä.
• Meillä on pulaa jo nyt tietyistä opettajaryhmistä; erityisluokanopettajista, ruotsinkielisistä lastentarhanopettajista. Kohta on tosi pula ammatillisten oppilaitosten opettajista
• Miehistä on pulaa. Miehiä tarvitaan opettajiksi. Jos miehiä alalle halutaan, palkkatasoa on nostettava ja työoloja on parannettava. Miehet eivät hakeudu alalle, jossa työ on raskasta ja palkka kehno. Yliopistotkin naisistuvat. Ehkä pääsykokeissa pitäisi mitata muitakin valmiuksia,  joita tarvitaan työssä? 
• Alan imuun vaikuttaa aivan keskeisesti itse työ. Opettajat eivät kiinnity ammattiin, jolleivat olosuhteet ole  kunnossa.  Työolosuhteet on tehtävä sellaisiksi, että työstä saa myös itselleen ja että voi siinä onnistua.  
• Työntekijä haluaa merkitystä työlleen. Tarvitaan myös 






joustavuutta. 














• Opettajien on voitava jatkossakin vaikuttaa paitsi omassa luokassaan myös omassa koulussaan.
• 
Opettajan urapolkuun tarvitaan vaihtelua, vaikka opettajana voisikin toimia koko iän. Siirtyminen 

kokonaispalkkausjärjestelmään  mahdollistaisi ammatin sisällä variaatioita (Aulis Pitkälä).  


• 
Koulujen työyhteisöjä on  kehitettävä. Tarvitaan yhteiset tavoitteet.  




Yksityisen  ammatinharjoittamisen roolista on kasvettava ulos. Opettajaa ei saa jättää 






pulmien kanssa  yksin. On saatava tukea toisislta opettajilta ja  moniammatilliselta tiimilta. On luovuttava ajattelutavasta:  Minun on selvittävä yksin. On korostettava yhdessä tekemistä.








• Koulutuspolitiikkaan kaivataan yhteisiä linjoja, ja kaikkien sitoutumista niihin: vaikeiden alueiden koulujen osalta myös opettajien ja huoltajien.
• Opettajankoulutukseen kaivattiin (1) lisää tietoa karusta arjesta, enemmän realiteettia romantiikan sijaan. (2) lisää TVT-osaamista. (3) enemmän koulutusta monikulttuurisuuteen ja (4) erilaisten, erityistä tukea tarvitsevien oppilaitten kohtaamiseen (5) enemmän huomiota vuorovaikutustaitoihin, yhdessä tekemiseen, moniammatillisuuteen.
• Testeihin suhtauduttiin kriittisesti (Aulis Pitkälä ehkä myönteisimmin).

Paneelin puheenjohtajan tärkeä puheenvuoro

" Koulutus on kriisissä Kaliforniassa.  Merkittävin tekijä on heistä huonot opettajat. Miksi opettajat ovat huonoja?  Koko koulujärjestelmä on valjastettu palvelemaan standardisoituja testejä.  Koulun on oltava teache-proof. Opettajilla ei ole päätösvaltaa. Työ täyttyy byrokratiasta.  Yhteiskunta moittii julkisesti koko ajan opettajien työtä. Opettajan työtä arvioidaan oppilaitten testimenestyksen kautta.  Osassa paikkakuntia opettajan  palkkakin on  kytketty siihen. Opettajia erotetaan huonojen testitulosten vuoksi.    Yleinen luottamus kouluun ja opettajaan on rapautunut. Suomessa  tilanne on totaalisen erilainen. Meillä on kyvykkäät opettajat, jotka pystyvät ottamaan vastuun ja heillä on tilaa ottaa se. Oleellinen kysymys on: Millä pidetään luottamus opettajiin?"

Panelistien helmiä

Aulis Pitkälä

Aulis Pitkälä on  sivistystoimenjohtaja Espoossa. Hän edusti paneelissa  työnantajia.

"Työnantajan näkökulmasta on tärkeää, onko riittävästi opettajia. Opettajatarvetta on vaikea ennakoida. Mutta kun 50 % erityisluokanopettajista on epäpäteviä, kyseessä on virhearvio , jota ei pidemmän päälle voida sietää."

" Millainen on 21. vuosisadan koulu?  Kestääkö pisa-menestys? Vastaako koululaitos haateisiin. Minusta ei riittävästi. On harmi, että keskustelu tulevaisuuden tarpeista päättyi tuntijakokärhämään. Keskustelua on jatkettava."

"Haluaisin avata hallintoa opettajille opettajankoulutuksessa, jotta saadaan hallintoon ihmisiä, joilla on kenttäkokemusta."

"Ihme, että koulujärjestelmämme toimii. Jokainen tekee työtä eri suuntiin, kunnat ja koulut  mitä lystäävät. Ehkä avainsanana on luottamus."

Aila Paloniemi

  

Aila Paloniemi on toisen kauden kansanedustaja. Ensimmäiseltä ammatiltaan lastentarhanopettaja, toiselta toimittaja.

"Mikä huolettaa? Väestöpyramidi. Meiltä katoaa pian työvoimaa 12 000 henkeä. Joka neljäs nuori tarvitaan hoiva-ajalle. Riittääkö koko maahan ammattitaitoisia opettajia?"

" Suomessa on jo pitkään jatkunut tilanne, jossa erot kasvavat tuloissa, terveydessä ja  hyvinvoinnissa. Tämä näkyy kouluissa. Jo 8-vuotiailla on ongelmat näkyvissä, mutta tunnistaminen ei johda mihinkään toimenpiteisiin. Opettajille pitäisi tarjota moniammatillista apua.  Opettajat ovat  ongelmaperheiden kanssa kädettömiä. Kouluun tarvittaisiin perhetyöntekijä. "

Tuomas Kurttila

Tuomas Kurttila on Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja. 

"Opettajien liikkuvuus on hyväksyttävä. On surkeaa, jos ammatista hypätään toiseen päättömästi.Oman ammatin sisällä on oltava vaihtelevuutta. Työntekijä rikastuttaa, jos hyväksytään, että tulevaisuuden työurapolut ovat rikkonaisia, outojakin. "

" Kaksi asiaa on mielessä: (1). tapa tehdä työtä  muuttuu väistämättä. On kysymys. sukupolvisuudesta Nuorilla on edelleen työn arvo ok. Mutta he haluavat  joustavuutta ja  tarkkarajaisuutta työn ja muun elämä välillä. Työ on myös  moniammatillistunut. Opettajien on  vaikeaa tehdä yhteistyötä.  (2). tapa johtaa työtä, ihmisiä, joilla on erilaiset tavat ajatella työstä. Rehtoreita on voimaannutettava. He tarvitsevat osaamista johtaa opettajia  uuteen työkulttuuriin. "  

" Arvolähtöisyys on voimistumassa. Oleellista on nyt paikallisuus.  Suurten kansallisten tarinoiden aika ohi (viittasi minun pateettiseen puheeseeni). Tärkeää on kuinka koulussa arki sanoitetaan. Opettajan työn tulee olla enemmän kuin vain selviämistä arjesta." 

" Opettajan työ tulisi tehdä läpinäkyväksi. Se ei ole pelkkää kevätjuhlaa. Luottamus lunastetaan arjessa. Ammatin imago ei saisi olla höttöä."

" Pojille ei kuitenkaan tapahdu kovin pahaa, vaikka heitä opettaa nainen."

Minna Oksa

Minna Oksa on lastentarhanopettaja ja luokanopettajaopiskelija.  SOOLin puheenjohtaja. 

" Johtamis- ja alaistaidot jokaiselle opettajalle... Yrittäjyyskasvatusta ja kansalaisvaikuttamista. Monipuolisia opetusmenetelmiä. Mentor-idea.

" Opettajankoulutusta pitäisi muuttaa, että työ koulussa muuttuisi."

" Kiinnostuneita  riittää opetusalalle. Ei ole huolenaihetta."

" Vakava-koe yritti saada meihiä koulutukseen. Kirja piti lukea ulkoa.  Pojathan ei aina halua lukea kirjaa ulkoa. Uusi valintasysteemi on jopa epätasa-arvoistanut tilannetta. Jyväskylään pääsi yksi mies!Miehiä todellakin tarvitaan."

Martti Hellström

Minä siis edustin paneelissa kokeneita opettajia.

" Opettajan ammatin keskeinen vetovoima on työ ja siitä syntyvä imago. Tunteeko opettaja, että häntä kohtaan olla reiluja? Hallitseeko hän työnsä? Saako hän sellaista palkkaa, että sillä voi asua ja elää? Kokeeko  hän onnistuvansa? Saako hän tukea? Kokeeko hän, että työllä on kohottava merkitys, liittykö siihen sivistyksellinen näky siitä, että opettaja kasvattaa parempia ihmisiä, jotka rakentavat parempaa maailmaa.”

" Suomi repeytyy. Työn ehdot poikkeavat eri kunnissa. On syntymässä jako:   rupuopettajat ja hienoa laatua, hyvissä olosuhteissa tuottavat opettajat."   

 "Kannattaisiko pohtia, miksi aikaisemmat sukupolvet syttyivät opettajan ammattiin? Kuinka juuri meilläVenäjän vallan aikana, syntyi päätoiminen opettajuus, opettajankoulutus, kuinka opettajat tekivät kansallista  rakennus- ja sivistystyötä lukutaidottoman taikauskoisen kansan keskuudessa yhdessä rintamassa taiteilijoiden kanssa? Kuinka suuri merkitys olikaan saksalais-suomalaisella pedagogiikalla, jossa  kasvattaja  herättää ja jalostaa lapsessa uinuvan potentian. Mitä vastaavaa voimme tarjota uusille opettajille? Maailmassa, jossa  jokainen surffaa omassa onnellisuudessaan. Uusi sukupolvi taitaa sitoutua toisi heikosti koko kansakunnan pelastamiseen? Sytyttäisikö kansallisesti yhteinen koulutuspolitiikka,  koko maan kouluttamisesta, kaikkien lasten koulututtamisesta."

Loppupuheenvuoroni oli tällainen:

10 tekoa, joilla  varmasti tuhotaan  suomalainen koululaitos:

Ajakaa alas professionaalinen autonomia. 



Lisätkää kyykytystä.



Haukkukaa mediassa opettajien syyksi kaikki yhteiskunnalliset ongelmat.



Tehkää koulutuksesta maksullinen.



Lyhentäkää opettajien kesälomaa.



Hajottakaa systeemi ja tehkää osauudistuksia osa kerrallaan ja päällekkäin.



Ravistelkaa systeemiä järjettömillä uudistuksilla.



Tuokaa kouluun testejä ja standardeja.



Pitäkää huolta, että opettajat ovat surullisia ja tyytymättömiä. Lisätkää työn vaativuutta ja ajakaa palkkataso alas.



Lomauttakaa opettajat ja opettakaa lapset opiskelemaan ilman opettajaa.

Tiivistetysti sama http://www.youtube.com/watch?v=esaVMwy6QgU

Yhteenvetoa

Paneelin puheenjohtaja Hannele Niemi veti puheenvuoroja yhteen pitkin matkaa. 

"Aika paljon on kehitettävää… Olenko nyt samassa maassa, mistä on kertonut Yhdysvalloissa...Mutta täytyykin katsoa koulutusta  kriittisesti..."


Hänen loppurepliikkinsä oli seuraava:  "Kiitos.  Kyllä näillä eväillä syntyy hyvä koulu, hyvä opettajankoulutus, hyvä yhteiskunta.  Ryhdytään töihin."

LISÄYS 3.2.2011. Virallinen muistio löytyy osoitteesta: http://ktl.jyu.fi/ktl/opetarve/seminaari/paneelikeskustelu

Pääkaupunkiseudun opettajille upea mahdollisuus

PKS-KELPO-hankkeen myötä toteutuu monen opettajan kauan kaipaama mahdollisuus päästä oikein luvan kanssa tutustumaan toisten koulujen arkeen. Ja vielä niin, että sijaiset maksetaan.

Tutustumiskohteina ovat  20 kelpo-pilottikoulua  Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Koulut ja vierailupäivinä esiteltävät asiat löytyvät osoitteesta  http://www.opijakasva.fi/  Espoossa nopeat syövät hitaat. Mahdollisuus annetaan 103:lle ensimmäiseksi ilmoittautuvalle. (Tottakai tarvitaan myös oman rexin lupa).

Tässä esimerkinomaisesti muutama poiminta kohteista, joihin minua kutkuttaisi mennä:
 

HELSINKI

Alppilan yläaste 
* Mm. VSOP ja samanaikaisopetus yläkoulussa.

Poikkilaakson ala-aste
* TERO-esitteen mukaan mm. samanaikaisopetus, opettajatiimit, joustavat ryhmittelyt, esi- ja alkuopetuksen yhteistyö

Vallilan ala-aste
* Mm. tehostettu tuki esi- ja alkuopetuksessa: joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, vertaisoppiminen, moniammatillinen yhteistyö ja Startti-toiminta

Vuosaaren peruskoulu
* Mm. Opi oppimaan-kurssi, samanaikaisopetus, oppiaineintegraatio (yläkoulussa)

ESPOO



Eestinkallion koulu
* Mm.  Yhteisopettaminen yleisopetuksessa: yleisopetuksen integraatioryhmä

Meriusvan koulu
* Mm. inklusiivinen opetus, innostava arkipäivä,  ammatillisesti oppiva aikuisyhteisö -

Ruusutorpan koulu
* Mm.  alkuopetuksen yleisen ja tehostetun tuen muotojen kehittämisessä, 3.-6. luokilla joustavissa opetusjärjestelyissä sekä sosiaalisen kasvun tukemisessa 7.-9. -luokilla.

VANTAA



Kulomäen koulu
* Erityisopettajan ja ensimäisen luokan opettajan työparityöskentely sekä yhteinen kasvatustoiminta kotien kanssa. Verkkopedagogiikan hyödyntäminen alkuopetuksessa.

Kuusikon koulu
* Tiedepäivänäyttely, jossa koulun esi- ja alkuopetuksen oppilaat esittelevät ympäristö- ja luonnontiedon tunneilla tehtyjä tutkimustöitään eri aiheista.

Veromäen koulu
* Koulussa tuetaan oppimista ja kasvua liikuntakasvatuksen keinoin. Tule hakemaan uusia ideoita ja käytännön vinkkejä musiikkiliikuntaan, yhteistoiminnallisiin harjoituksiin ja hauskojen arkipäivän materiaalien käyttöön.

KAUNIAINEN



Mäntymäen koulu
* Mm. Yhteistoiminnallisesti toimiva tiimiorganisaatio, joka tukee lapsen yksilöllistä oppimista

Kasavuoren koulu
* Mm. Yhteistoiminnallisesti toimiva tiimiorganisaatio, joka tukee lapsen oppijan yksilöllistä oppimista

Auroran koulu vierailukohteena 

Auroran koulu on myös yksi mahdollinen espoolainen vierailukohde. (Myös omille opettajillemme ?!). 

Tutustumiskohteet ja teemat:

Koulumme pyrkii rakentamaan yhdessä lähialueen muiden koulujen kanssa toimintakulttuuria ja rakenteita  uuden tilanteen tuomien uusien reunaehtojen  mukaiseksi niin, että mahdollisimman moni oppilas kokee onnistuvansa oppimisessaan ja kasvussa.

Vierailupäivät:

Keskiviikko 2.2. klo 9:00 -14:00

Keskiviikko 9.2. klo 9:00 -14:00

Keskiviikko 16.3. klo 9:00 -14:00

Vierailijaryhmän koko: 5-15 henkilöä

Vierailupäivän ohjelma:

9.00 Vierailupäivän avaus. Auroran koulu pähkinänkuoressa. Laajennettu opetuksen käsite, ohjaus ja tuki. Rehtori Martti Hellström

9.45 - 10.00  Tauko

10.00 - 11.00  Kierros koulun erityistä ja tehostettua tukea antavissa luokissa: Ryhmäintegraatio, startti, Skidimix-ryhmä.

11.00 - 11.30 Koululounas

11.30 -12.45 Siesta. Koulun kerhotoiminta esittäytyy. Keskustelua opettajien kanssa. Kahvia.

12.45 - 13.30 Kierros eräissä yleisopetuksen luokissa.

13.30 - 14.00 Päätöskeskustelu. Ideoiden  vaihtoa.  Luokanopettaja Sirpa Wass ja rehtori Martti Hellström.

Opetussuunnitelmaa kehittämään

-

Työväen Akatemian komea päärakennus. Kuva lainassa
netistä osoitteesta http://www.akatemia.org/site/index.php

TÄNÄÄN se siis eräässä mielessä alkaa. Espoon koulujen tason ops-uudistustyö. Espoon Kelpo-hankkeen pilottikoulut ja oppimiskeskusten ydinryhmät on kutsuttu koolle Kauniaisiin klo 10- 15.30.

Ohjelma on seuraava:

10-11 Pks-pilottikouluvierailut
11-12 Professionaalinen oppuva yhteisö, ehdotus Espoon malliksi  (rehtorit Hanna Sarakorpi ja Merja Akkola)
12-12.45 Lounas
12.45-14 Edellinen aihe ja keskustelu jatkuu
13.45-14 Kahvi
14- 15.30 Alueellisten ops-seminaarien (viikot 7 ja 10) vastuut ja työnjako.

Päivitän blogia realiaikaisesti. Tässä linkkejä blogin eräisiin aikaisempiin ops-lastuihin:

• http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2011/01/viimeinen-valityopaiva-ennen-koulun.html
• http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2010/11/opetussuunnitelman-perusteiden.html
• http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2010/07/opetussuunnitelman-nyt-uudistettavat.html

Raportti 1 klo 11.47

JUURI nyt kuulemme terveisiä Kanadasta.  

Hanna ja Merja tiivistivät kanadalaista käsitystä hyvästä oppimisesta:

* Opetus (mm. monikanavaisuus)

* Opettajuus (mm. ammatillisuus)

* Johtajuus (mm. arvot, rakenteet...)

* Yhteistyö (mm. huoltajat, ammatillinen)

* Oppilas (Tämän voisi lisätä Hanna ja Merjan listaan. Opplaan vastuu omasta oppimisestaan. Oppilaiden osallistaminen omaan opetukseen - luokkahuoneeseen, ei vain oman koulun tasolla.)

Koko ajan Kanadassa  opetuksen fokus oli lapsen oppimisessa. Jokainen oppilas on erilainen ja tavalline- hyvä oivallus. 

Päätavoite:"...jotta oppilas täyttää tulevan paikkansa ja löytää itsensä." (Jotuni)¨

Aikaisemmin aamulla kävimme läpi uutta sivustoa http://www.opijakasva.fi/ . Siellä on nyt esillä  pk-seudun pilottikoulujen tutustumispäivät. Espoo maksaa 103 ensimmäiseksi ilmoittautuvan opettajan sijaiskulut. Sirpa, Raija ja Riina kertovat asiasta tarkemmin Auroran opettajille infossa huomenna klo 9.50.-10.00 (Asiasta on enemmän tietoa myös 13.1.2011 lastussa)

Muistio klo 14.26

Jatkoimme maukkaan lounaan jälkeen Kanadan matkan ideoitten läpikäyntiä. Yksi johtoidea on, että meidän pitäisi  suomalaiskouluissa keskittyä. Fullania siteeraten: Pieni määrä kunnianhimoisia tavoitteita, selkeät mitattavat tavoitteet, ja data, joila edistymistä arvioidaan. Fullania soveltaen:  Tarvittaessa  periksiantamatonta väliintulotaktikkaa, oli sitten kyseessä huonosti menestyvä oppilas, (opettaja), koulu tai koulupiiri. Uudistusta ei voi tehdä ilman rahaa, mutta raha ei ole vastaus.

Toimintakulttuurin kehittämiseksi olisi tärkeää löytää päämäärä, johon jokainen koulu voisi sitoutua. Olisiko sellainen  Professionalisen Oppivan Yhteisön idea?. Kaikilla systeemin tasoilla tarvitaan  muutosjohtamista. Hannan ja Merjan mukaan edessä on:
- perustehtävä kirkastaminen - miksi me olemme töissä? (jotta jokainen lapsi yltää parhaimpaansa)
- muutoksessa tarvitaan seuraavat palikat*
* visio (jollei ole kaaos)
* osaaminen (jollei ole tulee mokia)
* motivointi (jollei ole, hidastuu)
*  resurssointi (jollei ole turhaudumme)
* toimintasuunnitelma: millä alkuun ja (mokia)  ja   jatkuvaa arviointia.

Joka systeemin tasolla tulisi olla PoY-toimintaa. Professionaalisuutta. Yhteisöllisyyttä. Oppimista.

Yhteisöllinen toimintakulttuuri tarkoittaa mm.
- sitä, että jokainen lapsi voi yltää omaan mittaansa.
- osallisuutta
- oikeutta oppia
- yksilöllisyyttä.

Yhteisöllisyys on myös
-  jaettua johtajuutta
- yhteinen visio ja  sama tie
- osallistumista  päätöksentekoon.

Klo 14:n kahvin jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan ops-koulutusta. 13 koulua jaettiin kahteen ketjuun. Kumpikin ketju järjestää yhden viikon koulutukset.

Aurora kuuluu viikon 7 toimijoihin, ja meidän vastuualueenamme on yleinen tuki. Kouluttajina tulevat olemaan ainakin Martti-Riina-Raija-Sirpa, aina kaksi dominoa kerrallaan. Voi olla että muitakin.

13 koulua kokoontuvat 2.2. hiomaan suunnitelmaa. Auroran tiimi pitää vielä oman suunnittelupäivän ensi viikon tiistai-aamupäivänä.

11.1.11

PS. Onpa tänään hauska päivämäärä! Toivottavasti se enteilee hienoa päivää. Kävikö niin? palaan asiaan illan suussa.

Illan suussa


Enteili se.  Leppoisaa. Paitsi viime vuoden budjetin osalta. Yhtäkkiä rahaa on. Sitten taas ei. Krääk! Löimme lukkoon teamAuroran, joka osallistuu huomenna OPS-koulutukseen. Mukavaa. Pöpöjä kiertää. Ensimmäiset kaatuneet vuoteeseen.

Oppilashuollossa  vakavia ja vaikeita aiheita. Kävimme myös läpi kevään kalenteria.

KOTONA sitten suurten kasvattajien kimppuun. Paikkailin perustekstejä. Illalla muuten teemalta Hurriganes! Get on! On aikaa velttoilla ja katsoa tv:tä, kun Luokanopettajan päiväkirjan 11-12 omat tekstit on eilen illalla lähetetty taittajalle.

Miten saada jatkossakin hyvät opettajat?

Luokanopettajaliitto tuotti vuonna 2008 useita

postikortteja nuorista opettajista. Tässä kannessa

yksi niistä.

OLEN siis luvannut osallistua tämän viikon torstaina paneliin, jossa pohditaan opettajan  ammatin vetovoiman säilyttämistä jatkossakin. Asia on tärkeä.

Pyysin naamakirja- ja email-kavereiltani vähän apua. Mielipiteitä on tullut opiskelijoilta, professorilta, johtajilta, rehtoreilta, opettajilta.... Tällaisia ehdotuksia olen saanut. Esitän ne tässä sekoitettuna omiini tiivistetysti aakkosittain  niitä vielä jäsentelemättä tai ristiriitaisuuksia siivoamatta.

Päivitetty 21.1. 2011

DO-LISTA (Tehkää näitä!)

* ASUNTOJEN hinnat karkaavat pk-seudulla opettajien ulottumattomiin.
* AUTONOMIAA!!Lisää autonomiaa eli mahdollisuuksia määritellä ja vaikuttaa opetuksen sisältöön ja metodeihin sekä laajemmin opetussuunnitelmaan.
* ESIMIES tukekoon opettajia, olkoon aktiivisesti mukana välitunneilla, opettajainhuoneessa, keskustelkoon opettajien kanssa. Oikeudenmukainen, työntekijää arvostava esimies. Ei kynnystä ottaa yhteyttä. Syvällinen, sparraava, haasteita tarjoava, keskusteleva, perusteita vaativa.
* HUOLEHDITAAN, että opettajaa palkitsevat seikat työssä säilyvät. Mahdollisuus seurata monen perheen elämää. Elää omaa ja muiden lapsuutta monta kertaa. Huolehditaan että suomalaisten koulutusmyönteisyys säilyy.
* KANNUSTAVUUS  hyvin tehdystä työstä
* KOKONAISTYÖAIKA niin, että työmäärä ei kasva/niin että kukaan ei kuvittele, että työpäivä on neljä tuntia. Kokonaistyöaika sovellettuna joustavasti olisi viisas ratkaisu. Mulla ei loppunut työ koskaan. Voisi helpottaa myös yhtistyötä koulun sisällä.
* KOULUN ilmapiiri ja maine kuntoon! Esimiehellä suuri vaikutus.
* LÄHIESIMIES resurssit kuntoon.
* MENTOROINTI. Kokenut opettaja. Hänen puoleensa saattaa kääntyä, kysyä ja ihmetellä. Uran alkuvaiheessa  se auttaa positiivisen omakuvan rakentumisessa opettajana. Onnistuminen ruokkii onnistumisia.
* (myös) MIEHIÄ tarvitaan kouluun
* PALKKA kuntoon. Erityisesti alkupalkka. Koko työ palkan piiriin. Palkkausperusteet selkeämmiksi. Ammatin arvostus näkyy palkassa.  Palkkakehityskin on tärkeää työvuosien kuluessa ja osaamisen vahvetessa.
* PEREHDYTYS ja VASTAANOTTO Pidetään huolta nuoresta uudesta opettajasta. "Uusille nuorille ja kauniille opettajille kunnon työhönperehdytys. Talon tavat tutuiksi. Tätä ei varmaan saa kaaliin ensimmäisenä työpäivänä vaan tutor-opettajien nimeäminen uusille opeille varmaan hyvä ratkaisu. Tutor ei myöskään saisi hylätä uutta opea heti ensimmäisen viikon jälkeen, vaan tähän hommaan olisi sitouduttava. Kannattaa myös muistaa, että kaikki opet eivät ole sosiaalisesti lahjakkaita eikä oma-aloitteisesti koko ajan kyselemässä muilta uuteen taloon liittyviä asioita ja kysymyksiä. Tässäkin auttaa tutor-ope."
* REKRYTOINNIN reiluus ja avoimuus.
* OPETTAJAN  auktoriteettiasemaa kasvatus- ja opetusalan erityisasiantuntijana tulee yhteiskunnan vaalia ja tukea.
* OPETTAJAN toimenkuvaa tulisi rakentaa paremmin nykyisen "koulunpidon" sijaan
* Opettajankoulutuksessa osattava antaa realistinen kuva opettajan työstä (huomaan usein nuorista opettajista, että he suorastaan kauhistuvat ammatin vaativuutta ja uupuvat jo nuorina!)
* OPETTAJANKOULUTUS on nykyaikaistatettava. Enemmän sosiaalista mediaa, monipuolisia opiskelu- ja tenttimenetelmiä, ammattiin tutustumista, paneeleita, työn arjen avaamista...
* OPETTAJANKOULUTUS: Tuleeko nuori opettaja saamaan todelliset välineet muuttuvassa yhteiskunnassa opettajana vaikuttaakseen ja  jaksamaan siinä ympäristössä, johon sitten aikanaan opettajana päätyy? Tieto verkostumien tärkeydestä ja mahdollisuuksista.Kansainväliset opeskelijavaihdot, opettajavierailut, työn ohessa tapahtuva täydennyskoulutus  avaavat näköaloja ja mahdollistavat omaa kouluyhteisöä laajemman osaajien tukiverkoston.
* OPETUSRYHMÄT  pienet ja loistavasti järjestetty erityisopetus/erityisryhmämahdollisuus omassa koulussa.
* OPISKELEMAAN haluavan olisi hyvä pohtia omia motiiveitaan. Miksi haluan olla opettaja?
* OSAAMISEEN koulutuksessa enemmä  huomiota kuin tietämiseen. Laaja-alaiseen osaamiseen.
* PELISÄÄNNÖT. "Mielestäni on myös äärimmäisen tärkeää, että koulussa on kaikille selvät pelisäännöt. Kaikki tietävät miten eri tilanteissa toimitaan. Epäselvyys lisää ahdistusta. Uusille työntekijöille olisikin hyvä järjestää alkuun tilaisuus, jossa koulun käytänteet käydään perinpohjin lävitse. Tätä ennen kuitenkin myös wanhojen ja kärttyisten opettajien tulisi tietää heidänkin pelisäännöt. Yhdessähän nämä pelisäännöt olisi mukava luoda, korjata/muuttaa vanhoja tarvittaessa."
* PIENEMMÄT luokkakoot, vaatii poliittista työtä opettajien etujärjestöjen toimesta.
* POSITIIVISET kokemukset omana kouluaikana.
* RYHMÄNHALLINTA-TAITOJA koulutukseen. Koulussa viihdytään, jos ihmiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan kunnioittavasti ja yhteistyössä. Siksi opettajankoulutuksessa pitää tehostaa opettajien ryhmähallintataitojen opetusta.Aloittavalla opettajalla pitää olla kunnon eväät vaikeankin opetusryhmän hallintaan, jotta työ ei veisi voimia, kaikilla olisi oikeus oppia ja viihtyä.
* SIJAISKOKEMUKSET vaikuttavat. Onko sijaisuuksia? Kuinka sijaisia kohdellaan? Esim. palkka viipyy monella...
* TAITO- ja TAIDEAINEIDEN asemaa vahvistettava koulutuksessa jopa teorian kustannuksella.
* TIIMINJOHTAJAN tuki nuorelle opettajalle.
* TOIMINTAKULTTUURI, jossa tukea annetaan ja opetetaan ottamaan vastaan monin tavoin, ei yksin tekemistä vaan yhdessä jakamista. Jossa annetaan vastuuta ja rohkaistaan. Jossa arvostetaan myös puuduttavaa perustyötä. Avoimempi, sallivampi, vähemmän konservatiivinen kulttuuri kouluihin ja opettajahuoneisiin. Ja sen jälkeen opettajuuden konservatiivisen imagon murtaminen.
* TYÖ. Työ sinänsä ruokkii hienosti ihmisen kasvutarpeita (Aldefer = Maslowin itsensä toteuttamisen tarve). Siihen pitäisi työnantajankin suhtautua joustavasti tukien ja mahdollistaen työn, opiskelun, tutkimisen tai muun sellaisen vuorottelu.
* TYÖAIKA-asiat selkeiksi. Luovan työn ja joustavan työajan korostaminen. Se joustavuus on lähinnä sitä, että vaikka ei ole työpaikalla (jos olisi kokonaistyöaika) 8-16, voi tehdä työtä etänä.
* TYÖNILOkokemukset. Saako niitä?
* TYÖN ITSENÄISYYS. Autoinomia, autenttisuus, autarkia
* TYÖNJAKAMINEN kollegoiden kanssa. Asiat ja ilot jaetaan.
* TYÖKAVERIT. "Hengenheimolaisten löytäminen työyhteisöstä voi olla tuskaisen vaikeaa. Varsinkin miehillä. Vaikka opehuoneessa ei kerkiäisikään paljoa istuskella on tämä tärkeää. Nuorten seura nuorille varmasti kompensoi ongelmaa ja työssä viihtyvyyttä, mutta saman henkisten ja samoja intressejä omaavien opettajien eksyminen samaan kouluun tuntuu jo lottovoitolta. Samojen asioiden  harrastajat varmasti viihtyvät keskenään. Niiden löytäminen ja taloon houkutteleminen vaan saattaa olla "mission impossible" eli aika hankalaa. Ja vaikka kavereita ollaankin tietty ammatillisuus on hyvä säilyttää työyhteisöissä.".."Jäykät, kynäniskaiset, nuutturapäiset, kyllästyneet opettajat.. Heistä ei sen enempää...;) Eivät ainakaan meikäläisen työssäviihtyvyyttä edistä."
* TYÖNOHJAUSTA järjestettävä. Ja yleensäkin ohjattava nuoria pitämään työpäivä kohtuullisena pituuden ja työmäärän suhteen.
* TYÖOLOT kuntoon! Sisäilma, työympäristön viihtyvyys ja ajanmukaiset laitteet sekä materiaalit. Työolosuhteet kuntoon, työtilat yms
* TÄYDENNYSKOULUTUS. Opettaja ei helposti näe tarvetta tai mahdollisuutta "edetä tai yletä" ammatissaan, mutta täydennyskoulutuksen avulla tehtävä saa laajasti mielekkyyttä ja ope työkaluja nähdä muuttuva maailma ja haasteet lasten ja nuorten kasvattajana yhteistyössä muiden toimijoiden, vanhempienkin kanssa.
* TYÖYHTEISÖ kannustaakoon vaikeinakin aikoina." Uudenkarhean, kauniin ja rohkean opettajan intoa tirskuvat työhalut lamauttaa tehokkaasti lomalta paluun jälkeen kahdessa viikossa passiiviseksi muuttuvat työtoverit: Mikään ei innosta, mitään ei jaksa, limbotaan sieltä missä aitaa ei ole ollenkaan eikä yhteistyötä tehdä. Uuden työntekijän auttaminenkin koetaan ärsyttäväksi. Tähän ei varmaankaan ole mitään yksiselitteistä ratkaisua. Voisikin ehkä alkaa opettaa työnuutuneille opeille omien töiden karsimisen jaloa taitoa. Kaikkea ei tarvitse keretä tekemään. Samalla voisi kouluttaa opeja sillä, mikä oikeastaan kuuluu opettajien tehtäviin. Moni wanhakin jäärä tuntuu olevan asiasta aivan hoo-moilasena."
* URAKEHTYSMAHDOLLISUUKSIA.Urakehitysmahdollisuus opetustoimen sisällä tai/ja hyvin järjestetty työn kierto. Liikemaailmassa on näitä titteileitä senior X. Opettajan työssäkin pitäisi voida edetä muutenkin kuin reksiksi, hallintoon tai koulun ulkopuolelle. Nythän on ikälisä (ja tohtorilisä) , mutta nousee se palkka kaikkialla kokemuksen mukaan.
* VALINTAKRITEERIT. Kuinka löytää sopivimmat, osaavimmat, välittävimmät, sosiaaliset taidot...ne, jotka rakastavat....Pitäisikö ottaa huomioon kokemus nuorisotyöstä, ulkoakateemiset harrastukset?
* VUOTO muihin ammatteihin ja jatko-opintoihin tukitaan
* VÄKIVALLAN uhriksi joutumien uhka on eliminoitava
* YHTEISTYÖHÖN enemmän huomiota opettajankoulutuksessa. Opettajien yhteistyötaitojen kehittäminen. Opettajat edelleen puurtavat liikaa yksinään, kun yhdessä suunnitellen ja toteuttaen työhön tulee iloa, tukea, vertaistukea, lisäosaamista.
* YLEMPI  korkeakoulututkinto tulee säilyttää ammatin statuksen ja laaja-alaisen kasvatuksen, oppimisen ja kasvamisen ymmärryksen lisäämisen takeena. Tempputaituruus ei auta, jos ei ymmärrä kasvun perusteita laajasti.

DONT LISTA (Älkää!):

* AUTONOMIAA, oikeutta vaikuttaa oman koulun asioihin, ei pidä vähentää
* ILMAINEN koulutus- älkää koskeko
* KESÄLOMA. Kesäloma edelleen on kuitenkin aika tärkeä, tarpeellinen ja lisää vetovoimaa. Etä sitä ei esim. kokonaistyöajan kanssa kannata ryssiiä.
* LIIAN VAATIVAT vanhemmat.
* MEDIA voi tuhota opettajien motivaation kaatamalla yhteiskunnasta johtuvat syyt opettajien syyksi.
* KYYKYTYS. Esimies tai järjestelmä.
* SYSTEEMIÄ, kokonaisuutta hallintoineen ja opettajankoulutusjärjestelmineen kaikki toimii pitkäjänteisesti kuin juna!  Ei pidä ravistella raiteita!
* TESTIT ja STANDARDT eivät sovi kouluun.
* TYÖN MIELI. Älkää viekö opettajan työstä mieltä ja korkeita ihanteita. Opetuksella on järkeä sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
* TYÖN VAATIVUUTTA ei saa enää lisätä
* "VANHAT" opettajat; älkää olko niin kaikkitietäviä.

Kaikki kommentit ovat edelleen tervetulleita.