Hyvää keskiviikkoa!

 

Tiistain aforismi

 

Tämän päivän aforismi

 

Ollaanko kavereita? Vai vanhempi ja lapsi?

Paalasmaa, Jarno (2024). Vapaus ja rajat. Kaveri-vanhemmuudesta kasvattajaksi. Helsinki: Viisas Elämä

On aina upeaa, kun ilmestyy kirja kasvatuksesta. Ja vielä upeampaa kun kirja kotikasvatuksesta.  

Jarno Paalasmaan teemana on tammikuussa 2004 julkaistussa kirjassaan kotikasvatuksen eräs "ohentuma" : kaverivanhemmuus. Siitä on toki puhuttu vuosikymmeniä. Kirjoittajaa huolestuttaa, että  tämä kasvatustyyli on yleistynyt. Puhutaan siis  kasvatuksesta,  jossa vanhempi toki välittää lapsesta ehkä paljonkin, mutta  ei halua tai osaa asettaa lapselleen tämän kehityksen vaatimia rajoja. Konkreetisti: vanhempi 

kyselee lapsensa mielipidettä kaikkiin asioihin, perustelee joka asiaa, neuvottelee, luovuttaa ja  antaa lapsen lopulta päättää asioista, jotka eivät kuulu senikäisen lapsen päätettäviksi.  Tällainen vanhempi ei ole ymmärtänyt rajojen ja vapauden oikean suhteen merkittävyyttä.

Kaverivanhemmuudesta on haittaa

Paalasmaan mukaan tämä kasvatustyyli on lapselle  haitallinen.

Lapselle tulee turvaton olo, mikä puolestaan voi johtaa levottomuuteen tai jopa häiriökäyttäytymiseen. Tutkimusten mukaan tahtonsa jatkuvasti läpi saanut lapsi voi kasvaa  sosiaalisesti kömpelöksi,  taipuvaiseksi  itsekkyyteen ja  impulsiivisuuteen.  Rajojen puute ja alituinen lapsen ehdoilla meneminen voi näkyä lapsen elämässä vaikeuksina  mukautua yhteiskunnan sääntöihin ja ohjeisiin.  Pahimmillaan lapsesta tulee tyrannilapsi.

Tällainen kotikasvatus johtaa  ongelmiin myös koulussa. Koululaisella on vaikeuksia  suhtautua koulun sääntöihin ja ohjeisiin. Hän ei  ole  tottuneet tekemään itselleen vaikeita ja epämukavalta tuntuvia asioita. Joidenkin on vaikea hyväksyä pettymyksiä, toisilla on vaikeuksia kunnioittaa opettajaa ja muita koulun aikuisia. Opettajien työhön ei  kuitenkaan kuulu neuvotella jokaisen oppilaan kanssa erikseen esimerkiksi välitunnille tai ruokailuun menosta.

 

Aikuisena näin kasvatetulla  voi joutua  vaikeuksiin sosiaalisissa suhteissa ja  auktoriteettien ja sosiaalisen elämän pelisääntöjen kanssa.

Paalasmaan mukaan kaverivanhemmuus on sitä haitallisempaa, mitä pienempiä lapset ovat. Kaverivanhemmat ikään kuin pakottavat lapsia aikuistumaan liian nopeasti.  

Vaihtoehtona riittävän hyvä vanhemmus 

Paalasmaa tarjoaa tilalle riittävän hyvän vanhemmuuden mallia (kasvattajuutta ). Riittävän hyvä vanhempi on läsnä, antaa aikaa. Hän on turvallinen, lempeä, mutta johdonmukainen kasvattaja. Hän kunnioittaa lastaan. Hän motivoi ja  harjoituttaa pitkäjänteisyyttä ja pettymyksen sietokykyä. Hän luo rutiineita, sääntöja ja rajoja- mutta osaa myös käytää niitä joustavasti,  johdonmukaisesti lapsen ikäkauden mukaisesti.  

Oleellista on etsiä (kulloinkin) oikea tasapaino vapauden ja rajojen suhteelle. Hyvää kasvatusta ei ole ilman rakkautta, ei ilman  vapautta, mutta ei ilman rajojakaan.   

Turvallinen, lempeä ja johdonmukainen aikuinen  tuo lapsille toivoa,  turvaa ja selkeyttä elämään. Lapsi oppii tärkeitä taitoja kuten kykyä sietää vastoinkäymisiä ja pettymyksiä.

Lapsi saa olla lapsi. 

Konkreetisti: Kasvattajana riittävän hyvä  aikuinen asettaa rohkeasti rajoja varsinkin pienen lapsen arkeen. Hän arvostaa lapsen mielipidettä, mutta tekee aikuisena itse päätöksen.  Vanhempi määrää suunnan ja lapsi tahdin (esim. raivokohtaus karkkikaupassa:  OK ostetaan, mutta syödään vasta karkkipäivänä).

Entä murrosikäisten kasvatus?

Myös isommat lapset hyötyvät siitä, että vanhempi on vanhempi, eikä kaveri.  Mutta konsepti on tuolloin vähän toisenlainen. Rajojen ja vapauden akselilla vapauden määrä lisääntyy. Tasapainon kun tulee joustaa  ikäkauden (itseohjautuvuuskyvyn MH ) mukaan.

Aikuinen komentaa teiniä rakentavasti. Lapsi tulee kuulluksi ikävaihettaan vastaavalla tavalla. Murrosikäiselle kasvattajana riittävän  hyvä vanhempi  antaa  enemmän vapautta ja ottaa teinin jo mukaan päätöksentekoon.  Taitoajattelu toimii. Aikuinen voi kysyä  esim. jatkuvasti myöhästyvältä lapselta/nuorelta, millaista tukea hän tarvitsee, jotta pystyisi tulemaan ajoissa kouluun. Kasvattajana riittävän hyvä aikuinen sanoittaa teinille omia näkökulmiaan  ja muistuttaa pelisäännöistä. Hän ilmaisee myös tunteensa, kun joutuu  huonon käytöksen kohteeksi. Käskyt kannattaa rajoittaa  kaikkein tärkeimpiin asioihin. Rangaistuksiin Paalasmaa ei usko, seurauksiin kyllä.

Paalasmaan kasvatusajattelun taustalla näyttää olevan  tuttu rajat-rakkaus- reviiri-ajattelu, joka saa- kuten tiedämme-  teoreettista tukea mm.  Decin ja Ryanin mallista ihmisen kolmesta perustarpeesta 1) onnistua (vaatii rajoja) ,2) saada olla oman toimintansa agentti  (vaatii autonomaa) ja 3) kokea saavansa hyväksyntää itselleen tärkeiltä (vaatii rakkautta).

Sukellus filosofian käsitemaailmaan

Kirjan kahdessa ensimmäisessä osassa Paalasmaa tarkastelee kasvatusta praktisesti. Kolmassa osassa hän tekee  sukelluksen kasvatuksen filosofiseen käsitemaailmaan.  Mitä mm. käsitteet: kasvatus, sivistys, vapaus ja rakkaus tarkoittavat ja miten ne liittyvät toisiinsa? Hän poimii kasvattajan ajattelun työkaluiksi ydinviisauksia.  Siteerauslistalla on  klassikoista mm.  Ahlman, Cygnaeus, Dewey, Freinet, Hedel,  Hobbes, Kant, Krohn, Montessori, Neill,  Nietzche, Pestlozzi, Salomaa, Snellman, Steiner  ja tuoreimmista  ajattelijoista Martela, Salonen ja Värri.

Käsitteet osoittautuvat kompleksiksi ja ennen muuta kasvatuksen ja vapauden suhde - Kuten Kant jo aikoja sitten ns.kasvatuksen paradoksissaan paljasti: Kuinka ihmeessä vapaaksi voi tulla pakolla? Itse   tulkitsen asiaa  vanhan kasvatusalan sanan kurin etymologian pohjalta: Kuri on tarkoittanut polkua, jotka pitkin lehmät keväällä saivat rynnätä niitylle oltuaan talven suljettuina navettaa. Rajoilla turvataan tie kasvussa vapauteen ja vastuuseen, kunnes on kevät.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Napakka, selkeä teos. Jos jotain toivoisi lisää, niin sen esiin nostamista vielä vahvemmin, että lapset ovat samanikäisinäkin erilaisia yksilöitä. Paalasmaa on  steinerilainen, joten olisi ollut kiinnostavaa  lukea, toisiko tuohon kasvatussuuntaan kuuluva ajattelu erilaisista  temperamenteista jotain kiinnostavaa tähänkin kasvatusteemaan.

 

Kirjoittajasta

Jarno Paalasmaa on kasvatuskysymyksiin erikoistunut tietokirjailija, kasvatusvaikuttaja ja väitöskirjatutkija.  Hän on Vantaan  steinerkoulun rehtori ja itsekin perheen isä (joka on omien sanojensa mukaan välillä lipsunut rajoista kiinnipitämisestä).

Sunnuntaipäivän aforismi

 

Hyvää Juhannusta!

 

Viisas neuvo neuvottelijalle: Kuuntele ensin

Siivoilin vanhoja laatikoita. Käteen osui leike, jossa annetaan viisas neuvo  vaativaan neuvottelutilanteeseen. Klikkaamalla kuvaa näet tekstin selkeämmin. Tiivistin sen  itselleni näin:

1. Älä kiirehdi esittelemään omia viisaita argumenttejasi, vaan kuuntele ensin toista tarkkaavaisesti.

2. Kysy, jotta saat lisävalaistusta,

3. Toista, mitä hän sanoo - tarkistat näin, että olet ymmärtänyt oikein - ja hän huomaa sen.

(on hienoa, jos pääsette yksimielisyyteen, jollette...)

4. Sano vastapelurille, että toivoisit voivasi olla samaa mieltä hänen kanssaan , mutta et yksinkertaisesti voi.

5. Selitä syyt - pahoitellen. Älä voitonriemuisesti. Näkökantanne  vain ovat erilaisia. Siltä ainakin sinusta näyttää.

Näin säästät tunteita ja saat arvostusta järkevän ja ystävällisen asenteesi vuoksi. 

Annetaako lupa? Itselle?

 

Iloa päivään

 

Viikkoraportti 24

 

(+) Kaksi  kolmesta viimeisestä kevätkauden kokousksesta hoidettu. Auto kiukkuili vähän vähemmän. Vespan saa maanantaina. Mr. Teo yökylässä. (-) Viileää.

 Maanantai 10.6.

Viileä päivä. Vähän satoikin. Hitaasti ylös. Sitten  shoppailemaan.  Käytiin syömässä Ison Omenan Rossossa vallan maukas pekonisienipasta. Vaalipohdintoja A-studiosta. Ylen uutisillä oli uusi violetti studio.

 Tiistai 11.6.  

Pilvipoutaa. Lounaaksi niin maukas lohikeitto. Illalla kevään viimeinen seurakuntaneuvosto Laaksolahden kappelilla. Minulla hartaus. Teemana loppuelämä ja elämänloppu. Paljon pohdiskelua luovutettavista tiloista.

 Keskiviikko 12.6. 

Puolipilvistä. Ostoksilla Jumbossa. Remontti jatkuu siellä. Lounaaksi kotona herkullista kalakeittoa. Illansuussa klo 17.30- 21 kevään viimeinen kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous. TV:stä EM-keihään finaalia.

 Torstai 13.6.

Pilvinen päivä. Siivoilua. Lounaaksi herkullista kana-riisi-ananaspataa. Haettiin Teo kesäleiriltä  Mimmilään to-su:ksi. Päivällisen jälkeen kahdelle minigolf-kentälle. Lions-kenttä Espoon keskuksessa oli parempi.  Sitten hieman ipadia, iltapesu ja -pala. Teo luki Mimmille iltasadun. Ukki naputteli muistiin kevättä 2007.

 Perjantai 14.6. 

Puoliaurinkoinen mutta vähän viileä päivä. Teo päivällä leirille Espoonlahteen. Me piipahdettiin  Myyrmannissa. Joo. Vanha oli parempi. Ainakin muistoissa.

Lounaaksi kanajariisiä. Sitten takaisin Espoonlahteen, Teo Hesburgeriin ja kiireesti takaisin treeneihin kentälle. Klo 18 taas Mimmilässä. Puhelinaikaa. Iltapala. Iltasatu. Krooh.

 Lauantai 15.6.

Aamupala. Teolla ei treenejä. Kierreltiin minigolfkenttiä: Espoonlahti, Taivallahti, Tapiola... Käytiin jännässä Tommi Toijan taidenäyttelyssä.  Rakettispaghettia.  Huilailua.  

 Sunnuntai 16.6. 

Puoliaurikoinen aamu.  Aamupalat.  Sitten kohti Kaivopuistoa. Se minigolf-rata oli vielä testaamaatta. Lounaaksi rakettispaghettia ja Ukille kaupan kinkkukiusausta. Pikku huiluu ja sitten klo 14.30 Teolla alkoi  futisturnaus  Myyrmäessä. Liikunnan riemua riitti klo 19.30:een. Sitten vielä grillimakkara. Mamma ja Pappa ja Milton hakevat sitten äijän kotiin, kun lento Ruotsista tulee.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous 12.6.2024

Kokouksen jälkeen päivitetty versio.

Kasvun ja oppimisen lautakunnalla oli   keskiviikkona kevätkauden viimeinen lähikokous.

Demareista edusti ypöyksin Martti. Heini oli kipeä, ja varansa toisessa kokouksessa. Maria G. oli Brysselissä.

Tässä nostoja.

3§  Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja lausunnon antaminen

ESITYS oli, että lautakunta merkitsee tiedoksi selostusosan mukaiset selvitykset (toimenpiteistä, joihin ryhdytään) tarkastuslautakunnan arviointi-kertomuksessa esitettyihin toimialaa koskeviin kannanottoihin ja antaa ne lausuntonaan vuoden 2023 arviointikertomuksesta.

Tarkastuslautakunta oli nostanut esiin ongelmia  mm.  

• Tulostavoitteiden mittaamisessa. Niitä ei oikein pystytä arvioimaan. 
• On pulaa henkilökunnasta - keinoksi esitetään mahdollisuuksia pätevöityä koulutuksen avulla. Järjestelyeriä tulisi  kohdentaa työvoimapula-aloille.
• Tapaturmia, väkivaltaa ja uhkatilanteita on vähennettävä. Vastauksen mukaan ohjeita ei noudateta. 
• Tilojen pitäisi olla fiksuja (omin sanoin MH).Vastauksen mukaan ne ovatkin.
• Kaikille lapsille vaaditaan heidän tarvitsemaansa tukea (inkluusio). Vastauksen mukaan lakia noudatetaan. Rahaa puuttuu mm. vieraskielisten tuesta.
• Nuorisotyötä pitäisi hyödyntää. Vastauksessa viitataan siihen, että hankerahat ovat hankerahoja.

Hmm. Vastaus oli aika virkamiestyypillinen. Ei nähty oikein aihetta mihinkään konreettiseen.

6§ lausunnon antaminen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista. 

Säädöksiä ollaan siis muuttamassa, niin että luovutaan nykyisestä  ns. kolmiportaisesta (yleinen, tehostettu ja erityinen) tuesta ja tilalle tulisi ministerin mukaan selkeämpi jako ennakoiviin  ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Tavoite on vähentää byrokratiaa. Pidennetty oppivelvollisuus muuttuisi varhennetuksi oppivelvollisuudeksi (mm. kehitysvammaiset).

Tosi laajaa tekstimateriaalia oli Kotolassa käyty läpi perinpohjin.

ESITYS oli, että toimiala antaa valmistellun lausunnon. Niin tehtiin ja tehtiin myös joitain muutoksia.

Lausunnossa kehuttiin useita asioita:

• Tarkoitus on varmistaa riittävät resurssit ja vähentää hallinnollista työtä (ennakoivista tukitoimista ei tarvitsisi tehdä hallintopäätöstä; suunnitelma ja arvio –asia-kirjojen määrä vähenisi neljästä yhteen) 
• erotetaan yleinen, kaikkiin oppiaineisiin tai oppimisen vaikeuksiin kohdentuva ennakoiva tukiopetus sekä opetuskielen tukiopetus selkeämmin toisistaan erillisiksi tukimuodoiksi. Tukea opetuskielen oppimisen.
• Konsultatiivisen sairaalaopetuspalvelun lisääminen perusopetuslakiin  vakiinnuttaisi hanketoimintaa (mutta Espoo ei voi konsultoida koko Läntista Uuttamaat ilman resurssointia)
• Oppilaan  vapautettaminen  suorittamasta perusopetuksen oppimäärää joko osittain tai kokonaan olisi viimesijainen toimi.
• Myös Jopossa voi antaa oppilaskohtaista tukea
• Erityisluokanopettajalla on oltava monialaiset opinnot
• Jollei opiskele uskontoa,  vvt saa olla pienempi.

Toisaalta siinä nostettiin esiin myös useita huolenaiheita:

• Perusopetuslaki 2§:säädettäisiin niin, että yhden opettajan opettamassa opetusryhmässä voisi olla enintään 5 erityisopettajan opetusta oppilaskohtaisena tukitoimena saavaa oppilasta.  (Espoo epäilee > voi johtaa esim. toiseen kouluun sijoittamiseen, ei voida integroida erityisopetuksesta). Espossa on 662:ssa ryhmästä  1686:sta yli 5 tehostetun ja erityisen tuen oppilasta > tarvittaisin Espooseen satoja uusia opettajia ja tiloja) Jos yli 5, kenen kanssa annetaan tukea? Tästä keskusteltiin paljon, ja  tekstiä muokattiin,
• Huolta oppilashuollon  osuudesta - ei yhteisöllinen opiskeluhuolto riitä
• Ja korvaavien toimien riittämättömyydestä (koulupäivän lyhentäminen esim) > paljon poissaolevat, rikkinäinen tausta mamuilla. 
• Ja kustannusarvioiden tasosta
• Huolta esiopetuksessa saatavasta tuesta
• Vsop:sta luopumisesta. (Espoo suosittelee sanallista arviointia, ei  arvosana maximia 7).
• Espoo kysyy: tuoko ajatus varhennetusta  oppivelvollisuudesta lisäarvoa? Milloin oppilas lakkaa olemasta varhennetun oppivelvollisuuden oppilas?
• Espoo kysyy ennakoivan tukiopetuksen mieltä ja  suosittelee eriyttämistä (Hmm. tässä taitaa unohtua, että ennakoiva tukiopetus löytyy jo vanhoista opseista).
• Espoo kysyy: Kuinka tukiopetusta annetaan tuntien aikana?
• Espoo kysyy: Tuleeko sitä antaa lomamatkan vuoksi.
• Espoo kysyy: Voidaanko edelleen vapauttaa jonkin oppiaineen opetuksesta?
• Espoo kysyy: Pitääkö  koulunkäynnin ohjaajien antamasta tuesta edelleen tehdä päätös (yleensä tukevat ryhmää)
• Espoo kysyy: Eikö ennakoiva tuki ole outoa vammaisten lasten osalta?
• Espoo kysyy: Miten toimitaan, jos vanhemmat vastustavat tuen antamista.
• Espoo kantaa huolta: Espoo on yksi sairaalakunta: Mistä saadaan resurssit siihen, että konsultoiva sairaalakouluopetus voi auttaa muita kuntia?  

Espoo tekee myös omia ehdotuksia:

• Espoo ehdottaa S2-kielestä luopumista. Jollei niin päätös siirosta opetuksenjärjestäjälle. Tästä puhuttiin ja tekstiä esitettiin hiotettavaksi.
• Myös yksityisille kouluille velvoite järjestää tukea.
• Kelpoisten erityisopettajien määrä tulee varmistaa. Espoo ehdottaa yhtä erityisopettajan nimikettä.

Tekstiä korjattiin mm. niin, että korostettiin kaikkien lasten oikeutta saada opetusta ja tukea. Rajaus 5 tukea tarvitsevaan oppilaaseen /luokka onnistuu vain, jos siitä aiheutuvat kulut kompensoidaan täysin. Keskustelua käytiin myös virkkeestä, jossa ehdotettiin, että esiopetus siirretään kokonaan varhaiskasvatukseen. Teksti muutettiin koskemaan  tuen lainsäädännön yhtenäistämistä.

7§  Investointikehys 2025–2034

ESITYS oli , että esittely merkitään tiedoksi. Lopullinen versio hyväksytään elokuussa. Tilapula todettiin krooniseksi. Seuraavan 10 vuoden aikana tullaan tarvitsemaan useita uusia peruskoulurakennuksia ja kymmeniä uusia tiloja varhaiskasvatukselle.

8§  Kasvun ja oppimisen toimialan palveluverkkoperiaatteiden hyväksyminen

ESITYS oli, että  lautakunta hyväksyy toimialan palveluverkko-periaatteet. Niiden mukaan koulujen koko kasvaa ja entistä useampi koulu on yhtenäiskoulu. Esityksen mukaan. Isot rakennukset ovat mahdollisia, (vain) kun tontti sen sallii.

9§  Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman tarkistaminen 1.8.2024 lukien

Säädökset ovat muuttuneet. Mm. Kaitaan lukiosta tulee Matinkylän lukio. Esityksen mukaan.

Listalla oli myös oikaisuvaatimuksia ja päätösten laillisuusvalvontaa.

Esityksen mukaan mentiin. Kokous oli hyvin yksimielinen ja keskusteleva. Se päättyi klo 21.

Viikkoraportti 23

(+) Kokoustahti hidastui.  Kirjan julkaisu. (-) Auto kiukkuilee edelleen. Kesä viileni.

 Maanantai 3.6.

Aamulla Oittaalle. Tilaa oli. Muttei uinninvalvojia. Hmm. Sitten Alexandriaan neuvotte-lemaan. Illalla valtuuston kokous. Vara nro2 Pulpetissa.  Varsin nopea lista.

 Tiistai 4.6   

Huikean kesäinen päivä. Bussi-junalla Helsinkiin. Ja siinä välissä äänestämässä ennakkoon. ParasKurssin kirjan julkistus-tilaisuus Minervasalissa. Hyvin meni. Ja sitten syömään 10-kerrokseen. Kotiin juna-bussilla.

 Keskiviikko 5.6. 

Kaunis kesäpäivä Oittaalla. Lounaaksi kaupankeittoja. Nyt kiinnosti lukuvuosi 2008-9.  Illalla EU-vaalitenttia. 

 Torstai 6.6

Teo tuli kylään Mimmilään. Oikein yökylään. Aamusta minigolffailemaan Oittaalle. 3 Hole in Onea. Aika poika.  Sitten tuli pilvet.  Rakettispaghettia.

Tapsan kanssa klassisille lukuvuoden päätösglögeille. Käytiin mm. katsomassa Siltavuorenpenkereelle draamanopetuksen käyttöön tulevaa hienoa tilaa.  Kotiin ajoissa junalla ja bussilla. TV.stä sitten EU-vaaliohjelmaa. Toimittajalla oli hyviä kysymyksiä, mutta poliitikot käytös ei.

 Perjantai 7.6. 

Selvästi viileämpi päivä. Teo haettiin kotiin. Ensi viikolla pidempi hoitojakso.

 Lauantai 8.6.

Nyt se vaalitouhu taas alkoi. Noudetiin kamat. Vietiin Finnoon. Paikat kuntoon. Vaalitoimikunta 95:n kokous. Nopeasti sujui klo 11.20- 12.30. Nappasin mukaan muonat Omeletista. Edellisestä kerrasta onkin jo aikaa. Sitten jatkamaan huomisen vaalipäivän valmistelua. Keinun sijoittelua takapihalla.

 Sunnuntai 9.6. 

Eu-vaalit. Aikaisin ylös ja Finnooseen aamuvuoroon.  Sitten hetkeksi kotiin lepäämään. Ja takaisin laskemaan ääniä. Paikkojen. siivous ja kamojen palautus. Kotiin klo 22.30 tuijottamaan vaalien tuloksia.