ESPOOLAISTEN opettajien oma ammattiyhdiistys pitää kiitettävästi yhteyttä poliittisiin päättäjiin. Se on. vasta lähettänyt oman kannanottonsa sekä eri puolueiden yhteiselle neuvottelutoimikunnalle että kasvun ja oppimisen lautakunnalle. Ajoitus on aivan oikea.
Espoon kaupunginjohtaja on nimittäin juuri antanut oman esityksensä vuoden 2025 talousarvioksi, ja poliittiset ryhmät valmistautuvat keskinäisiin neuvotteluihinsa. Mm. meillä demareilla on tänään oma budjettikokouksemme Puikkarissa parin tunnin kuluttua.
Budjettineuvotteluissa on eri vuosina pystytty paikkaamaan esityksen puutteita noin neljälla .- muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla (siis sote-aikaan). Koko budjetti on ihan toista luokkaa: Verotulot jo ovat yli 860 miljoonaa (jos nyt oikein luen). Siksi on tärkeää tietää, mihin rahaa eniten tarvitaan. Koulun osalta sen tietävät opettajat ja rehtorit parhaiten.
Poimintoja EKOAY:n kannanotosta
Kannanotossaan yhdistys muistuttaa Espoo-tarinasta (os. kaupungin stratregia MH) , jossa Espoo tavoittelee Suomen johtavan oppimiskaupungin asemaa, jonka oppimistulokset ovat Suomen parhaat.
Tarinassa luvataan edistää oppilaiden oppimista eriyttämisellä sekä riittävällä oppimisen tuella. Parhaillaan valmistellaan oppimisen tuen lakimuutoksia. Laissa tullaan määrittelemään, kuinka monta oppilaskohtaista tukea tarvitsevaa oppilasta saa olla samalla luokalla yhden opettajan opetettavana. (Lautakunnalle on kerrottu, että meillä useissa luokissa on nyt enemmän MH.)
Yhdistys muistuttaa myös, että oppilasmäärä Espoossa kasvaa edelleen, erityisesti yläkouluissa ja lukioissa. Ja että suuri osa uusista oppilaista ei puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia. Kotouttamisessa ja jatko-opinnoissa on erittäin tärkeää oppia opetuskieli ja vahvistaa oman äidinkielen osaamista. Keinoina ovat valmistava opetus ja S2-opetus. Niihin tarvitaan rahaa
Ongelmakohtia
Yhdistys muistuttaa, että tarinassa luvataan säilyttää perusopetuksen lisätunnit, ns. Espoo-tunnit, vähintään nykytasolla. OPKM on lisäämässä tuntijakoasetuksen minimeihin kolme tuntia suomen kieleen ja kirjallisuuteen sekä matematiikkaan. Käydyissä keskustelussa on kuitenkin ilmennyt, että nämä valtion rahoittamat lisätunnit aiotaankin Espoossa ottaa ns. Espoo-tunneista (ts. minimituntimäärän jo ylittävistä tunneista, ja näin espoolaislasten tuntimäärä ei lisääntyisi nykyisestä toisin kuin muualla Suomessa MH.)
Oppimisen tuen muutos tarkoittaisi sitä, että ryhmäkokoja pitäisi pienentää. Myös opettajia tarvitaan lisää (ja siihen lisää palkkarahaa MH). Valtio on luvannut myöntää lisörahoitusta tuen toteuttamiseen. Päättäjien tulee yhdistyksen mukaan huolehtia, että valtion myöntämä lisärahoitus kohdistuu tuen toteuttamiseen, eikä valu muualle esimerkiksi tilavuokriin. (Ongelmana on se, että tukeenkaan osoitettu lisärahoitus ei ole opetukseen korvamerkittyä MH)
(Toisin kuin budjettiesityksessa yhdistyksen mukaan MH) ryhmäkokoja ei voida kasvattaa. Resursseilla on turvattava jakotunnit.
Tällä hetkellä oppilaisiin käytettävä rahasumma ei yhdistyksen mukaan riitä. Nousevat tilavuokrat, ruokapalvelu- ja puhtaanapitokulut pienentävät opetuksen rahoitusta niin, että oppilaisiin käytettävä rahasumma tosiasiallisesti pienenee. Opetukseen käytettävän määrärahan pitää kasvaa oppilasmäärän kasvaessa ja oppilaiden moninaistuessa sekä perusopetuksessa että toisella asteella.
Kelpoisten opettajien saatavuudesta ja pysyvyydestä on huolehdittava kilpailukykyisellä palkkauksella, työolosuhteilla ja satsaamalla digitaalisiin oppimisympäristöihin. Koulutilojen on oltava asianmukaiset ja riittävät. Koulujen peruskorjauksia ei voida jättää odottamaan talouden nousua.
"Joka vuosi koulutuksesta halutaan leikata. Voitaisiinko vihdoinkin nähdä koulutus kuluerän sijaan investoin-tina tulevaan? Espoo-tarinassa näin jo linjataan. Nyt on aika ryhtyä sanoista tekoihin", päättää yhdistyksen puheenjohtaja Anu Vilkki mainion kannanoton.
