Tossu vuosina 1965- 1973
Omat kouluvuoteni osuivat kronikan II-osaan: "Kuria ja kapinaa 1945-1980"
Kun pääsin pääsykokeesta läpi kesän alussa 1965, Tossulla oli ollut oma talo Torkkelinmäellä 20 vuotta. Kronikan mukaan talossa oli ankara autoritäärinen kuri. Totta, metkuilua oli, mutta erityisesti keskikoulun viimeisiilä luokilla. Alaluokilla ilmapiiri oli varsin leppoisa. Mutta kyllä muistan monia konflkteija. Ja myös kiusaamista. Itsekin kiusasin.
Teinikunta oli aktiivinen, mutta siihen pääsi vasta lukiovaiheessa. Teinikunnat järjestivöt mm. yhteisiä bileitä. Omallamme oli oma lehti: Torso, ja taisin olla siinä jopa päätoimittajana. En muista, että koululla olisi ollut opettajien vetämiä kerhoja, mutta perustimme myös oman Kenköteatterin. Kronikassa kerrotaan siitä:
" Teinikunnassa toimineet tossut puuhasivat paljon teinikunta aktiivit osallistuivat näytelmäkerhon eli kenkä teatteriin toimintaan Martti Hellström ja Jyri Mylleri kirjoittivat ohjasivat ja esittivät näytelmiä kuten Tuoma tupakan tupruttaa ja ja Kosti koulunsa käynyt. He toimivat kuin paraskin kiertueteatteri. Esityspaikkoja olivat koulujuhlien ohessa erilaiset vasemmisto myönteiset järjestöjen tilat ja ravintola. Näyttelijöiden joukossa oli myöhemmin kansainvälisestikin kuuluisaksi tullut Matti Pellonpää."
Kronikassa kerrotaan myös Teinikunnan vasemmistolaisesta radikaalisuudesta. Se osui ehkä omaa ikäluokkaani vanhempiin. En muista itse riehuneeni.
Tössä oma haastatteluni:
Martti Hellström ”Kuin vangit ja vanginvartijat”ss. 42- 45
Haastattelijoina Anne Mattsson ja Maarit Nopsanen
 |
Kuvataidelukion opiskelijat tekivät kustakin haastatellusta taideteoksen. Minusta sen teki Olivia Näveri. |
Vuoteen 1977 asti tossu oli valtion koulu jonka luku kausimaksut olivat huomattavasti edullisemmat kuin yksityisen kallion yhteiskoulun maksut. Kallioon menivät sivistyneistöön ja taiteilijoiden lapset. Sikäli Hällströmin perheen oppikoulu vangittuna juuri tossu oli poikkeus, sillä vartin vanhemmat olivat kuuluisia näyttelijöitä.
Karua menoa Tossussa
Martti Hellströmin mukaan koulu meni hyvin eikä haavoja jäänyt. Opettajien ja oppilaiden välillä oli kuitenkin jännitteitä. "Kyllähän se oli kuin vanginvartijat ja vangit- asetelma". Yleinen yhteiskunnollinenilmapiiri oli ankara, ja kuria korostettiin koulussa ja perheessä.
Martti tunnustaa että myös oppilaat olivat murrosiässä kauheita ja opettajia saatettiin kiusataan, kuten uskonnon opettaja sössöä. Hän sai lempinimensä tavastaan puhua. Karua mutta ajalle tyypillistä …
Pojat ( minä) huijasivat sössöä selittämällä, että he ovat tulleet uskoon ja haluavat esittää uskonnollisen laulua. Sen sanat osoittautuu tuovatkin räävittämksi pilkaksi
Koulun aikuiset päättivät yksi puolisesti kaikesta, eikö oppilaiden mielipiteitä kysyt. Vaikka esimerkiksi ruotsinopettaja (huom lukiossa) oli sinänsä kiva ja hyvä, herra antoi kokeista huonoja arvosanoja kuten 4- tai jopa 2-. Kyllähän me sitten hyvin kirjoitettiin, mutta kukaan meistä ei me nyt opiskelemaan ruotsia yliopisto. Se voi sen jäljen opettaja jätti. Martti toteaaa.
Koulu alkoi kello 8 ja aamuisin oli aamunavaus. Se venyi joskus niin pitkäksi että oppilaat pyörtyilivär. Kerran oppilaat alkoivat murista liian pitkälle aamuhartauden johdosta mistä seurasi tietenkin jälki-istuntoa. (muistan olleeni mukana).
Koulusta saatettiin myös erottaa huonon käytöksen vuoksi. Tai siksi että oli jäänyt kaksi kertaa samalle luokalle. Osa oppilaista katkeroitui Hannu tuomari normi jo joutui rehtori silmätikuksi. Hän tuli usein myöhässä kouluun ja livahti aamun avauksen aikana ikkunasta sisään suoraan luokkaan. Ulko ovet olivat lukossa aamun avauksen alkamisen jälkeen. Kerro kouluun pitkäailainen rehtori Jouko Palonen oli odottamassa luokassa ja soi no rovion kiinni itse teossa. Toisella kertaa normeja ei päässyt kouluun, koska oli pukeutunut opettajakunna näkökulmasta omituisesti. Hänet lähetettiin kotiin vaihtamaan asialliset vaatteet ylleen. Myöhemmin Nurmio vaihtoi koulua. Hän jatkoi SYK:ssä.
Osa opettajista reiluja ja mukavia
Vaikka jotkut opettajat olivat ankaria, oli myös mukavia, kuten musiikinopettaja Vuokko Vuolanne, joka antoi välituntisin jäädä soittamaan kitaraa. Opetustyyli oli yleisesti ikenet ja liitu- yhdistelmään perustuva. Välillä pidettiin pistareita eli pistokokeita ja tietyn aiheen käsittelyn jälkeen oli varsinainen koe. Vartin mukaan taulu työskentelyssä.
Osa opettajista oli tosi taitavia mm. liitutaulun köytössä. Hänestä on harmi, että tästä ei metodista on luovuttu. Jouko Palonen toteutti erikoista pedagogiikkaa. Hän ei antanut oppilaiden tehdä muistiinpanoja. Martin sedälle , joka oli myös rehtori, Palonen oli valittanut. Kuinka tämä hänen vaimonsta siskon poika kyseli jatkuvasti tunnilla. Myös liikunnanopettaja. Eero Huotari oli Martille merkittävä. Hän oli järjestämässä valtakunnallisia urheilukilpailujakin. Eero oli reilu ja jumppatunnit monipuolisia. Kun sairastuin keuhkokuumeeseen (keskikoulun alaluokilla). Hän tuli katsomaan sairaalaan, Martti muistelee. Yksi periaate oli selvä: kavereita ei vasikoita. Jos joku oli tehnyt jonkun jekun, kukaan ei tiennyt siitä mitään.
Koulutus tie sosiaaliseen nousuun
Tässä toinen Martista tehty
kuvataidetyö. Tekijänä A.C.
Martti viihtyi koulussa. Koulutus oli itsestään selvä väylä eteenpäin. Opiskelemalla sai ammatin ja toimeentulon. Koulu oli vain yksi osa elämää. Oli seurakunta ja urheiluseuratoimintaa.
Ajatus oli, että tämä vain suoritetaan. Ei ollut huolta siitä, mihin ammattiin pitäisi valmistua. Oli myös tosi lahjakkaita, jotka saivat kaikista kympin.
Lukio mahdollisti Hellströmille tien yliopistoon ja opettaja uralle. Vuonna 1974 hän aloitti opettajanopinnot Helsingin yliopistossa. Pääsykokeeseen ei tarvinnut lukea mitään, oli vain soveltuvuuskoe, johon kuului haastattelu, opetustuokio ja persoonallisuustesti. Nimenamaan motivaatiota mitattiin. Opiskelusta Martti innostui tosissaan, sillä opettajan tehtävä tuntuitärkeältä. Peruskoulu oli juuri tulossa ja tiedettiin, miten valtava tasa-arvo tekijä se on.
Tasa-arvoa Martti Hellström oli ajanut ja Tassussa. Hän oli ollut 70- luvun alussa myös Teinikunnan puheenjohtajana, vaikkei ollut yhtä radikaali kuin kapinallisia. Tähän aikaan hän toimitti Torso-lehteä, joka jo nimessään mutta myös sisällöltään pilkkasi koulu. Pari vuotta ilmestynyttä Torsoa sai kuitenkin monistaa koululla.
Koulu-hitaasti muutuva yhteiskunnan peli.
Martti Hellström ajattelee omasta koulu ajastaan olleen vankka hyötyä, mutta myös haittapuolta. Poikakoulussa keskityttiin opintoihin, koska tytöt puuttuivat. Samaan aikaan Martti näkee sukupuolittuneessa mallissa monta ongelmaa. Tyttöjen läsnäolo olisi saattanut rauhoittaa ilmapiiriä. Oppikoulussa oli nykyistä enemmän pysyvyyttä. ”Kiinteä avaa luokka oli hyvä, samoin oma luokkahuone. Oppilaan ei tarvinnut etsiä jatkuvasti omaa paikkaansa. Sittemmin lukioluokat rauhoittivat murrosiässä olevia keskikoululaisia. Oli myös ohjelma, jossa ei ollut mitään valinnaisuutta. Siihen aikaan tällainen systeemi toimi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti