Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

sunnuntaina, lokakuuta 06, 2024

MInä keksin virtuaalikoulun idean? Oliko se niin?









Tyhjentelin vanhoja  laatikoita. Löysin nipun lehtiä 30 vuoden takaa. HUPS. Niiden mukaan juuri minä olin keksinyt virtuaalikoulun.  Enpä muistanut.

1990-luvun alussa Suomeen oltiin vasta luomassa nykyään niin itsestään selvää  sähköpostia Syntyi Elisan kaupallinen versio; Harmi kyllä vain joillain  kouluilla oli mahdollisuus ottaa se käyttöön. 


Opetusministeriö sai silloin idean kustantaa kouluille sähköposti- ja kommunikaa-tiojärjestelmä. Sen nimeksi tuli myöhemmin  Freenet.  


Heikki Korpinen

Teknillinen korkeakoulu innostui haasteesta  ja palkkasi hommiin vastavaa talkoilla aiemmin suunnitelleet Heikki Korpisen ja Jarmo Hallikkaan

Vuonna 1991 syntyikin  Tuhannen toimittajan lehti. Ideana oli luoda alusta, johon opettajat ja oppilaat voisivat  lähettää toistensa  luettavaksi juttuja.



Jostain syystä minut pyydettiin mukaan. Auroran Koulu osallistui pian  MAPIksi kastetun telemaattisen multimedian rakentamiseen  ja kokeiluun Heikki Korpisen johdolla. Osallistuimme mm.  menestyksellä ensimmäisin kansainvälisiiin Tele
Olympialaisiin. Niiden idea oli järjestää  YU-kisat joka koulun omalla kentällä ja , lähettää tulokset vertailtaviksi. Taisimme saada yhden mitallinki,

 MAPin symboli oli kartta, josta näkyi erilaisia rakennuksia. Kullakin rakennuksella oli oma tehtävänsä. 


MAP avattiin  23.10. 1993. Se  oli tuolloin koululaisille, heidän vanhemmilleen ja opettajille tarkoitettu Internetin maksuton sähköposti- ja sisältöpalvelu. Sen toteutti Teknillinen korkeakoulu, ja rahoituksesta vastasivat Suomen itsenäisyyden juhla-rahasto Sitra.  Silloinen opetusministeri Uosukainen  vihki Freenetin käyttöön. 

Vuonna 1994 Aurora toimi MAP-kartan terveyskeskuksessa osana Euroopan Terveet koulut-projektia. Kutsuimme  vanhempia mukaan uuden opsin suunnittelutyöhön Frenetin keskustelupalastalle.

1995

Löytämäni Internet-lehti 1995:1 kertoo että  ”kesällä 1995 Freenetin väki kutsui Hellströmin päivän varoitusajalla pitämään luentoa Freenetistä kiinnostuneille opettajille. Edellisenä yönä Hellström ei ehtinyt nukkua ja silloin hän keksi, että miten olisi uudentyyppinen Internetissä toimiva virtuaalikoulu. Aikaisemmin termi: virtuaalikoulu oli ymmärretty normaalin, fyysisesti koossa oleva  koululuokan työskentelyksi tietoverkoissa. Entäpä jos oppilas voisikin seilata omin päin  usean koulun yhteisen opetuksen piirissä?  Rakennettaisiin systemaattinen ”koulu”, jota voisi käydä mistä koulusta  tahansa.”


Toisen lehden:  Kirjastolehden 2/1996 mukaan ”Suomen Freenetin  tupaantuliaisissa  juhannuksen aikoihin -95  olin ehdottanut mehulasi kourassa, että Freenetiistä rakennettaisiin paikka.  jossa voisi suorittaa virallisia  peruskouluopintoja ajasta ja paikasta, rajoista ja asteista riippumatta.” 


Kolmas laatikosta löytynyt lehti oli  New Yorkin Uutiset .Lehdessä oli pikku juttu 26.12.1995 _ ” Internet  school is coming”.  Jutun  mukaan ” espoolaisen Auroran koulun  rehtori Martti Hellström sai kesäkuussa idean perustaa  tietokonepohjainen koulu internettiin. Projektiin kytkettiin suomen Freenet-verkko.  Internet-lehti 1995:1 kertoo, että kuvasin aivotuotteni virtuaalikouluksi. Olin kuulema keksinyt virtuaalikoulun. Vastaavia hankkeita ei kuulema maailmalta löytynyt.


Idea otettiin varsin ällistyneenä vastaan. Minulla vaadittiin lehdissä prenikkaa. Kesän ajan kehittelimme  Heikki Korpisen kanssa ideaa. Ops-työ oli kiivasta, ja Opetushallitus käynnisti ns.  Akvaarioprojektin.. Ajatus kutkutti niin paljon, että halusin esitellä  toimintamallin Opetushallituksen Akvaariokesässä, joka oli vuoden suurin koulujen messutapahtuma. Auroran koulu  ilmoittautui mukaan  Opetushallituksen Akvaario-projektiin.Olimme mukana  arvokasvatuksen verkostossa, ja meidän kehittämishankkeenamme oli Freenetin virtuaalikoulu.


Akvaariokesä


22.-23.9. 1995  Tampereelle järjestettiin Akvaariokesä. Etsimme mukaan kouluja, joiden kanssa olisimme  voineet tehdä toimivan demon. Uskonnon opettajat innostuivat. Esittelimme  Tampereella ensimmäistä demokurssin uskonnosta..  Laitoimme sen nähtäville internetin sivuille.  Idea oli, että oppilas  suorittaa peruskoulun opintoja omasta tietokoneesta saatavien tehtävien ja ohjeiden mukaan.  Ensi alkuun työtapaa oli  tarkoitus tarjota koululaisille, joille ryhmässä opiskeleminen ei syystä tai toisesta sovi: sairaille, kiusatuille, ulkomailla asuville, lahjakkaille…


Aurorasta oli juttu myös Tietoverkossa. Sen mukaan Auroran koulu Espoossa on edelläkävijä tietokoneiden opetuskäytössä ja rehtori Martti Hellström tunnetaan maailman ensimmäisen virtuaalikoulun isänä. Virtuaalikoulun  kokeilulukukausi alkoi uskonnon opetuksella nyt tammikuussa. Muiden aineiden opetuspaketit valmistuvat  parin vuoden aikataululla.

















Kouvola Sanomien
  jutun mukaan  ”Freenetin virtuaalikoulun toiminta-ajatuksena on tarjota 10-15vuotiaille oppilaille mahdollisuus suorittaa peruskoulun opintoja omasta tietokoneesta saatavien tehtävien ja ohjeiden mukaan. Oppilas tekee tehtävät omavastuisesti ja omassa tahdissa. Kurssit koostuvat tehtäväpattereista ja  yhteisistä viruaalikokootumisista, eli sessioista. Tämä edellyttää aktiivista osallistumista sähköpostikeskusteluun.”


22.11. 1995 pidettiin virtuaalikoulun starttitilaisuus Dipolissa.  

” Freenetin virtuaalikoulu on nyt sitten virallisesti startannut. Starttiseminaari pidettin perjantaina 22.11. Dipolissa. Tarkoitus oli, että 10-20 koulua  tekisivät projektissa yhteistyötä. Koulut voivat sijaita eri puolilla maata. Ja että  virtuaalikoulun ensimmäinen varsinainen lukukausi alkaisi  tammikuussa 1996.  Tiedontuottajia olisivat opettajat ja tutkijat, mutta yhtä hyvin koulun partnereina voivat olla järjestöt, liitot,  valtio ja kunnat, ” Ajatus on, että valtakunnan huipputietous saadaan kaikkien koulujen käyttöön, rehtori  Hellström sanoi.


Suunnitelmamme oli hakea   opetusministeriön kautta 10-20  ala-asteen koulua, jotka tulevat aluksi muodostamaan ensimmäisen virtuaalikoulun. Kaikilla olisi omat vastuualueensa ja yhteistyökumppaninsa, jotka antaisivat tukea käytännön opetukseen. Käytännössä oppilaat tulisivat olemaan 5-6-luokkalaisia, jotka ovat tarpeeksi itseohjautuvia. Oppilaan valinnan mahdollisuudet kasvaisivat räjähtämällä,  jos 20  koulua olisikin yhteistyössä, Hellströn hehkuttaa. Yhden koulun opetusresussin sijasta 10-20 yhteistyössä olevan koulun yhteinen panos oppilaiden ja opettajien käyttöön. Oppilaat saisivat internetin kautta  muodostaa kouluryppään järjestämästä opetuksesta  jätkeviä kokonaisuuksia halujensa ja kykyjensä mukaan. Tämä Antaa mahdollisuuden näyttäkokeeseen.


Virtuaalikoululle laadittin kolmen vuoden alustava aikataulu.  Tavoite oli , että vuonna 1998 tietäisimme, kannattako virtuaalikoulua jatkaa.  


Uskonnon opetukseen tehty demo oli oppilaiden mielestä liian mutkikas. Sitten teimme demon kirjaston käyttöön liittyvän. Kolmas demo käsitteli postimerkkien avulla Suomen historiaa.


Ajatus sai onnellista julkisuutta, kun minut  kutsuttiin puhumaan Sanomalehtien liittoon. Etsin yhteistyökumppaneita, jotka voisivat tukea kokeilua. Sanomalehtien liiton  toivottiin auttavan pikkujournalistin tutkinnon kehittelyssä. Lehdet alkoivat kirjoittaa innostuneesti virtuaalikouluhankkeesta. 


Vuosi 1996



Ensimmäinen oikea virtuaalikurssi oli kirjastonkäytön kurssi, joka hoidettiin  Auroran koulun ja Espoon Viherlaakson kirjaston yhteistyönä.

Kirjastolehdessä 2/96 oli Martin kirjoittama juttu ”Virtuaalikoulu kokeilee  kirjastonkäytön verkkokurssia”.  


Sen mukaan Suomen Freenettiin on rakennettu hahmo  tiettävästi maailman ensimmäiselle virtuaaliselle peruskoululle, koululle jota voisi käydä tietokoneen avulla, Ensimmäinen demo  ala-asteen uskonnonkurssista esiteltiin Opetushallituksen koulutusmessuilla ns. Akvaariokesässä  syyskuussa -95. Istutimme Tamperetalossa  ohikulkijota virtuaalikoulun pulpettiin kolme päivää.





Helmikuun alusta- 96 alkaa toisen kirjastonkäytöstä tehdyn pilottikursisin kokeilu. Kurssin valmistelu alkoi syksyllä 95. Nyt mukana on oppilaitakin. Kurssilla he  opiskelevat omatoimisiksi kirjastonkäyttäjiksi. Kurssin käytyään saa  diplomin. Kurssia veti opettaja Juha Hyvärinen.  Auroran vastuualueeksi tuli   FreeNetin mediacenerin  kirjaston lastenosasto.


Vielä helmikuussa 1996  taivas oli kirkas: Keski-Suomalainen- lehdestä  10.2. 1996 lainaus: 

” Espoolainen Auroran koulu on virtuaalikokeilussa ensimmäinen maailmassa. Tällä viikolla koulussa alkoi ensimmäinen virtuaalikurssi yhdessä paikallisen kirjaston kanssa.Rehtori Martti Hellström kertoo virtuaalikoulun jakavan ihmisten mielipiteitä samoin kuin kaikki, joka on uutta ja aikaisemmasta poikkeavaa, Ei ole tarkoituskaan, että jokainen oppilas opiskelisi kaiken verkon välityksellä. On selvää, että perinteistä koulua tarvitaan aina, mutta virtuaalikoulu mahdollistaa monille oppilaille tehokkaamman opetuksen kuin perunteinen, Hellström arvelee. Helström on Freenetin virtuaalikoulun perustajia, mutta hän korostaa myös perustaitojen oppimisen merkitystä. Netistä ei ole mitään hyötyä,jollei osaa lukea ja kirjoittaa


Jutusta näkyy, että aikataulu on muuttunut: ” Täydellä teholla virtuaalikoulu. Aloittaa toimintansa vasta ensi syksynä, kun virtuaalikoulun mahdollisuuksista on enemmän kokemuksia ja kun opetusministeriö on myöntänyt apurahat hankkeelle”


Helsingin Sanomat julkaisi 19.4. 1996 jutun Freenetistä otsikolla ”Mikro korvaa pulpetin”. Jutussa kerrotaan, että kolmen vuoden kokeiluna toteutettavasta Freenet-koulusta  puuhataan järjestelmää, jossa osa parinkymmenen koulun opetuksesta hoidetaan internetissä. Verkkokoulua voi käydä niin omasta koulusta  kuin kotoakin käsin. ” Virtuaalikoulussa ei lahjakkaita lapsia tarvitse  istuttaa koulussa turhaan, kertoo virtuaalikouluhankkeen puuhamies  Martti Hellström.


Jos virtuaalikouluhanke etenee niin kuin on suunniteltu, kokeilussa mukana olevat oppilaat voivat suorittaa  osan koulustaan verkko-opiskeluna, Tavoitteena on, että jokainen  kahdestakymmenestä osanottajakoulusta  järjestää yhden oppiaineen opetuksen. Oppilas saa kurssitodistuksen, jonka oman koulun opettaja ottaa arvostelussaan huomioon…


Hellström uskoo, että opetusmenetelmien kehittyessä myös maasedun pikkukouluissa on mahdollista saada huippuopetusta. Hanke edellyttää, että opettajille järjestetään virtuaalididaktiikan koulutusta,


Pulpetti-lehti 1996 : Oppilas etsisi tietoa, tekisi tehtävä ja antaisi työnäytteitä. Hän etenisi omaa tahtiaan, mutta opettajat seuraisivat hänen edistymistään ja antaisivat ohjausta ja  arvioisivat työskentelyä.


Mitään erityistä lupaa virtuaalikoulun aloittamiseen ei tarvita. Oppilaat olisivat mukaan olevien koulujen oppilaita. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa etäopetuksen. 

Suomalaisesta ideasta onkin oltu kiinnostuneita Euroopan Unionssa.Tämä on maailman innovaatio, Hellström hehkuttaa. Virtuaalikoululla olisi paljon hyvää annettavaa  koulujen yhteistyöhön, Se parantaa pienten koulujen  asemaa.  Virtuaalikoulu voisi olla päänavaus lahjakkaille oppilaille. Toisalta, jos on heikko yhdessä aineessa, ei tarvitse kerrata sen takia kaikkea.

-. Toivon, että virtuaalikoulu tuo yksilöllisyyttä opetukseen, Hellström sanoo.


Etenimme siis demoihin saakka. Ideaa ylistettiin.Suunnitelmat jalkauttamiselle olivat valmiit. Oli yhteistyökumppaneita. Anoimme rahaa… Mutta sitten:  Opetusmibisteriöltä ei tullut rahaa. Muistiinpanoistani 31.7. 1996 löytyy kirjaus, että Opm:n edustaja oli kuulema sitä mieltä, että  Freenet on este koulujen siirtymiselle hajautettuun järjestelmään ( omiin servereihin).


Virtuaalikoulu ei kokonaan kuollut.  Toiminta jatkui. 18.9.98 avattiin  uusittu kirjastonkäytön kurssi. 22.10.98 avattiin  Suomen taiteen kulta-aika yhteistyökumppaneina Gallen-Kallela-museo ja  Graafiset neliöt. 


1998



Sain  6.11. 1998 kirjeen  eduskunnasta Markku Markkulalta: ”Kävimme tänään kirjastolain toisen käsittelyn keskustelut eduskunnan täysistunnossa. Kirjastoseikkailu 2001 sai kiitosta. Esimerkiillisyydestään… Te kaikki kirjastoseikkalun luojat olette olleet edelläkävijöitä.


Auroran koulun virtuaalikouluhanke : ” Kirjastoseikkailu 2001”  tempaisi Espoon kaupunginkirjaston Vihrelaakson kirjaston mukaansa. Liikkeelle lähdettiin laajalla opetus- ja tehtävaineistolla. Kirjastoseikkailu 2001 oli  kolmas versio kirjastonkäytön opetuksesta verkossa  ja on suunniteltu ala-asteen opettajille ja koululaisille. Mukana on tehtäviä, joiden vastaukset voi lähettää sähköpostitse  joko opettajalle tai. Lähikirjastoille.


2001


Freenet toimi Suomessa vuoteen 2001 asti.  Loppuvaiheessa sen toiminta perustui pääasiassa WWW-sivuihin. Maksulliset Internet-palveluntarjoajat olivat syrjäyttäneet Freenetin Internet-yhteyskäytössä jo vuosia aiemmin Freenetin Tuki ry siirtyi sitten lakkautettavien yhdistysten listalle. 


 Että sellainen tarina. Olin siis virtuaalikoulun isä. Ei tullut miljoonia. Mutta idea on nyt totta. 



Ei kommentteja: